Selittäisittekö ystävällisesti ja selkeästi Nyqvist -taajuudesta: mitä se on ja miten se liittyy optiikan/kennon toistokykyyn. Luulen jotain, mutta haluan tietää. Kiitos!
Nyqvist
Luulot pois
6627
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse olen ymmärtänyt sen niin, että Nyqvist-taajuus tarkoittaisi suurinta taajuutta minkä kamera pystyisi erottamaan. Kameralla tässä yhteydessä tarkoitan siis kennon ja optiikan yhdistelmää, koska muodostuvan kuvan "tarkkuus" on normaalitilanteessa riippuvainen näistä kahdesta, ellei ns. kuvanparannusalgoritmeja oteta huomioon. Kameraa testattaessa tämä taajuus voidaan määrittää mm. mustavalkoviivapareilla.
Nyqvist-taajuus on se viivaparien taajuus, jolla kyseiset viivat voidaan vielä erottaa toisistaan osoittivatpa viivaparit sitten mihin suuntaan tahansa. Kennolla tämä tarkoittaa sitä, että viivaparia vastaa 4 pikseliä (Nyqvistin-Shannonin näytteenottoteoreema).
Yleisesti ottaen. Kennon, näytteenoton täytyy olla yli kaksinkertainen singnaalin suurimpaan taajuuteen verrattuna. Se tietää sitä, että kennon erotuskyvyn pitää olla yli kaksiketaa objektiivin suorituskyvyn.
Nikon D80-D200 -tasoisissa kennoissa?
No aluksi täytyy hieman selventää taajuutta tässä yhteydessä. Eli sillä ei nyt tarkoiteta mitään "perinteistä" jaksollista tapahtumaa aikayksikköä kohden (Hz [1/s]) vaan spatiaalista taajuutta, eli tässä tapauksessa yksikköä per millimetri esim viivaa per mm tai viivaparia per mm.
Näytteistystaajuus on pikselikoon käänteisluku, eli D80 kennossa 1/(23,6/3872)=164,1 [1/mm]. Nyqvist-taajuus olisi sitten tästä puolet. Eri asia on mihin tätä arvoa tarvitsee, sillä kuvanlaadun kannalta on paljon merkittävämpää valita "sopivankokoinen" pikselikoko. Pienet pikselit ovat taipuvaisia kohinaan ja suurilla pikseleillä ei päästä kovinkaan hyvään tarkkuuteen. Tätä asiaa havainnollistaa seuraava kuva:
http://6mpixel.org/wp-content/2007/09/kompromiss.jpg
Kennojen yhteydessä tuntuu vakiintuneen käytäntö ilmoittaa LPH (lines per picture height). Teoriassa tämän arvon voi laskea kennolle kun pikselimäärä on tiedossa. D80-kennossa vaakatasossa pikseleitä on 3872 ja jos joka toinen näistä olisi musta ja joka toinen valkoinen, niin silloinhan tuo arvo olisi 1936LPH Tämä tietysti vain silloin, jos viiva osuu sopivasti juuri pikselirivin kohdalle eikä esim vierekkäisten pikselien saumaan. Dpreviewin testissä on saatu kennolle arvoksi 2200LPH, mikä henkilökohtaisella tasolla on hieman vaikeampi ymmärtää...
http://www.dpreview.com/reviews/nikond90/page35.asp
Kuvanlaadun kannalta diffraktio (linssin) on kuitenkin se tekijä joka enemmän rajoittaa tarkkuutta. Eikä "oikean" pikselikoon merkitystäkään sovi unohtaa.
"Selittäisittekö ystävällisesti ja selkeästi Nyqvist -taajuudesta: mitä se on ja miten se liittyy optiikan/kennon toistokykyyn. Luulen jotain, mutta haluan tietää. Kiitos! "
Kennolla on pikseleitä tietyllä taajuudella.
Tässä kohtaa siis spatiaalisella taajuudella, eli vaikka 100px millimetrillä.
Tästä seuraa Nyquisin mukaan, että kennon kyky esittää yksityiskohtia rajoittuu 50px millimetrillä, eli pienin yksityiskohta jonka kenno pystyy esittämään on 1/50mm kennolla.
(Huom. Asiaa sivuttiin eräässä viestiketjussa liittyen millimetriviivojen näkymiseen kuvassa.)
Vastaava touhu on huomioitu mm CDlevymusassa.
Ihmisen kuuloraja on jossain 20kHz paikkeilla, josta syystä, CDn näytteenottotaajuus on viritetty reiluun 40kHz, jotta nämä korkeimmatkin äänet saadaan esitettyä.
Nyt olen paljon viisaampi. Kiitos vaivannäöstänne, vastaukset yhdistäen tietoa tuli mukavasti! Aika pienen murusen pystyy siis periaatteessa toistamaan. Toivonkin siis joulupukilta paljon isoja pikseleitä pieneen tilaan, jookos, niin ei edes kohisisi...jos...