Pitääkö paikkansa, että työteknikot vastaavat entisajan teknikoita, niitä TEKUn käyneitä? Meillä on töissä yksi työteknikko ja väitti näin! Itseäni kiinnostaisi opiskella, mutta nykyään kun ei voi suorittaa teknikon tutkintoa vaan ainoastaan työteknikon. Insinööriksi en halua lähteä edes yrittämään liian vaikean matematiikan, fysiikan ja kaiken muun takia. Voiko työteknikoksi päästä kansakoulun matematiikalla?
Työteknikko vs. teknikko
tuleva opiskelija
75
20419
Vastaukset
- jebou25
En osaa sanoa vastaako työteknikon koulutus teknikon koulutusta mutta kannatan työteknikko kouluun menemistä. Matematiikan ja fysiikan kurssit ovat ihan perustietoa ja ne opetetaankin aivan viimeisentapin takaa. Meidänkin kurssilla oli 50 miehiä jotka eiät olleet laskeneet kymmeniin vuosiin ja pärjäsivät hyvin. Tärkeänä osana opiskeluun tarvitsee motivaation. Muu tulee sitten automaattisesti mukaan.
- ABCDE12345
Työteknikon oppimäärä oli kolmasosa Tekusta valmistuneen teknikon oppimäärästä. Teknikon tutkinto oli opistoasteen tutkinto. Ei taida työteknikon tutkinto olla sitä. Enpä osaa verrata nyt sitten tätä vanhaa teknikon tutkintoa ja nykyajan AMK-insinöörin tutkintoa.
- naattori
ABCDE12345 kirjoitti:
Työteknikon oppimäärä oli kolmasosa Tekusta valmistuneen teknikon oppimäärästä. Teknikon tutkinto oli opistoasteen tutkinto. Ei taida työteknikon tutkinto olla sitä. Enpä osaa verrata nyt sitten tätä vanhaa teknikon tutkintoa ja nykyajan AMK-insinöörin tutkintoa.
Insinöörit (AMK/DI) valmistuvat vain ja ainoastaan korkeakouluista. Ennen tekusta valmistui teknikot ja opistoinsinöörit, joiden vaativuustaso on tähän päivään verrattuna alemmalla tasolla! Kaikkea voidaan tietysti verrata keskenään, mutta kysymys kuuluukin onko siinä mitään järkeä?!
Lyhyesti sanottuna; insinöörit (AMK/DI) ovat niitä, jotka suunnittelevat ja johtavat projekteja.
Teknikot taas ovat niitä, jotka tekevät ne käytännön työt ja mahdollisesti toimivat työnjohtajina. - lillebutt
Ero on siinä, että työteknikon /erikoisammattitutkinnon voi suorittaa vain omaamalla 5 v työkokemusta ja työskentelemällä jo työnjohtotehtävissä. He pätevöityvät ammatillisesti nykyiseen työtehtäväänsä.
AMK valmistuneet ovat yleensä tuoreita ylioppilaita.
Työmarkkinoilla homma menee niin, että työteknikko saa muodollisen pätevyyden hakea tehtäviä, joihin ammattikoulutason tutkinto ei riitä, mutta johon ei vaadita korkeakoulututkintoa.
Käytännössä työnantaja määrittelee asetaako työnhakijat paremmuusjärjestykseen kokemuksen vai ammattitutkinnon perusteella. Riippuu työnantajasta. Nyrkkisääntö kai on se, että tutkinnolla voi pyyhkiä p..nsä kun kokemusta on riittävästi. - totuustässä!
naattori kirjoitti:
Insinöörit (AMK/DI) valmistuvat vain ja ainoastaan korkeakouluista. Ennen tekusta valmistui teknikot ja opistoinsinöörit, joiden vaativuustaso on tähän päivään verrattuna alemmalla tasolla! Kaikkea voidaan tietysti verrata keskenään, mutta kysymys kuuluukin onko siinä mitään järkeä?!
Lyhyesti sanottuna; insinöörit (AMK/DI) ovat niitä, jotka suunnittelevat ja johtavat projekteja.
