Täälläkin monet ovat korostaneet sitä asiaa, että lapsi on aivan isänsä näköinen, siis sellaiset joilla on lapsi ulkomaalaisen miehen kanssa. Eikö puoliksi afrikkalaisessa lapsessa todellakaan ole mitään äidin piirteitä? On kyllä todella vaikea asia uskoa, jos näin kerran on. Vai häpeättekö niin paljon omaa ihonväriänne, että ette halua nähdä lapsessanne mitään muuta kuin afrikkalaisuutta/ulkomaalaisuutta? Erityisesti nuo afrikkalaisten vaimot korostaa sitä lapsen afrikkalaisuutta.
pääasia että lapsi on isän näköinen?
Karita Harakka
5891
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aviomieheni on polynesialainen ja tyttäremme on aika lailla isänsä näköinen. Minusta se on ihan ok, polynesialaiset ovat ainakin minun mielestäni hauskan näköisiä ihmisiä. Mukavaahan se on, että tytär on perinyt eteläisen Tyynenmeren kansan ulkonäön.
Toisaalta, ei minua ainakaan hävettäisi, vaikka hän olisi täysin minun näköiseni. Piirteet sekoittuvat joka tapauksessa hiukan, niin tyttäremmekin tapauksessa, mutta isältään hän ensi vilkaisulla näyttää, jo hallitsevien värienkin puolesta.
Mistä olet mahtanut päätyä epäilemään, että äidit häpeäisivät ihonväriään/ulkonäköään? Ehkä äidit vain ovat innoissaan erikoisen näköisestä lapsestaan?
Eikö se ole ihan pässinselvää, että esimerkiksi tumma ihonväri, musta tukka ja ruskeat silmät ovat dominoivia ominaisuuksia mitä tulee geeniperimään? Eli kyllä ne tummaihoisen ja valkoihoisen parisuhteen hedelmät ovat yleensä aikalailla sen tummaihoisen puolison näköisiä...
Lapsista, joilla piirteet eivät vielä ole vahvat, harvoin voi sanoa varmasti, että "Meidän Marjalla on minun suu ja minun leuka". Lapsenpyöreitä ja pehmoisiahan piirteitä lapsilla on lähes kouluikään, ellei kauemminkin...
Sen taas voi sanoa ihan syntymästään saakka, että lapsi on tummaihoinen, tummatukkainen ja ruskeasilmäinen...
Minulla on mies Länsi-Euroopasta. Mustat kihartuvat hiukset ja tummanruskeat silmät. Iho vaalea, mutta helpommin ruskettuva kuin itselläni. Ja totta maar tyttö on perinyt nuo isänsä ominaisuudet, biologiakin sen voipi todistaa. ;o)
Kolmivuotiaasta tyttärestäni sanoisin, että tyttö on piirteiltään enemmän minun näköiseni kuin isänsä, mutta sekin riippuu katsojasta. Toinen vastaantulija voi huokaista, että "Onpas isänsä näköinen tyttö" ja toinen niin varmana ilmoittaa, että "On tyttö kyllä piirteensä sinulta perinyt". Jaah...otapa tuosta nyt selvää, lapsikin muuttuu jatkuvasti. Tämän tietänee jokainen vanhempi. Tai ei?
Tyttäreni on isänsä näköinen (ghana-britti), minkäs teet. Ja kun oikein rupean miettimään niin useammat tuntemani afrikkalais-suomalaiset lapset ovat aika paljon isiensä/äitiensä näköisiä. Johtuu varmaan nimenomaan aikaisemmin mainituista dominoivista geeneistä. Eli kyse on mun mielestä enemmän faktasta kuin sinun esittämistäsi "syistä".
Haluaisin vielä lisätä että olet kyllä oudosti päätellyt että afrikkalaisten vaimot "häpeäisivät" omaa ihonväriään!? Täh?! Mä en tajuu mistä sä tollasta oot ees keksinyt. Aika naurettavaa tällanen ihonvärikeskustelu ylipäätänsä. Suvaitsevuutta ja avointa mieltä.
Meillä noita asioita ei edes ajatella, on niitä tärkeämpiäkin asioita mietittävänä.
Tottakai afrikkalais-suomalainen lapsi on suomalaisen silmissä afrikkalaisen vanhempansa näköinen, mutta jos asiaa kysyttäis hänen afrikkalaisilta sukulaisiltaan, sanoisivat he todennäköisesti lasta ihan suomalaisen vanhempansa näköiseksi.
Se on katsos niin, että ne massasta poikkeavat piirteet on helpompi huomata.
Minäkin, syntyperältäni täysin suomalainen, olen äitini sukulaisten mielestä ihan isäni näköinen ja isäni sukulaisten mielestä äitini näköinen.