Ihminen osaa valehdella, jättää oleellisia asioita kertomatta, muuntaa totuutta, johdatella ja suorastaan manipuloida. Ihminen valehtelee myös itselleen. Vaatimus ehdottomasta rehellisyydestä on mahdoton. Kauniita valkoisia valheita lausutaan silloin, kun ei haluta loukata. Ihminen valehtelee myös suojellakseen itseään. Kaikkea ei ole viisasta jakaa. Myös vaikenemalla valehdellaan. Kun tiedän, että joku levittää juorua, joka ei ole totta, enkä puutu asiaan. Vaikenemalla osoitan hyväksyväni valheen.
Toimivaa vuorovaikutusta ei voi rakentaa valheelle. Totuudella on tapana tulla julki. Valehtelija ei aina ymmärrä miten läpinäkyvä on. Miten helposti luettavissa. Kaikilla ei edes ole tarvetta vuorovaikutukseen. Heille muut ihmiset ovat vain massaa, joita käyttää oman edun tavoittelun välikappaleina.
Pelkääkö valehteleva ihminen itseään tai toisia? Onko valehtelu ja muunneltu totuus vain kiinni piintynyt tapa? Mitä tapahtuu, jos totuus sanotaan ääneen? Erottaako vai lähentääkö se ihmisiä?
Valehtelevaa ihmistä ei oteta vakavasti. Häneen ei luoteta, eikä hänen kanssaan haluta olla tekemisissä muuta kuin vain se mikä on pakko. Kerran menetetyn luottamuksen rakentaminen vaatii totista työtä ja todellista halua korjata tilanne.
Valhe loukkaa osapuolta jolle se kerrotaan. Miksi tuo ihminen ei luota minuun niin paljon, että puhuu totta? Pitääkö se minua tyhmänä, helppona nakkina, jota on naurettavan helppoa sumuttaa? Kuvitteleeko se, että en huomaa? Valehteleva ihminen viestittää, että ei arvosta toista. Valheen päälle on mahdoton rakentaa mitään, mikä ei sortuisi tuota pikaa.
Valehtelija kuvittelee pitävänsä kaikkia lankoja käsissään ja hallitsevansa tilannetta. Vallanhimostako siis on pohjimmiltaan kysymys?
Ilman totuutta itsestä ja toisesta, ei voi muuttaa mitään asioita tässä maailmassa.
Mutta tarvitseeko mitään muuttaa, eikö kaikki ole ihan ok?
Jääkaapista löytyy lenkkiä ja sinappia ja tosi tv:ssä se kanamaisin nainen tipahti, roskalehdet raportoivat kuka nai ketä ja valistuneemmat jaksavat päivitellä poliitisen eliitin uusimpiä käänteitä.
Valtakunnassa kaikki hyvin?
Toimivaa vuorovaikutusta ei voi rakentaa valheelle. Totuudella on tapana tulla julki. Valehtelija ei aina ymmärrä miten läpinäkyvä on. Miten helposti luettavissa. Kaikilla ei edes ole tarvetta vuorovaikutukseen. Heille muut ihmiset ovat vain massaa, joita käyttää oman edun tavoittelun välikappaleina.
Pelkääkö valehteleva ihminen itseään tai toisia? Onko valehtelu ja muunneltu totuus vain kiinni piintynyt tapa? Mitä tapahtuu, jos totuus sanotaan ääneen? Erottaako vai lähentääkö se ihmisiä?
Valehtelevaa ihmistä ei oteta vakavasti. Häneen ei luoteta, eikä hänen kanssaan haluta olla tekemisissä muuta kuin vain se mikä on pakko. Kerran menetetyn luottamuksen rakentaminen vaatii totista työtä ja todellista halua korjata tilanne.
Valhe loukkaa osapuolta jolle se kerrotaan. Miksi tuo ihminen ei luota minuun niin paljon, että puhuu totta? Pitääkö se minua tyhmänä, helppona nakkina, jota on naurettavan helppoa sumuttaa? Kuvitteleeko se, että en huomaa? Valehteleva ihminen viestittää, että ei arvosta toista. Valheen päälle on mahdoton rakentaa mitään, mikä ei sortuisi tuota pikaa.
Valehtelija kuvittelee pitävänsä kaikkia lankoja käsissään ja hallitsevansa tilannetta. Vallanhimostako siis on pohjimmiltaan kysymys?
Ilman totuutta itsestä ja toisesta, ei voi muuttaa mitään asioita tässä maailmassa.
Mutta tarvitseeko mitään muuttaa, eikö kaikki ole ihan ok?
Jääkaapista löytyy lenkkiä ja sinappia ja tosi tv:ssä se kanamaisin nainen tipahti, roskalehdet raportoivat kuka nai ketä ja valistuneemmat jaksavat päivitellä poliitisen eliitin uusimpiä käänteitä.
Valtakunnassa kaikki hyvin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onks Viljoo näkynyt?
ei ole ei,
eikä ranea, allua, heikkistä eikä kallea
ei teresaa,mirjaa eikä mirandaa
taivaan ranta on avara
ja raitti kulkijoista tyhjä.
turhaan levitin pitsiliinan, sytytin kynttilän
ja lämmitin teeveden taas uudelleen.
ei ole kulkijoita ei