Heippa kaikille
Ensiksi alustavaa tietoa eli suunnitteilla kaksikerroksinen talo kolmeen eri tasoon.
Tulokerros siis maantasalla ja siitä 80 cm porrastus alakerrokseen.
Alakerroksen päälle tulee toinen kerros. Itse olimme miettineet pulpettikattoa, mutta meille sanottiin, että kannattaa rakentaa harjakatto, koska tulee halvemmaksi.
Mutta eikös tällöin tulokerroksen kattokorkeusole sama kuin toisessa kerroksessa ja näin ollen tulee turhia kuutioita lämmitettäväksi?
Siispä mikä on teidän mielestänne fiksuin ja oikeasti edullisin vaihtoehto? Ja miksi?
Toivon asiallisia vastauksia, kiitos :)
harja vai peltikatto
-katto-
6
1125
Vastaukset
- khn lojk
Tasakatot ja ns. pulpettikatot syytä unohtaa. Varmasti alkavat vuotaa vanhemmiten, keräävät pirusti lunta jne.
Kyllä katon voi suunnitella asiallisesti harjakattotyyppiseksi monenlaisiin taloihin. Toisekseen ei sitä yläpohjaa lämmitetä. se on tyhjää tilaa. Eristys yläpohjassa. Elikkäs siis huoneen katon päällä, ei kattopintaa vasten.
Harjakatossa paljon mahdollisuuksia, kattoikkuita, joita muihin kattoihin paha laittaa, korkeita huonetiloja, valoa, avaruutta, vaikka mitä.
Tarvitset arkkitehdin, et kylänmiesten ja serkkupoikien neuvoja. - PuusilmäMake
Eihän nuo ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja.. Harjakatto, ja vaikka pellistä, sanon mä.
- -katto-
Meillä siis on piirustukset piirretty ja suunnitelmissa oli kaksilappeinen pulpettikatto kaltevuudella 1:3.
Itse ei nähdä järkeä harjakatossa, koska ensimmäinen taso, joka porrastettu alaspäin 80 cm on avointa tilaa. Ja jos harjakaton laittaisi niin tila olisi avoin myös yläkerran kanssa, jolloin paljon olisi korkeaa tilaa ja näin ollen hirmuisesti ylimäääräisiä lämmitettäviä kuutioita.
Eli talomme on siis yksikerroksinen tulokerrokselta ja kaksikerroksinen, jossa porrastus alkaa. Kysymys siis kuuluu, että miksi mukamas harjakatto on tapauksessamme edullisempi ratkaisu? Mikä siis ratkaisuna paras ja oikeasti edullisin ratkaisu?- 23
Kuutiothan tuossa ei välttämättä lisäänny. Eli ei sen alla olevan tilan tarvitse olla vesikattoon asti. Vesikaton alla voi olla (ja rakenteiden tuuletuksen takia sinne jätetäänkin) väli. Se voi olla vaikka monta metriä korkea.
Ikkunoiden sijoittelun kannalta murrettu harjakatto voisi olla paras. Eli harjakatto, jossa toinen lape on alempana. Silloin ylimmän kerroksen ikkunat voivat olla alimman kerroksen katon yläpuolella. Toisaalta jossain tapauksessa tuollainen ratkaisu voi näyttää linnunpöntön katolta.
Monitasoisuus nostaa aina kustannuksia. Murretussa harjakatossa tulee vähän enemmän työvaiheita. Esimierkiksi siihen mistä alempana oleva lape lähtee, täytyy tehdä vesikatteen nostot seinälle pellityksineen. Samoin räystäitä on enemmän. Edullisin, ja pitkällä ajalla käytettävin, olisi siis yksitasoinen tavallisella harjakatolla. Katemateriaalina tiili on halvin, mutta vedenpitävyydeltään riskirakenne. Varsinkin jos toteutetaan tavallisena perusrakenteena muoveilla. Jotkut luulevat että tiilikaton paino nostaa hintaa, mutta itse asiassa kattorakenteet mitoitetaan aina tiilien painon mukaan. - -katto-
23 kirjoitti:
Kuutiothan tuossa ei välttämättä lisäänny. Eli ei sen alla olevan tilan tarvitse olla vesikattoon asti. Vesikaton alla voi olla (ja rakenteiden tuuletuksen takia sinne jätetäänkin) väli. Se voi olla vaikka monta metriä korkea.
Ikkunoiden sijoittelun kannalta murrettu harjakatto voisi olla paras. Eli harjakatto, jossa toinen lape on alempana. Silloin ylimmän kerroksen ikkunat voivat olla alimman kerroksen katon yläpuolella. Toisaalta jossain tapauksessa tuollainen ratkaisu voi näyttää linnunpöntön katolta.
Monitasoisuus nostaa aina kustannuksia. Murretussa harjakatossa tulee vähän enemmän työvaiheita. Esimierkiksi siihen mistä alempana oleva lape lähtee, täytyy tehdä vesikatteen nostot seinälle pellityksineen. Samoin räystäitä on enemmän. Edullisin, ja pitkällä ajalla käytettävin, olisi siis yksitasoinen tavallisella harjakatolla. Katemateriaalina tiili on halvin, mutta vedenpitävyydeltään riskirakenne. Varsinkin jos toteutetaan tavallisena perusrakenteena muoveilla. Jotkut luulevat että tiilikaton paino nostaa hintaa, mutta itse asiassa kattorakenteet mitoitetaan aina tiilien painon mukaan.Kiitos vastauksista.
Olemme itse kahlanneet netin ihmeellisessä maailmassa katselemassa mitä vaihtoehtoja muita on ja miltä
ne näyttävät ja sovitelleet sitten kattoratkaisuja omaan taloomme.
Nyt näyttää siltä, että katon muoto muuttuu toiseksi mitä piirtäjä on jo piirtänyt.. Se missä on kaksikerrosta olisi harjakatto ja sisääntulokerros, joka siis yksikerroksinen olisi pitkällä lappeella kaltevuus 1:3.
Tämä on tätä, kun kaavamääräyksiä on noudatettava, mutta itsehän me tontin olemme valinneetkin niin ei auta valittaminen :D
Kustannuksia tosin nyt ei tiedä paljonkahan tuommoinen ratkaisu sitten tulee maksamaan? Tai sitten se kaksilappeinen pulpettikatto voi olla sittenkin se edullisempi tai sitten ei..
- torspoIII
fiksuin ja edullisin tapa on kysyä arkkitehdiltä, mikä taloosi sopii. On yksisilmäistä väittää että harjakatto on edullisempi. Sehän riippuu ilman muuta talon muodosta. Itsellä on pulpettikatto, koska talo on osittain II -kerroksinen. Olohuone on korkea, joten lape osuu toisen kerroksen puolivaiheille. Tein talon betonista, kok pa on 350 m2 ja maksoi n. 350 keuroa. Jos olisin "vääntänyt" harjakaton, olisi se takuulla ollut tapauksessani kalliimpi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1472467
- 1761694
- 921588
- 691533
- 79914
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k6895- 68861
- 59825
- 61798
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes152745