Bokseri yksin kotona

Meillä on suunnilleen samanikäinen narttu, joka on riittävästi tuhonnut tavaraa. Meillä on rajattu koiran yksiolo yhteen huoneeseen (makuuhuone) sekä eteiseen.

Esineiden pureskeluun toimii parhaiten erilaiset karkotteet. Meillä on parhaiten toiminut tabascosta ja valkopippurijauheesta tehty sekoitus, jota on valeltu pinnoille joita koira mielellään järsii. Meillä hurtta on erikoistunut puuhun ja on tähän mennessä syönyt yöpöydän, kaapin, lipaston sekä kaksi tuolia.

Siinä tilassa missä koira yksiolonsa viettää ei kannata leikkiä tai riehua koiran kanssa, jotta siihen tilaan jää koiralle selkeä mielikuva -> rauhoittuminen. Rajatussa tilassa siis kannattaa vaikka pitää lepotuokiota tai antaa koiralle jotain rauhallista tekemistä kuten luiden syömistä.

Tuo liikunta väsyttää joitakin koiria jolloin yksinolo sujuu maltillisemmin, mutta joillakin koirilla sen tuntuu vain lisäävän virtaa. Omaa koiraa en käytä ennen yksijäämistä lenkillä, koska sille se jää ikäänkuin päälle ja se saa pelkästä liikunnasta vain lisää energiaa. Parhaiten sen saa rauhalliseksi järjestämällä sen aivoille työtä. Yksinollessa sille on tarjolla sallittua tuhottavaa (pahvilaatikon sisälle on laitettu sanomalehtipaperin sisään raksuja) sekä muuta tekemistä kuten täytetty kongi, joihin se saa purkaa sallitusti energiansa. Luita ollaan myös jätetty ettei puruvimmaa suunnata huonekaluihin.

Rutiinit ovat tärkeässä asemassa. Meillä koira tietää jäävänsä yksin kun kannan sen vesi- sekä ruokakipon makuuhuoneseen. Rutiineihimme kuuluu myös irtotavaroiden siirtäminen pois koiran ulottuvilta, kaappien köyttäminen kiinni sekä ovien sulkeminen. Ennen lähtöä annan koiralle luvan mennä ruokakipolle ja näin syödessään se ei kiinnitä huomiota itse lähtemiseen.

Jos koira syö omaa ulostettaan niin ruokaan kannattaa lisätä ananasta. Tämä saa yleensä koiran jättämään omat ulosteensa rauhaan.

Ikä tekee oman tehtävänsä, mutta kannattaa aktiivisesti kokeilla mikä keino toimii parhaiten oman koiran kohdalla. Tsemppiä yritykseen!

Meillä on kans boksereitten yksin olo rajattu eteiseen. Vanhempi boksu on aina ollu kiltti, eikä tuhoja ole ikinä tarvinnu pelätä. Oon voinu ennen jättää herkut pöydälle ja koiranruuan vaikka kippoon, siis kaikki tavarat niille sijoilleen, eikä mitään koskaan tapahtunut. Nooo, nyt tämän yksi vuotiaan kanssa on hieman eri meininki. Eli kaikki irtaimisto pois koiran ulottuvilta. Ruokasäkille pääsi kaksi kertaa omin nokin ja sitten sai jännittää vatsalaukun kiertymää..

Aluksi, kun ei ollut portteja, boksut jäi yksin koko kämppään. Sillon yleinen näky kotiin tullessa oli tämä: joka ikinen kukka revitty ja levitelty, kaikki syötäväksi kelpaava syöty ja yleensä sohvassa, kaikki mikä irti lähtee (säilytysrasiat, koriste-esineet, posti yms.) oli levitelty ympäri asuntoa. Aina jotain unohtui näkyville, vaikka kuin yritin kaiken muistaa "nostaa kattoon tai laittaa kaappiin", lainatakseni boksun kasvattajaa.

Kun sain portit tuhot on vähentyneet. Kiitos Luojalle boksu ei ole keksinyt miten ovia auotaan. En edes uskalla kuvitella mitä poitsu keksisi tehdä meidän makkarissa, jos saisi oven auki... Tajusin parin ekan kerran jälkeen, ettei koirat ole tottuneet olemaan eteisessä. Joten totutin ne olemaan siellä siirtämällä pedit eteiseen. Juoksutan nuorempaa bokseria joka päivä irti, jotta energiaa ei yksinkertaisesti riittäisi tuhoamiseen.. Valitettavasti tämä boksu poika on suhteellisen vilkas tapaus ja minulla ei ole aikaa lenkkeillä tunti tolkulla arkipäivinä, joten tuhoja sattuu vieläkin. Lähinnä pieniä sellaisia, jos vaikka unohtaa postin esille tai takkeja naulakkoon, ne on lattialla töistä tullessa. Ehkä vähän riepoteltuina. Jätän leluja, jotta olisi jotain sallittua jolla leikkiä.

En jätä boksuilleni puruluita. Nahkaluut pehmenee purressa liikaa ja monesti olen joutunut kakovan koiran kurkusta poistamaan puruluusta ironneen nahkasuikaleen. Aidoista luista taas voi irrota siruja, jotka voivat aiheuttaa tuhoja boksun masussa. Uskallan kyllä jättää sellaisia aitoja luita, joista jo tiedän ettei siru vaaraa enää ole. Eläinkaupoista saa myös sellaisia leluja, jotka korvaa puruluita. Meillä boksut natustaa mielellään sellaisia paksuja kumisia leluja. Ne ei mene rikki, niistä ei irtoa palasia, eipä taida edes hampaiten jälkiä näihin super leluihin jäädä. :)

Myös sillä on ollut paljon merkitystä miten käyttäydyn kotoa lähtiessä ja kotiin palatessa. Lähtiessä sanon koirille heipat ja silitän päätä ja kotiin tullessa en huomaa koiria ennen kuin he rauhoittuvat, eivätkä ole enää kiinnostuneet minusta. Sitten kun näin tapahtuu kutsun pojat luokseni ja silittelen heitä. Eli yksin jäämisestä ei tehdä isoa numeroa ja kotiin paluusta ei riemuita koirien kanssa, koska minun kotiin paluu ei saa olla koiran mielestä mitenkään erityistä.

Näin meillä. Odotellaan tässä josko se ikä toisi rauhallisuutta meidän huusholliin... :)