harja vai peltikatto

-katto-

Heippa kaikille

Ensiksi alustavaa tietoa eli suunnitteilla kaksikerroksinen talo kolmeen eri tasoon.
Tulokerros siis maantasalla ja siitä 80 cm porrastus alakerrokseen.
Alakerroksen päälle tulee toinen kerros. Itse olimme miettineet pulpettikattoa, mutta meille sanottiin, että kannattaa rakentaa harjakatto, koska tulee halvemmaksi.

Mutta eikös tällöin tulokerroksen kattokorkeusole sama kuin toisessa kerroksessa ja näin ollen tulee turhia kuutioita lämmitettäväksi?
Siispä mikä on teidän mielestänne fiksuin ja oikeasti edullisin vaihtoehto? Ja miksi?

Toivon asiallisia vastauksia, kiitos :)

6

1176

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • khn lojk

      Tasakatot ja ns. pulpettikatot syytä unohtaa. Varmasti alkavat vuotaa vanhemmiten, keräävät pirusti lunta jne.

      Kyllä katon voi suunnitella asiallisesti harjakattotyyppiseksi monenlaisiin taloihin. Toisekseen ei sitä yläpohjaa lämmitetä. se on tyhjää tilaa. Eristys yläpohjassa. Elikkäs siis huoneen katon päällä, ei kattopintaa vasten.

      Harjakatossa paljon mahdollisuuksia, kattoikkuita, joita muihin kattoihin paha laittaa, korkeita huonetiloja, valoa, avaruutta, vaikka mitä.

      Tarvitset arkkitehdin, et kylänmiesten ja serkkupoikien neuvoja.

    • PuusilmäMake

      Eihän nuo ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja.. Harjakatto, ja vaikka pellistä, sanon mä.

    • -katto-

      Meillä siis on piirustukset piirretty ja suunnitelmissa oli kaksilappeinen pulpettikatto kaltevuudella 1:3.

      Itse ei nähdä järkeä harjakatossa, koska ensimmäinen taso, joka porrastettu alaspäin 80 cm on avointa tilaa. Ja jos harjakaton laittaisi niin tila olisi avoin myös yläkerran kanssa, jolloin paljon olisi korkeaa tilaa ja näin ollen hirmuisesti ylimäääräisiä lämmitettäviä kuutioita.

      Eli talomme on siis yksikerroksinen tulokerrokselta ja kaksikerroksinen, jossa porrastus alkaa. Kysymys siis kuuluu, että miksi mukamas harjakatto on tapauksessamme edullisempi ratkaisu? Mikä siis ratkaisuna paras ja oikeasti edullisin ratkaisu?

      • 23

        Kuutiothan tuossa ei välttämättä lisäänny. Eli ei sen alla olevan tilan tarvitse olla vesikattoon asti. Vesikaton alla voi olla (ja rakenteiden tuuletuksen takia sinne jätetäänkin) väli. Se voi olla vaikka monta metriä korkea.

        Ikkunoiden sijoittelun kannalta murrettu harjakatto voisi olla paras. Eli harjakatto, jossa toinen lape on alempana. Silloin ylimmän kerroksen ikkunat voivat olla alimman kerroksen katon yläpuolella. Toisaalta jossain tapauksessa tuollainen ratkaisu voi näyttää linnunpöntön katolta.

        Monitasoisuus nostaa aina kustannuksia. Murretussa harjakatossa tulee vähän enemmän työvaiheita. Esimierkiksi siihen mistä alempana oleva lape lähtee, täytyy tehdä vesikatteen nostot seinälle pellityksineen. Samoin räystäitä on enemmän. Edullisin, ja pitkällä ajalla käytettävin, olisi siis yksitasoinen tavallisella harjakatolla. Katemateriaalina tiili on halvin, mutta vedenpitävyydeltään riskirakenne. Varsinkin jos toteutetaan tavallisena perusrakenteena muoveilla. Jotkut luulevat että tiilikaton paino nostaa hintaa, mutta itse asiassa kattorakenteet mitoitetaan aina tiilien painon mukaan.


      • -katto-
        23 kirjoitti:

        Kuutiothan tuossa ei välttämättä lisäänny. Eli ei sen alla olevan tilan tarvitse olla vesikattoon asti. Vesikaton alla voi olla (ja rakenteiden tuuletuksen takia sinne jätetäänkin) väli. Se voi olla vaikka monta metriä korkea.

        Ikkunoiden sijoittelun kannalta murrettu harjakatto voisi olla paras. Eli harjakatto, jossa toinen lape on alempana. Silloin ylimmän kerroksen ikkunat voivat olla alimman kerroksen katon yläpuolella. Toisaalta jossain tapauksessa tuollainen ratkaisu voi näyttää linnunpöntön katolta.