Teknikot taas ovat niitä, jotka tekevät ne käytännön työt ja mahdollisesti toimivat työnjohtajina.amk inssi vastaa lähinnä 80 luvun peltiseppähitsaria. Ennen inssit olivat inssejä ja osasivatkin jotakin.
- Forever Student
lillebutt kirjoitti:
Ero on siinä, että työteknikon /erikoisammattitutkinnon voi suorittaa vain omaamalla 5 v työkokemusta ja työskentelemällä jo työnjohtotehtävissä. He pätevöityvät ammatillisesti nykyiseen työtehtäväänsä.
AMK valmistuneet ovat yleensä tuoreita ylioppilaita.
Työmarkkinoilla homma menee niin, että työteknikko saa muodollisen pätevyyden hakea tehtäviä, joihin ammattikoulutason tutkinto ei riitä, mutta johon ei vaadita korkeakoulututkintoa.
Käytännössä työnantaja määrittelee asetaako työnhakijat paremmuusjärjestykseen kokemuksen vai ammattitutkinnon perusteella. Riippuu työnantajasta. Nyrkkisääntö kai on se, että tutkinnolla voi pyyhkiä p..nsä kun kokemusta on riittävästi."erikoisammattitutkinnon voi suorittaa vain omaamalla 5 v työkokemusta"
Väärin.
Sen voi suorittaa suorittamalla tarvittavat näyttökokeet. Mikään ei määrää sitä miten tarvittava osaaminen on hankittu. - pruduction planning
naattori kirjoitti:
Insinöörit (AMK/DI) valmistuvat vain ja ainoastaan korkeakouluista. Ennen tekusta valmistui teknikot ja opistoinsinöörit, joiden vaativuustaso on tähän päivään verrattuna alemmalla tasolla! Kaikkea voidaan tietysti verrata keskenään, mutta kysymys kuuluukin onko siinä mitään järkeä?!
Lyhyesti sanottuna; insinöörit (AMK/DI) ovat niitä, jotka suunnittelevat ja johtavat projekteja.
Teknikot taas ovat niitä, jotka tekevät ne käytännön työt ja mahdollisesti toimivat työnjohtajina.no teoriassa nääin MUTTA työelämä opettaa ja jos halukas menemään eteenpåin niin kyllä monessa paikassa pääsee ihan työteknikonkin papereilla projektipäälliköksi.Tärkentähän firmalle on asiantuntemus EIKÄ jotkut homeiset paperit monenkymmenen vuoden takaa.
- Vanha_inssi
pruduction planning kirjoitti:
no teoriassa nääin MUTTA työelämä opettaa ja jos halukas menemään eteenpåin niin kyllä monessa paikassa pääsee ihan työteknikonkin papereilla projektipäälliköksi.Tärkentähän firmalle on asiantuntemus EIKÄ jotkut homeiset paperit monenkymmenen vuoden takaa.
Jos on opisto ins/teknikon paperit 80-luvulta, niin todennäköisesti on tehty alan töitä vuosikymmeniä. Varmaan osa jo eläkkeelläkin. Ei tutkintoja voi mitenkään verrata toisiinsa, ne on eri aikakausilta. Sen voi kuitenkin sanoa, että opistoinsinööri ja teknikko osasivat laskea erinomaisesti. Ainakin kone/metallitekniikan ins/teknikolle must juttu. Se puoli oli taatusti hallussa. Kun ei ollut tietokonetta käytössä niin piti laskea itse. Hidastahan se oli. Ja virhealtista. Sitäkin sattui.
Tietokone 3D mallintaminen on nykyaikaa. Ennen oli piirustupöytä ja tussit.
- A
Työteknikko "titteliä" ei ole virallisesti enää olemassakaan Suomen koulutusjärjestelmässä - ei ole ollut enää vuosiin. Se on ns. vanhentunut tutkintonimike. "Työteknikkoja" toki valmistuu edelleen erään kaupallisen koulutuksenjärjestäjän kursseilta. Virallinen tutkinto, jonka nämä henkilöt suorittavat on kuitenkin nimeltään Tekniikan erikoisammattitutkinto ja käyttävät tätä työteknikko-nimikettä vähän kuin markkinointinimikkeenä. Tekniikan erikoisammattitutkinto on toisen asteen ammatillista lisäkoulutusta. Insinöörit valmistuvat AMK:sta, joten ovat yhden koulutustason ylempää. Insinööreillä on siis alempi korkeakoulututkinto.
