ollaan savosta, tampereelta,helsingistä ja nii,ed mmukavaa kuultaavaa.älkää morkatko.rikastuttaa elämäämme.heta
murrekieli.kuuluu jokaiselle seudulle.
49
24681
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
mut pistäppäs tänn jonkuse rivi,ei kelppa ei. Vahvast olen kyll sitä miält,et niit iha kirikiält puhuvi on peräti hiuka. Kyll jokasell äitimaidos o jotta jäänny,vai kui?
Miä sitte jaksan tykätä niist murteist, ku on nii selkei, et ihan kuulee, ku niit lukee.'
Toi Rauman kiäli oj just yks simmone. Se ov viäl vaikeempa oppii ku turkulainen, mut neet on just niit "musiikkimurtei". Sen takii orotan aina, et taas siä ja se turkulainen kirjottasitte ja se tamperelainen kans.
Onhas sillä pirkammaalaisellaki om nauttins.
Oma murre or rikkaus! Jos joku ei tykkä murteist, ni olkoon tykkämäti.
iha muu sydäntän lämmitt,kos oikke sanosit tykkäväs täst meijänki "kiälestämm". Kyll niit löyty oikke lailissi kirjailijoitakki,ko murtteil kirjotta. Ain mää kraappase kirjastost semmose fölihin ko sattu näkyvill,on se sitt mitä murret hyvännäs. Se tua ain ihmise niinko eine lähemmäks, ko ruppe ymmärtämä näit eroi. Yritetäs sitt taas ettippäi,kaikest protesteist hualimati.
Kyä se vaa niio, ilma murteita olis tylsää. Mää meinaan se olis ku riävä ilma voita. Enkä mää nyh ymmärrä miks pitäs luritella pelkästää kirjakiältä, seku on ykstoikkostaki.
Mää tykkään murteitten värikkyyrestä, ne antaa nääs tunnelmaa lukemisee ja kuunteluunki.
Hianoo piretää vaa hualta niiren pysymisestä paikallisina puhekiälinä. Murteisa on elämänväriä.
Mul o sanottu ette sää mittän turu murret osa. Emmää ol simmossi väittänykkä. Mää olen kotosin Karjalohjalt ,kaunilt Karjalohjalt tarkemmi sanoe. Kisko naapurikunta ja siäl neep puhuva samal taval ku määki, puhuva mukamas kiskon kiält.
Mää kirjotan tähä lyhkäsen tarinan Kiskost:
Ku mää yks aamu heräsi ni tykkäsi mää, et kat parkus jossa, mut ku mää sii sit pareman kattosi ni mää huamasinki, et se oli äm ku sii mun viäresän parkus ja jöllät. Mitä sää sii, sanos mää. No ku ei olmittän pattan pistä jöllöt hää.
Ku mää sen kuuli ni suuttusi mää ja lähri mettä jeneksi ampuma, mut ku mää pääsi mettä ni pys laukes ja kut tul takka ulos ja mää lensin pitki mäkke.
Mukavaa keskustelua olisi lueskella päivien ratoksi.kerroin kauppiaana olostani.Mukana olen saanut kivoja sessioita,samoin murteen räpellyksestäni. Tässä ikä ryhmässä olemme jo niin oppineet jo sivistykseen. KARSEALTA kuulostaa ainainen moittiminen ja vinkuminen.MUUTETAA kerralla iloisempaan keskusteluun. parasta yritystä toivottelee heta.73
Niin varmaan on, mutta kun murteita ei ymmärrä, niin on hypättävä ohi.
Tämä on kevyttä ajanvietelukemista, ei ristisanaa,
että pitäisi erikseen pohtia mitä tuokin sana nyt tarkoittaa.
Anteeksi murteen taitajat, eivät kaikki osaa.
On se vähän vaikeeta, mutta yritän nyt puhuu sillai kun kotona puhun. Varsinaista murretta en tiedä, olisko ehkä Hesan.
Isä ja äiti ei puhuneet mitään murretta, sisko kyllä oltuaan Satakunnassa lähes 50 vuotta. Ei tää näytä murteelta:D
No joo hiukan, kai tässäkin treenaantuis!
Olen ollut lapsuudessa Itä-Suomessa, että jotain sieltä suunnalta ymmärsin.
Kotona puhuttiin ihan tavallista suomea, ei mitään murretta.
Välissä on ollut niin paljon muuta.
Länsi murteen ovat täyttä hepreaa.
ei ka oo mistään kotosi . Näitä o harvassa . Mää oon syntyny Tampereella ja pirän että se on niin kotosa kiäli siä.
Nymmää oon harhaillu kohta pualet elämästäni missä millonki,ei vaan mää oon ny ruattissa,ja on ollu pärjätä tälläki kiälellä vaikka olin iha ummikko kuh tänne tulin ---nääs sitä o tultava tälläki kiälellä toimee,ku o pakko nääs.
Toivottavasti sääki "ymmärtämätö" pärjäät sillä su kiälellä .mikä se sitten o?
ullapullaltaki terkkuja.
Ei hyvältä kuulosta sinunkaan puhetapa, kuin tehtaan työntekijän suusta. Että terveiset vaan.
Alkeellinen olet. Häpeä !
