Tämä kuuluisi varmaan enemmänkin koulutus-osastolle, mutta kysyn nyt täällä koska varmaan saa aika ytimekkään vastauksen:
Mitenkä opettajan koulutus tarkalleen ottaen menee nykyään noin ns. perusmuodossaan tutkintojen ja osioiden suhteen?
Olen nyt lukenut monenlaisia asiaa koskevia nettisivuja ym. ja puhutaan ns. koko tutkinnosta (kasvatustieteiden maisteri? Filosofian maisterikin ilmeisesti?), mutta mikä merkitys on noilla mitkä voi käydä ihan avoimen yliopistonkin puolella, eli 25op perusopinnot ja 35op aineopinnot? Ovatko ne ikäänkuin vain omaksi mielenkiinnoksi käydyt, jos et ole käynyt mitään koko tutkintoa (olenko ymmärtänyt, että opettajana toimiminen vaatii aina vähintään ammattikorkea-tasoisen tutkinnon nuo 60op minimissään).
Ja miten menee raja julkisen ja yksityisen puolen kouluttaja-asioissa, kun joskus esim. jonkin tietyn linjan ammatti- tai aikuiskoulutuskeskuksen kouluttajahaussa mainitaan, että edellyttää pedagogisia pätevyyksiä tietyn verran ja joskus ei mainita mitään... Eli onko esim. jonkin tietyn ammattitutkinnon opettaminen ihan oppilaitoksesta kiinni, kuka kouluttaa osan tai kokonaan? Jotenkin kun katsoo omia kokemuksia kouluttajista, niin en oikein usko kaikkien käyneen edes mitään perus- ja aineopintoja..
Tyhmiä kysymyksiä varmaan monen mielestä, mutta asia vain alkoi askarruttaa..
Mitenkä opettajan koulutus tarkalleen ottaen menee nykyään noin ns. perusmuodossaan tutkintojen ja osioiden suhteen?
Olen nyt lukenut monenlaisia asiaa koskevia nettisivuja ym. ja puhutaan ns. koko tutkinnosta (kasvatustieteiden maisteri? Filosofian maisterikin ilmeisesti?), mutta mikä merkitys on noilla mitkä voi käydä ihan avoimen yliopistonkin puolella, eli 25op perusopinnot ja 35op aineopinnot? Ovatko ne ikäänkuin vain omaksi mielenkiinnoksi käydyt, jos et ole käynyt mitään koko tutkintoa (olenko ymmärtänyt, että opettajana toimiminen vaatii aina vähintään ammattikorkea-tasoisen tutkinnon nuo 60op minimissään).
Ja miten menee raja julkisen ja yksityisen puolen kouluttaja-asioissa, kun joskus esim. jonkin tietyn linjan ammatti- tai aikuiskoulutuskeskuksen kouluttajahaussa mainitaan, että edellyttää pedagogisia pätevyyksiä tietyn verran ja joskus ei mainita mitään... Eli onko esim. jonkin tietyn ammattitutkinnon opettaminen ihan oppilaitoksesta kiinni, kuka kouluttaa osan tai kokonaan? Jotenkin kun katsoo omia kokemuksia kouluttajista, niin en oikein usko kaikkien käyneen edes mitään perus- ja aineopintoja..
Tyhmiä kysymyksiä varmaan monen mielestä, mutta asia vain alkoi askarruttaa..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Opettajapätevyyshän riipppuu paljon siitä missä aikoo työskennellä. Ensinnäkin kouluttaja ja opettaja eivät ole sama asia. Kouluttaja voi olla ilman mitään pätevyyttä, samoin "viraton" opettaja, mutta pääsääntöisesti kaikki julkisen viran haltijat tai heidän sijaisuuttaan tekevät ovat opettajia. Kouluttajia on lähinnä aikuiskoulutuksessa. Jos aikoo opettajaksi perusasteelle tai lukioon on oltava ylempi korkeakoulututkinto (ammattikorkeakoulututkinto on alempi korkeakoulututkinto), vähintään cum laude -tasoiset opinnot kaikissa opetettavissa aineissa ja opettajan pedagogiset opinnot. Ammattikoulussa käsittääkseni pätevyyteen riittää ammatilliset opettajaopinnot ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi.
Sijaisena tai määräaikaisenahan voi toimia melkein kuka vaan...
Tuo tiivistys selvensikin paljon tuota aika moninaisesti ja pykälin lukemaani, josta en oikein kaikin puolin saanut selvyyttä mikä koskee mitäkin asiaa. Lähinnä tuo ammatillisen puolen ja peruskoulun eriävyys olikin vähän epäselvä.
Tarkennus oppelon viestiin. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suoritetut opinnot antavat pätevyyden muihinkin oppilaitoksiin kuin ammattikouluihin.
ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto. Toki alempi kuin ylempi korkeakoulututkinto, mutta kukaan ei ole valmistunut alempaan korkeakoulututkintoon johtavalla linjalla. Ammattikorkeakoulu tutkinnolla on useita ihmisiä perusopetuksen tehtävissä mm. EHA-erityisopetus, esiopetus jne. Ammattikoulussa voi työskennellä vallan hyvin ylemmällä korkeakoulututkinnolla. Erikoista tässä asiassa onse, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet eivät yhtäkkiä olleetkaan kelpoisia mm. sosiaali- ja terveysalalla. Ei voi olla niin kään, että ihmisten pitäisi yhtäkkiä omata 10 vuoden koulutus/kokemusputki. Syrjintää, sanon minä.
Tuo ei ole ongelma. Ammattikoulun opettaja voi nykyisellään suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja sitä kautta pätevöityä ammattikoulun opettajaksi (opiskellen myös pedagogiset opinnot).
Tosin tuolta osin kelpoisuusvaatimukset ovat vaarassa muuttua. Kelpoisuuksia ei mielestäni pitäisi lähteä kevytmielisesti alentelemaan, sillä väistämättä se näkyisi opetuksen tason laskuna.
Pätevät opettajat eivät saa töitä, mutta epäpätevät pääsevät aina, vähintään sijaisiksi. Laitontahan se on, mutta näin on aina toimittu Suomessa ja oikeuslaitoskin on hylännyt järjestään kaikki kantelut ollen aina työnantajan puolella. Eli: soita vaan kouluihin suoraan rehtorille ja kysy olisko töitä. Vielä parempi on, että olet sukua rehtorille. Ei siinä mitään koulutusta tarvita toisten penskojen vahtimisessa. Ja he oppii muutenkin kaiken netistä, jos oppivat.