- kp
Aloitan itse työteknikon / tekniikan erikoisammattitutkinnon (sähkötekniikan) opinnot maalis-huhtikuun vaihteessa. mitä olen tutustunut koulutsohjelmaan niin aika kiireiseltä ja laajalta opinnot näyttävät...ainakin omaan silmään.
Mitä tulee sitten itse näihin tietopuolen asioihin niin mielestäni esim itselläni sähköasentajana on paremmat lähtökohdat työnjohtoon kun esimerkiks valmistuneella insinöörillä...siis oletetaan että olisin suorittanut tutkinnon jo.
Mielestäni alan töitä tehneellä on niin paljon teknistä tietämystä ja ammattitaitoa että tietää mistä puhuu ja osaa paremmin ajatella kokonaisuuksia ja niiden toimintoja kun joku joka on "vaan" opiskellut alaa...olen törmännyt sellaisiin "tuoreisiin" sähkötyönjohtajiin teollisuuden parissa jotka ei tunnista edes kontaktoria releestä ja ovat aivan pihalla ja peloissaan jonkun pienen projektin äärellä...kaapelien mitoitus (vahvuudet), määrät, sulakekoot, kaapelireitit ynnä muuta vastaavaa. 10-15 vuotta töitä tehnyt kaveri osaa suunnitella ja tehdä nuo asiat ilman sitä "työnjohtajaakin" jos niikseen tulee.
Siksi pidän itse aika korkeassa arvossa työteknikoita, juuri tämän käytännön kokemuksen ja ammattitaidon puolesta joita ei tule koulun penkillä...eikä jälkeen päin työelämässäkään jos ei niitä omin käsin ole kokenut.- project manager
Työteknikon (erikoisammattitutkinnon) suoritus vastaa käytännössä ammattikoulutasoa. Opetuksen sisältö ja vaativuus liittyvät käytännön työtehtäviin.
Insinööreillä on erittäin vahva teoreettinen osaaminen ja ymmärrys, joka nimen omaan antaa eväät niin laajojen kokonaisuuksien, kuin yksittäisten asioiden hallintaan. Vaativat projektinjohto- ja suunnittelutehtävät ovat insinöörien toimialuetta. - Dr Edge
Se paljon opiskellut voi silti tietää asioita mistä työtä tekemällä oppinut ei ole kuullutkaan -eikä siksi osaa pelätä.
Paljon opiskellut saattaa olla arka lähtemään hötkyilemään käytännössä koska tietää paljon asioita mitä pitää /kannattaa ottaa huomioon.
Lisäksi on tottakai olemassa inhimillistä arkuutta aloittaa vaativa työ käytännössä ensimmäisillä kerroilla.
Ei se ole sama asia kuin pätemättömyys. project manager kirjoitti:
Työteknikon (erikoisammattitutkinnon) suoritus vastaa käytännössä ammattikoulutasoa. Opetuksen sisältö ja vaativuus liittyvät käytännön työtehtäviin.
Insinööreillä on erittäin vahva teoreettinen osaaminen ja ymmärrys, joka nimen omaan antaa eväät niin laajojen kokonaisuuksien, kuin yksittäisten asioiden hallintaan. Vaativat projektinjohto- ja suunnittelutehtävät ovat insinöörien toimialuetta.Ja höpö, höpö 'project managerille'!
Eihän se nyt aivan noin mene. Joskus ne ammattikoulupojathan eivät oikein osanneet 'edes' pitää jakoavaintakaan oikeinpäin kädessä.
Kyllä se nähtiin jo silloin 70-80 luvun taitteessa, kuinka heikko osaaminen oli teoroottisen tietämyksen varaan rakentuneilla teknikoilla ja insinööreillä. Muistan itsekin silloin vanhemman asentajan ja sähköpiirtäjän kokemuksella, kun jouduin erään sähköistämäni teollisuuskiinteistön 'hyvin' suunnitellut työt käymään niiden toimimattomuuden vuoksi läpi. Kaikki uusiksi ja sen jälkeen uudelleen piirrettäväksi. Projektin valmistuttua sainkin olla ylpeä aikaansaannoksestani kiitosta laitteistojen toimivuuden ansiosta saaneena. Siinä vaiheessa insinööriopinnot kalpenivat. Itse myöhemmin lisää kouluttautuneena otin aina silloin aiemmin oppia 'insinöörien' virheistä välttäen siten myöhemmin itse heidän kämminsä.
