Voiko Rotikkaan luottaa?

Mun mielestäni ei pidä syyttää koiraa, jos koiraan ei luota, se on ihmisen ongelma ja koulutuksessa vikaa. Rotikat voivat olla todella kultaisia ja hyväkäytöksisiä, mutta koulutuksen pitää olla kohdallaan, aivan kuten muillakin roduilla. Ja lapselle pitää opettaa pienestä pitäen, että miten koiraa kohdellaan/käsitellään. Koira puree jos tuntee pelkoa (tuntee olonsa uhatuksi) /satutetaan tms. Ja kouluikäinen tietää, että kuinka koiraa kohtaan tulisi käyttäytyä ja jos ei tiedä tulee opettaa lapselle!

Itselläni ei ole rotikkaa ollut, mutta kannattaa harkita tarkkaan millaiseen tarkoitukseen olet koiran hankkimassa, ja onko koira sinulle ensimmäinen laatuaan? Millainen rotu on kouluttaa, helppo/vaikea ja onko koiralle aikaa?

Helpoimmista ja säyseimmistä lapsiperheille sopivista roduista tunnetuimpia ovat kultainennoutaja ja labradori.

Ensinnäkin lapsi ei voi, eikä saa ulkoiluttaa rotikkaa Eikä muutakaan isohkoa koiraa) yksin. Senhän sanoo järkikikin. Mitä tahansa voi sattua, kun kyseessä on voimakas rotu. Ei koiran valvontaa tai hoitoa voi jättää lapsen kontolle.
Ja noi loput kysymykset voit asettaa koskemaan kaikkia keskikokoa suurempia koiria.
Suosittelisin kääpiökania tai hamsteria, niin ei tarvitse pelätä ainakaan ihmisruumiita kotona:D

Mitään koiraa ja lasta ei ikinä jätetä kahdestaan! Ihan samantekevää millainen koira on, minkä kokoinen, miten koulutettu ja minkä rotuinen. Koira on aina koira ja lapsi on aina lapsi. Lapsi ei osaa "lukea" koiraa, ei aina ymmärrä kokonaan sen käytöstä, eikä aina osaa käyttäytyä sopivalla tavalla koiran kanssa. Siksi vanhempien vastuulla on opastaa ja ohjata lasta oppimaan koiran kanssa elämistä. Vaikka lapselle kuinka olisi selvitetty miten koiran kanssa ollaan, niin lapsi on aina lapsi, eikä välttämättä aina muista tai halua muistaa mitä on sovittu. Ja näistä tilanteista saattaa syntyä ikävyyksiä. Kilteinkin koira voi purra jos sitä liikaa riepotellaan.

Aivan itsestään selvää on se, että lapsi EI IKINÄ ulkoiluta yksin koiraa, vaan mukana on aina vastuullinen aikuinen. Ihan sama jälleen minkä kokoinen koira on ja mitä rotua. Vastuu ulkoiluttamisesta on lapselle liian suuri, ulkoilu saattaa unohtua jos on liikaa muuta tekemistä ja ulkoillessa voi aina tapahtua vahinkoja joita lapsi ei osaa hoitaa tai ennakoida.

Kouluikäinen lapsi on aivan liian nuori ottamaan minkäänlaista vastuuta koirasta, mistään koirasta. Vastuu on aina aikuisella. Voi ajatella, että lukiossa opiskeleva nuori jo osaakin vastuuta jonkin verran kantaa, joten lukio-opiskelija saattaa olla kyllin kypsä esim. ulkoiluttamaan koiraa.

On parasta ja suotavaa, että koira ja lapsi ovat toistensa seurassa silloin kuin vanhemmat ovat läsnä. Silloin kun lapsi ja koira olisivat kahdestaan kotona, niin heille voi rakentaa omat tilat, koira voi oleskella vaikkapa koiraportin (lukittavan portin) takana omassa tilassaan.

Oma rotku on lapsen kanssa välillä kaksin. Mutta siis silloin kuin käyn vessassa tms. Koira osaa ottaa lapsen viemät lelut tosi nätisti pois, samoin se makoilee vaavin vieressä ja antaa "paijata", antaa myös pusuja lapselle :) . Mutta, tämähän on koira kohtaista ihan joka rodussa.

Yhdenkään lapsen ei mielestäni pitäisi viedä minkään rotuista koiraa ulos. Vanhemmat sen koiran ovat ostaneet, he siitä ovat vastuussa. Yhdessä voi viedä, jos ja vain jos, on sellainen koira jonka kanssa se on mahdollista.

Osta toisen rotuinen koira tai mielummin, älä ollenkaan. Jos et edes itse vie sitä ulos.

Näitä uusavuttomien kyselyitä .

Veljelläni on ollut Rottweilereita vanhimman pojan syntymästä asti , poika tällä hetkellä 23 vuotias. siskokset hänellä 20 ja 18 vuotiaat..
Kaikki ovat henkissä ja hyvissä voimissa :):)

Rottweilerilla on kovat vahdin vaistot , vanhimman pojan ollessa pieni , täytyi olla tarkkana ettei alkanut omimaan / puolustamaan poikaa liikaa, esim. pojan leikkiessä rajusti kavereidensa kanssa.