        Monitasoisuus nostaa aina kustannuksia. Murretussa harjakatossa tulee vähän enemmän työvaiheita. Esimierkiksi siihen mistä alempana oleva lape lähtee, täytyy tehdä vesikatteen nostot seinälle pellityksineen. Samoin räystäitä on enemmän. Edullisin, ja pitkällä ajalla käytettävin, olisi siis yksitasoinen tavallisella harjakatolla. Katemateriaalina tiili on halvin, mutta vedenpitävyydeltään riskirakenne. Varsinkin jos toteutetaan tavallisena perusrakenteena muoveilla. Jotkut luulevat että tiilikaton paino nostaa hintaa, mutta itse asiassa kattorakenteet mitoitetaan aina tiilien painon mukaan.

        Kiitos vastauksista.

        Olemme itse kahlanneet netin ihmeellisessä maailmassa katselemassa mitä vaihtoehtoja muita on ja miltä
        ne näyttävät ja sovitelleet sitten kattoratkaisuja omaan taloomme.

        Nyt näyttää siltä, että katon muoto muuttuu toiseksi mitä piirtäjä on jo piirtänyt.. Se missä on kaksikerrosta olisi harjakatto ja sisääntulokerros, joka siis yksikerroksinen olisi pitkällä lappeella kaltevuus 1:3.

        Tämä on tätä, kun kaavamääräyksiä on noudatettava, mutta itsehän me tontin olemme valinneetkin niin ei auta valittaminen :D

        Kustannuksia tosin nyt ei tiedä paljonkahan tuommoinen ratkaisu sitten tulee maksamaan? Tai sitten se kaksilappeinen pulpettikatto voi olla sittenkin se edullisempi tai sitten ei..


    • torspoIII

      fiksuin ja edullisin tapa on kysyä arkkitehdiltä, mikä taloosi sopii. On yksisilmäistä väittää että harjakatto on edullisempi. Sehän riippuu ilman muuta talon muodosta. Itsellä on pulpettikatto, koska talo on osittain II -kerroksinen. Olohuone on korkea, joten lape osuu toisen kerroksen puolivaiheille. Tein talon betonista, kok pa on 350 m2 ja maksoi n. 350 keuroa. Jos olisin "vääntänyt" harjakaton, olisi se takuulla ollut tapauksessani kalliimpi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Päivän Sanna: Nvidia sijoittaa miljardi dollaria Nokian osakkeisiin

      Nvidia merkitsee osakkeet 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla tavanomaisten toteutumisehtojen t
      Maailman menoa
      66
      5822
    2. Sanna Marin teki sen, mihin muut eivät pystyneet - sote kerralla maaliin

      Yli 15 vuotta Suomessa vatvottu sote-uudistus meni lopulta läpi Sanna Marinin hallituksen aikana. Edeltävät hallitukset
      Maailman menoa
      30
      4735
    3. Palkansaajilta kupattiin 27,5 mrd euroa työeläkkeisiin

      Jo pelkän himmelin toimintakulut olivat 400 miljoonaa euroa, jolla olisi mukavasti tuottanut myös sote-palveluja hyvinvo
      Maailman menoa
      124
      3740
    4. Enää viisi yötä Sannan kirjaan

      Ihan täpinöissään tässä odotellaan. Vaikea pysytellä aloillaan, kun koko ajan tekisi mieli jo kirjakauppaan rynnätä, mut
      Maailman menoa
      6
      3562
    5. Suomessa Pohjoismaiden tyhmimmät demarit......aijaijai..

      Lasse Lehtinen sanoo suoraan, että Ruotsissa on fiksummat demarit kuin Suomessa. Ja Tampereella fiksummat demut kuin Hel
      Maailman menoa
      63
      3530
    6. Marinin hallitus hyväksyi soten (105-77) vuonna 2021

      vastaan äänesti Kok, persut, KD, Liike Nyt. Nyt on sitten käynyt niin kuin on käynyt. Pääkirjoitus: Sanna Marin jätti
      Maailman menoa
      68
      3409
    7. Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"

      Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L
      Maailman menoa
      100
      2764
    8. SDP:n valtuutettu valehtelee koulutuksensa

      SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed käyttää maisterin titteliä suoritettuaan 60 opintopisteen epäviral
      Maailman menoa
      85
      2637
    9. IL - 100 000 potentiaalista sotilasta pakeni Ukrainasta!

      "Ukrainasta nuorten miesten joukkopako Liki 100 000 asevelvollisuusikäistä miestä on poistunut Ukrainasta parin viime k
      Maailman menoa
      23
      2562
    10. Nepotismi jytkyttää porvaristossa

      Taas uutisoidaan, että useampi perussuomalainen kansanedustaja on palkannut oman perheenjäsenensä eduskunta-avustajaksi
      Maailman menoa
      89
      2010
    Aihe