Että se siitä teoreettisesta osaamisesta ja ymmärryksestä, kuten joku sanoikin releiden ja kontaktorien ymmärtämisen eroista ;-)- MrBolivar
project manager kirjoitti:
Työteknikon (erikoisammattitutkinnon) suoritus vastaa käytännössä ammattikoulutasoa. Opetuksen sisältö ja vaativuus liittyvät käytännön työtehtäviin.
Insinööreillä on erittäin vahva teoreettinen osaaminen ja ymmärrys, joka nimen omaan antaa eväät niin laajojen kokonaisuuksien, kuin yksittäisten asioiden hallintaan. Vaativat projektinjohto- ja suunnittelutehtävät ovat insinöörien toimialuetta."Insinööreillä on erittäin vahva teoreettinen osaaminen ja ymmärrys, joka nimen omaan antaa eväät niin laajojen kokonaisuuksien, kuin yksittäisten asioiden hallintaan. Vaativat projektinjohto- ja suunnittelutehtävät ovat insinöörien toimialuetta."
Juu, mutta eri asia onko halukas käyttämään näitä! Itse työteknikko ja DI sankareita istuu samassa kopissa ja samoissa tehtävissä kuin itse eikä jätkillä hajuakaan vastuunkanto kyvystä tai halukkuudesta tehdä töitä.
Muutoin olen sitä mieltä että Työteknikko soveltuu henkilöille jotka ovat valmiita tekemään myös tarvittaessa "kärkimiehen" yms. hommia.
Kuten tuolla joku sanoikin, työnantajat itse määrittelevät mitä etsivät - vaativatko amk/di koulutusta - vai etsitäänkö oikeasti tekijää joka ottaa vastuutta ja on halukas oppimaan.
- lkuhgt
Eivät vastaa teknikoita vaan entisaikojen opistoinsinööriä.Entiset teknikot vastaavat nykypäivien ammattikoulututkintoa juuri ja juuri.
- TOL98765
Vastaanpa nyt omasta kokemuksesta. Olen tietotekniikan teknikko (yo), valmistunut 1993. Silloin homma meni jotakuinkin näin:
Ammattikoulusta valmistui työntekijöitä, Tekulta valmistui teknikoita(opistoaste) työnjohtotehtäviin ja insinöörejä (ammatillinen korkea-aste) suunnittelutehtäviin. Di:t sitten olivat überluokkaa johtajiksi.
Aikaisemmin oli ollut teknikoille teknillinen koulu ja insinööreille teknillinen opisto, ja tämä näkyi alan työpaikkahakemuksissa vuosia siten, että haluttiin opisto-asteen tyyppejä tarkoittaen insinöörejä, kun teknikon todistuksessa sitten taas luki että opistoasteen tutkinto tuli suoritettua.
Työteknikko-tutkinto oli juuri työn ohella suoritettu tutkinto. Tietysti arvostuseroja oli, varmaankin opiskeltava materiaali oli vähäisempi mutta kokemus varmaankin korvasi ison osan.
Sattumalta myös isä oli teknikko koulutukseltaan, työnjohtajana isolla telakalla. Alaisia hänellä oli noin kymmenestä yli kolmeenkymmeneen. Sen mitä hän kertoi ohjeeksi teknikon koulutuksesta, oli se, että koulutus tarjosi riittävän pohjan jotta ymmärsi asiat ja pärjäsi johdettavien miesten kanssa keskustellessa, he kuitenkin olivat varsinaiset tehtävän työn ammattilaiset. Samasta syystä koulutukseen kuului iso osa työlainsäädäntöä, koska piti pystyä keskustelemaan työntekijöiden kanssa esim. palkkalainsäädännöstä kun erimielisyyttä tuli. Samoin tehtävään kuului toimia työntekijöiden ja työn suunnittelijoiden välisenä linkkinä.