Koiran pidossa on kysymys ihmisen/ihmisten ja koiran/koirien suhteesta. Rotuja on niin paljon että kannattaa valita itselleen sopiva.

Rottweiler on, sopivassa perheessä/sopivasti kasvatettuna/sopivalla luonteella varustettuna maailman paras perhekoira. Isona, hitaasti kehittyvänä rotuna sen tarvitsee saada kasvaa luotettavassa ilmapiirissä, saada ohjausta päivittäisessä elämässä, paljon aikaa omilta ihmisiltään sekä järkevää tutustumista maailmaan, toisiin koiriin ja eri ikäisiin ihmisiin. Jos tämä ei ole mahdollista toteuttaa on "helpompiakin" rotuja. Ensimmäisen vuoden kasvatustyö vaatii paljon aikaa mutta onnistuessaan se korvaa kyllä vaivannäön koiran hyvänä käytöksenä ja todennäköisenä omistajaan leimautumisena sekä parhaimmillaan tuloksena on itsevarma, rähisemätön koira joka on ylpeydenaihe omistajalleen.

Rottweiler tarvitsee myös sopivasti liikuntaa jonka se voi hankkia (maalla) vaikka lastenvaunuja työntävän emännän kanssa (alle 6kk voi juosta vapaana), tietysti olosuhteiden pitää mahdollistaa se esim. irrallaa lenkkeilyn avulla. Samassa yhteydessä koiranpentu oppii myös seuraamaan ihmistä sen sijaan että se olisi kaiken keskipiste.

Jokainen muodostaa oman mielipiteensä kokemuksiensa kautta. En menisi kuitenkaan rotuominaisuutena ja kaikkien saavutettavissa olevan hyvinkasvatettu ja ominaisuuksiltaan ihanteellinen perhekoira. Lisämausteita tulee perintötekijöistäkin.

Itsellä kolmas sukupolvi menossa, kaikki omantakeisia yksilöitä mutta kaikille sama kasvuympäristö ja muut ympäristötekijät muokanneet samankaltaisuutta yksilöllisyyteen.

uusimmassa koiramme lehdessä mm. rotikka on mainittu agressiiviseksi egonjatke koiraroduksi.

Miksi ei voisi antaa olla keskenään jos koiraan luottaa ja koira luottaa sinuun ja luottaa siihen että sitä ei vahingoiteta?! se on luottammus/käytös kysymys! jos koira käyttäytyy hienosti lapsen kanssa ja lapsi ei häiritse koiraa ja koira saa olla itsekseen kun haluaa mikä ongelma? ei meidän perheessä ainakaan! meillä on ensinmäiselle luokalla oleva tyttö joka on koulun jälkeen meidän kahden koiran kanssa ja toinen sattuu olemaan...ROTTWEILER!! ja toinen on pienempi pystykorva. mutta koulun jälkeen tyttö EI käytä koiria edes häkissä koska on hieman rottweileria isompi. ja koska koira ei tottele ulkona muita kuin niitä jotka ovat sitä ulkona kouluttaneet,kahdeksas luokkalainen käyttää koirat häkissä ja myöhemmin vahnemmat käyttää lenkillä! kyllä kahdeksas luokkalainen jo voi sen pystykorvan käyttää ja on käyttänyt edesmennyttä mäyräkoiraa jo 4 luokalta asti lenkillä vaikka kaupungissa on asuttu! ja ikinä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia!se on koulutus ja koko kysymys! jos on todella pieni koira ja varmasti koiran hallitseva lenkittäjä,miksi ei? kyllähän aikuisellakin siinä missä lapsella voi tulla se ongelma koira vastaan! ja ei siinä ihminen pitämään pysty jos rottweiler suojelemaan rupeaa!! se on melkein mahdotonta niin AIKUISELLA ja varsinkin LAPSELLA! mutta ei liian pumpulissa saa kasvattaa lasta tai tulee se jo aiemmin sanottu uusavuton joihin törmää silloin tällöin! ja onhan se lapsi mukana siinä koiran hankinnassa niinkuin koko perhe eikä lasta saa jättää ulkopuolelle koiran kasvatuksessa! ja narttu pitää laumastaan hyvää huolta jos lapsi on selvästi sen ylempi arvoisempi! pitää näyttää kuka on alfa ja ketkä määrää ja ketä! eli aikuinen lasta JA koiraa ja lapsi määrää koiraa ja koira EI KETÄÄN! samassa laumassa olevat koirat eivät saisi nahistella koska ne kuvittelevat muodostavansa oman lauman jossa on koira johtajana jolloin eivät kuuntele omistajaa niin hyvin ja pidä omistajaa korkeimpana alfana! tämä on minun mielipide asiasta. mutta jokaisella omansa:) ja ps. meillä ei ole käytetty rajuja otteita vaan leikin mukana tullutta lauman johtaja aseman vahvistusta eli selätetty leikin varjolla ;)