Mittääs vikkaa tehtaalaisis onka. Terveiset vaa, meinaa ymmärtämätö. Ku ei ymmärrä nii toisel saitil on vissii tillaa. Eipä tua hianostokielkää hyvältä kuullosta, se on teennäistä paremmuut jot huimaaki jo.
mut silleenhä kotosis olois puhutaan. Ossoon sielt täält savvoo ja Itä-Suomen murteita, mie ja sie on kyl toella tuttui.Miust on ihan luontevvaa ja luonnollist lukkee täälki eri puhheita, ja toisaalt kiva lukkee "ihan sekasi" puhumist, sitähä mieki välil teen, sillo ko sillee hyvält tuntuu. Miekii kun oon nii eri puolil Suomee asunt, ni ain tarttuu helpost paikallinen murrekkii.
Mut kahteen asjaan en oo tottunt, Pieksämäen seu´un mahottoman levveeseen viäntämisseen ja sit tääl Tampereel siihe, ko vanhemmat immeiset puhhuu nii hittaast ja siin välis on joillai joka kolomannen sanan jäläkee "noin"- sana. Esmerkiks naapurin ihan mukava vanhemp rouva, mut ko hää nii hittaast puhhuu ja esmerkiks näi: Mää eilen noin kävin noin tyttöin noin kattomas, nii noin ol taas jalkasa noin taas nii huonona noin.
Mut herranen isä, on se ihan sama, miten ihiminen puhhuu, Turun murre minnuu välil ärsyttää, ko siin on nii paljo välil iha virolaisii sanoi....mut anti olla, kyl myö kaik tänne mahutaa haastammaa, kuka mitennii.
Yritin tyuos alus lisätä jottai täs lopuks, mut tais mennä viel sekasemmaks, ko ainaskii tunnetust miun piä on väliul aika sekasi. Tuol ol joku tehny sen luettelon meist kirjottajist, ni mie kuulun ehottomast niihin höpertäjjiin. Mukava asja sekkii.
Tyhmä!
Olen kouluja käymätön "moukka" . Mutta hyvin olen pärjännyt omieni joukossa ---Ja apuna monelle varakkaalle ,joka ei ole koskaan pitänyt minua alempiarvoisena itseään.
He olivatkin sivistyneeitä ihmisiä. Arvostetun ammattini olen saanut ihan omin avuin.
ko siekkii annat arvoo murteil, niiko miekkii, ja se on sit hyvä ku niist haastellaa, siks, ettei pääse unohtummaa, ja kiitettäväst tääl palstalla onkii haasteltu, aina sillo tällö murteella,
Onha täs ketjussa monia muitakkii jotka haastelee murteen puolesta, silviisii se pittääkkii.
Heipsan Ullapulla ja tattista vaan terkuista.
En ookaan mistään kotosin
Äet tais olla Hämmeestä ja isä Karjalasta,
tulikos minusta sitten karjahäme?
kotoisin paremmasta, Ei oo minun kirjoittama.
On kysymys pikemminkin huonommasta,
ku on niin kehno kielipää. Pitäiskö mennä kurssille?
Etelästä pohjoiseen.
:-))
Mun plägät lens himassa jalasta, kun snaijasin klogun olevan niin paljon et piti päästä jo koisaamaan.
En skulanut friidullekaan, kimmat saa ny olla!
Murretta on helppo puhua mutta vaikea kirjoittaa, harva siinä onnistuu niin hyvin kuin tuo "Raumlane" eikä varmasti tullut oikein, se on niin jännää murretta kuunnella.
Opiskeluaikana oli Raumalta eräs henkilö joka luki Nortamon Jaarituksia ääneen meille, se oli kuin musiikkia, ne kertomukset eivät avaudu heti lukijalle.
Enpä yritä mitään murretta kun ase ei ole sitä oikeaa, mie en nygöi ehki pagise.
Kos tosa mainittis. Ne ova sitä viimevuassada vaihte kiält. Ei sitä enä os muukk ko noi 90 vuatiaa. Tämä mun kiälen o tätä tämänpäivä puhekiält. Ei silti,mull ol suvisi paatill mukan ne oikkia Jaaritukse ja mu lapselapsen halusiva kuull niit iltalukemisiks ja kyll me nauretti, nii et vesi silmist tipus. Se ol semmost hurttihuumori, et sen täyty iha itt lukki,tai sitt kuulustell.
Ja on niit muissakki murtteis,on Kalle Viänäst ja monssi muit. Siihe ymmärtämisse tarvita vaa kiinnostust asian pääll. Ett sillai.
Murre on jotakin sellaista, joka on ja pysyy omalla alueellaan.Kun joku sitä puhuu, niin se tuntuu aika luonnolliselta. Kirjoitettunakin se vielä menee, kuten täällä näkyy keskustelussa.
Murteen käytön erikoisuuksia ovat olleet mm. sarjakuvat. Julkaistiinpa joskus 90-luvulla kokonainen paikallislehtikin savon murteella. Lehti nimeltä Uutis-Vieterj herätti tavatonta mielenkiintoa ja siitä otettiin jopa ylimääräinen painos. Kyseinen lehti ilmestyy myös herrasväen kielellä nimellä Uutis-Jousi.
ettän ole ain framill,mut olettek tiatossi,ett Aku-Ankkaki o jo käännett vaikk kui monel murttel. Munki lapselapsen tankkava parast aikka turkulaist ja raumalaist käännöst. Nii, ja se verran täyty reklameerat,ett meil o jo ainakki 25 vuatt ilmestynn täll meijä omall "kiälellämm" juhannukseks Uus-Raum nimine painotuate.