Sitten teknikon tutkinto lopetettin, ja oletettiin insinöörien hoitavan työnjohdolliset tehtävät. En tiedä kuinka paljon sitten työnjohdollisia opintoja opetusohjelmaan lisättiin. Vähän epäilytti että ei ollut järkevä idea.
Nämä ovat minun näkemykseni omasta koulutuksestani jne. - fchje5
Työteknikon koulutus ei vastaa teknikkokoulutusta.On paljon korkeampi koulutustaso.Ylittää jopa opistoinssitason.On kai Amk-insinöörin ja diplomi-insinöörin välillä.Vertaisin yliopiston kanditasoon.Mutta vastaa kaikin puolin akateemista koulutustasoa vaatimustasoltaan.Ja älykkyysosamäärän vähimmäistaso varmaan noin 120.Noin 10 prosenttia väestöstä pystyy omaamaan näin teoreettista koulutusta.Onnittelen siitä,kun pystyt näin vaativaan koulutukseen.Olet etuoikeutettu.Sinulla on hyvä perimä,todennäköisesti vanhempasi ovat mensan jäseniä.Ja jos eivät ole,niinpääsisivät kyllä mensaan.
- b nug.i-9öä'å´äuy7rk
Ei vastaa teknikkokoulutusta ,vaan ylittää sen.Teknikon tutkinnon matematiikkaan eivät murtoluvut eivätkä myöskään desimaaliluvut kuuluneet liian vaikeina .Eihän ne teknikon kenopäät niitä oppeja ikinä olisi omaksuneet.Teknikoille se olisi ollut jo ns.korkeampaa matematiikkaa.Lähes yliluonnollista.
- zdemfyu8
Ei pidä paikkaansa.työteknikon koulutus oli vaativampaa kuin teknikkokoulutus.Työteknikko-oppilaat jopa käsittelivät murto-ja desimaalilukuja.Teknikko-oppilaat jäivät plus-miinus-kerto ja jako perusmatematiikkaan.Ja siinäkin tuhatluku oli yläraja.
- Työteknikko -07
KYLLÄ, opiskelu työteknikoksikin kannattaa!!
Ja oli integraali ja derivointikin, sekä aika paljon yhtälöitä...Kyllä vanhassa rakennusmestari koulutuksessa pitemmälle varmasti mentiin matematiikassa ja lujuuslaskennoissa, sekä useissa ammatti aineissakin!Mutta hyvät perusteet työteknikkoki saa betoni- ja pohjarakentamiseen ym.
Mutta työteknikko koulutuksella ja työkokemuksella olen pärjännyt hyvin työnjohtajana rakennusalalla...
Tänä syksynä aloitin insinööriopinnot työn ohessa, sielä tuntuu matematiikka jo hieman vaikeammalta ja nopeasti edetään aiheesta toiseen!!
Kunpa vaan saisi inssin paperit kouraan, niin saisi helpommin vastaavan paperit..työnkuvani ei paljoa ainakaan nykyisessä firmassa tule muuttumaan, paitsi jos työpäälliköksi pääsisi...
- Teknikko vm.1980
Valmistuin teknikoksi 1980 kolmessa vuodessa ja poikani amk insinööriksi hiljattain
neljässä vuodessa. Vertailimme todistuksia ja huomasimme että kokonaistuntimäärät olivat täsmälleen samat. Matikan määrä oli sama. Poikani
luki amk insinööreille tehdyt matikan kurssit. Me teknikot kahlasimme läpi
Väisälän lukion pitkän matematiikan integraaleineen ja derivointeineen ja lisäksi
jotain muuta. Ajat on tosin erilaiset ja 1980 teknikon arvostus oli about sama kuin
nykyisten amk inssien. Vertailu ei kuitenkaan ole tarpeellista. Pääasia että jokainen
saa haluamansa koulutuksen ja pääsee vielä töihinkin.
Menesrystä kaikille opiskelettepa työteknikoksi tai tohtoriksi! :-) - gmhmöfglmhöflg
On niitä kursseja myös ammattikorkeakoulussa, itse sain Tekniikan erikoistutkinto- paperit Tekulta.
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/koulutus/Taydennyskoulutus/Erikoisammattitutkinnot/tekniikan-erikoisammattitutkinto
Ei se ole teknikko, vaan kyse on työnjohatajn tutkinnosta, oikeasti. Miksei sitä voi sanoa työteknikoksi. - 1969---
Aikoinaan moneen kunnan tai valtion virkaan oli pääsyvaatimuksena teknikon tutkinto ja sellaiseksi ei laskettu työteknikon tutkintoa. Tuosta asiasta oli olemassa oikeuden ennakkopäätöksiäkin, kun jokin työteknikon reppana oli valittanut tultuaan syrjään heitetyksi.
- Sverige
Ruotsissa arvostettiin suomalaista työteknikkotutkintoa.
Suomi on tällainen tittelien ja arvonimien luvattu maa. Erään merkillisen havainnon
olen huomannut että suhteellisesti insinöörit tekevät keksintöjä vähemmän kuin
luulisi - tapetaanko koulussa luovuus,,? . - Raksa työteknikko
Kumma kun sillä pääsee vuonna 2012:kin vielä kaupunkien virkoihin!??
Vaikka vaatimuksena AMK-koulutus??!
Ei se pelkkä koulutus, vaan myös työkokemus ratkaisee paljon nykyään!!! oli EU normit niin tai näin koulutuksen puolesta!!! - 123689
Teknikon erottaa jo ulkonäöstä.Pitkä selkä ja lyhyet jalat.Mongolipoimu silmissä.Samea katse ja örisee itsekseen.Asuu yleensä mielenterveyskuntoutujien palveluasunnossa.Ei osaa lukea eikä kirjoittaa.Osaa laskea kolmeen.Kansakoulun päästötodistuksensa on saanut apukoulusta.
- sdbtrrj
eivät vastaa,vaan ovat valovuosien päässä pätevämpiä kuin teknikot.
- Ei vastaa lähellekää
Ei vastaa lähellekään. Täysi amistutkinto matikan, fysiikan ja kemian tasolta
Tekniikan alan muuntokoulutus
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
Insinööri (AMK), 240 opintopistettä
HAKU 5.3.–3.4.2012
Opiskelupaikka: Pori
Aloituspaikat: yhteensä 25 (automaatiotekniikka 5, kone- ja tuotantotekniikka 5, logistiikka 5, sähkötekniikka 5, tuotantotalous 5)
Opetuskieli: suomi
Koulutuksen järjestämistapa: Opintojen laajuus on 45–120 op. Monimuotokoulutuksena tarjottavat opinnot sopivat hyvin työn ohessa opiskeleville. Opinnot toteutetaan pääosin tietoverkkoja hyödyntäen ja kontaktitapaamisia on muutamana päivänä kuukaudessa, myös viikonloppuisin.
Opintojen suunniteltu kesto: 1–3 vuotta
Suoritettava laajuus: 45–120 opintopistettä
Pohjakoulutus: Vähintään opistoasteen teknikon tai insinöörin tutkinto. Työteknikon erikoisammattitutkinto ei tuota hakukelpoisuutta. Aikuiskoulutuksen yleiset valintaperusteet: www.samk.fi/aikuiskoulutus.
Haku hakuaikana osoitteessa www.amkhaku.fi > AMK-tutkinto aikuiskoulutuksena.
Hakuasioissa neuvoo hakutoimisto: , p. (02) 620 3033
TEKNIKOSTA TAI OPISTOINSINÖÖRISTÄ AMK-INSINÖÖRIKSI - lopklö
Ei pidä.Vastaavat tekniikan lisensiaattia.Ei toki tekniikan tohtoreita.Mutta parin viikon lisäkoulutuksella,ei kun väitöskirjan tekoon.
- Mä taimi olen
Työteknikko on arvonimi, ei tutkinto. Arvonimeä voivat käyttää Rastor Oy:n työteknikkokoulutusohjelman hyväksyttävästi suorittaneet, jotka täyttävät tietyt muut ehdot. Suora lainaus: ”Hyväksytysti suoritetusta Työteknikon koulutusohjelmasta ja siihen sisältyvän Tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittamisesta saa todistuksen ja jos kaikki kriteerit täyttyvät, myös oikeuden käyttää Työteknikkoarvonimeä.”
Teknikkokoulutus taas oli 1990-luvun alkupuolelle tai puoliväliin saakka tekniikan alan opistoasteen tutkinto, jota ei ole sen jälkeen enää ollut mahdollista suorittaa missään, vaan tutkinto yksinkertaisesti hävisi ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä.
Tekniikan erikoisammattitutkinto taas on virallinen tutkinto, joka on tarkoitettu työnjohto- tai esimiestehtävissä työskenteleville tai sellaisiksi omalla työpaikallaan halajaville. Ilman tätä tutkintoa ei siis irtoa Rastoriltakaan työteknikon arvonimeä. Ennen erikoisammattitutkintojen tuloa työteknikon nimikkeen sai suorittamalla pelkän Rastorin oman työteknikkokoulutuksen, joka ei kuulunut (silloinkaan) viralliseen tutkintorakenteeseen.
Oma käsitykseni on se, että työelämässä tekniikan erikoisammattitutkinto on ihan käypä juuri noihin yllämainittuihin tehtäviin.
Voit tarkistaa asian helposti googlaamalla työteknikko tuolla edellä mainitun yksityisen koulutusyrityksen nimi.
Tekniikan erikoisammattitutkinnon voi suorittaa ihan tavallisissakin ammattioppilaitoksissa, mutta työteknikon arvonimi on tuon yksityisen kouluttajan hallussa. Tuo yksityinen koulutusyritys järjestää työteknikkokoulutusta myös eri puolilla Suomea, ei pelkästään pääkaupunkiseudulla.- nnrtret
Onko tämä Rastorin työteknikon koulutus sitten jotenkin laajempi kuin virallinen tekniikan erikoisammattitutkinto? En ymmärrä miten vain yhdestä firmasta valmistuneet voisivat käyttää työteknikko-nimikettä?
Vai onko niin että koko nimike on jo vanhentunut, ja Rastor käyttää tätä markkinointimielessä, tavallaan antaakseen lisäarvoa omalle erikoisammattitutkinnolleen?
Tutkinnot ja koulutusohjelmathan on jossain ylimmällä taholla päätetyt, mitä pitää osata jne. Eihän yksi koulu voi omia jotain tutkintonimikettä?
- erikoismies3
Onkos työteknikon arvonimi Rastorin patenttioikeuden sisällä, vai voiko sitä käyttää muutkin erikoisammattitutkinnon suorittaneet?
- eino3
Luin 77 - 80 työteknikoksi. Silloin sanottiin, että se vastaa vuoden opiskelua tekussa.
- Risto:jldhflgl
Kelpaako Ylin keskiaste? Ennenkin mielestäni oli näin (1988)
- kslkdjgljsh
Entäs jos käy AMK:ssa työteknikkolinjan? HAMK työnjohtajatutkinto
- ??????
kslkdjgljsh kirjoitti:
Entäs jos käy AMK:ssa työteknikkolinjan? HAMK työnjohtajatutkinto
HAMKissa eikä missään muussakaan ammattikorkeakoulussa ei ole työteknikkolinjaa eikä työnjohtatutkintoa.
- Teknikko ja aito
Jos työteknikon kurssin suorittanut käyrttää arvoniemä TEKNIKKO, voidaanko sanoa että hän on valeteknikko ? (ei löydykään teknikon papereita )
- di88838
Itse arvostan enempi useemman vuoden työntekijänä ollutta, aikuiskoulutuksen käynyttä työnjohtajaa kuin suoraan koulusta tullutta teoriaosaajaa jolla ei käytännön asioista ole mitään hajua. siinä mättää tämän suomen koulutus systeemin mätä. kaikkien insinöörien pitäisi tehdä alan käytännön töitä ennen pomoksi ryhtimistä.
- Työkokemus
opistoinsinöörin ja opistoteknikon tutkintoa ei päässyt opiskelemaan, ellei ollut oman alansa työkokemusta etukäteen hankittuna.
- Tuura
Työteknikon arvonimen voi myöntää ainoastaan tasavallan presidentti. Se on vähän ylempi kuin vuorineuvos tai niin kuin puhekielessä sanotaan vuoristoneuvos.
- VeijoFilmi
Aikoinaan teknikko esimieheni syrjäytettiin viestimestarin paikalta kun työteknikko väitti omaavansa teknikon tutkinnon. Mutta jälkeenpäin kävikin ilmi, että teknikko olikin työteknikko. Mutta kun työhönottaja oli jo eläkkeellä, annettiin työteknikon pitää paikkansa. Siis oli kamalaa katkseltavaa, kun henkilö pääsee viestimestariksi täysin vaajaalla osaamisella ja koulutuksella.
- ftrthrttr
Ei pidä.Nykyiset työteknikot vastaavat tekniikan tohtoreita.
- Runkström
Työteknikko...
...se on niin homo. Vielä kauppateknikkoakin karseempi. - ettäjottanäin
Vuonna 1992 valmistuin teknikoksi . Kolme vuotta kesti. Samoja asioita opettivat kun kavereille jotka samaan aikaan insinööreiksi opiskelivat. Samoja labratöitäkin vertailtiin . Insinööriopetus oli tuohon aikaan hivenen laajempaa, mutta noudatteli samaa linjaa kuin teknikon koulutus.
- ok77
Kyllä se vastaa itse olen valmistunut -77 työteknikoksi olen ollut yritysjohtajana alaisina on insinöörejä ym.
- Teknikko_insinööri
Opistoteknikko ( 3v täysipäiväinen opiskelu) oli melkein kuin insinööri. Insinöörit opiskelivat 4v. Ei kovin isoja eroja opiskelun osalta. Lähinnä se yksi lisävuosi. Alan työkokemusta piti olla ennen opintojen alkamista. Työteknikon tutkinnolla ei ole mitään tekemistä teknikkotutkinnon kanssa.
- fgjhkgjkfdgk
Noita on käytännössä mahdotonta verrata keskenään.
Teknikkoja valmistui ennen hyvin erilaisin pätevyyksin, eri paikoista.
Lyhimmät teknikon paperit sai vuoden opiskelulla ylioppilaspohjaisessa teknikkokoulutuksessa ja kahden vuoden opiskelulla, jos sen suoritti peruskoulupohjalla. Eli joissain tapauksissa teknikko vastasi puhtaasti ammattikoulun käynyttä henkilöä.
Sitten oli pitemmät linjat ja ne oli jopa opistotasoisia. Tosin niiden laajuudet eivät olleet samoja kuin tänä päivänä.
Koska vanha käytäntö on jo historiaa, niin kenellekään juuri mitään se, mistä olet valmistunut teknikoksi.- Osa-aikaeläkeläinen
En ole tuollaisesta kuullutkaan. Itse opiskelin teknikoksi ammattikoulun jälkeen 70-luvulla. 3 vuotta koulu kesti, ja konepuolella kun olin, meille sanottiin että tarvitsette työelämässä 10 % täällä saamastanne tiedosta. Itse en ole tarvinnut sitäkään määrää, koska olen alalla joka tuolloin oli Suomessa uusi. Nyt olen sen alan vanha mestari, ja opettelen olemaan ilman työelämää.
Konsultiksi on kyselty paristakin paikasta, mutta kyllä tämä ala minulle jo riittää. - ghfhgjhfjhfjf
Itse valmistuin teknikoksi 1990 ja se oli kaksivuotinen koulutus (meille peruskoulupohjaisille)
- teknikko_vm_1989
ghfhgjhfjhfjf kirjoitti:
Itse valmistuin teknikoksi 1990 ja se oli kaksivuotinen koulutus (meille peruskoulupohjaisille)
itse valmistuin koneteknikoksi 1989 Turun tekulta ja se oli 3 vuotinen opiskelu.
ensimmäiset 1,5 vuotta laskettiin,laskettiin,laskettiin. Kovaa laskemista.Läsnäolopakko. Aina runsaasti kotitehtäviä illaksi ja viikonlopuksi.
yo-pohjainen teknikkokolutus oli 2 vuotta. Insinöörit opiskelivat 4 vuotta.
yo-pohjaiset insinöörit 3 vuotta.
Ennen tekulle pääsyä/hakemista oli oltava taskussa parisen vuotta oman alan työkokemusta.
- aimonivaska
minkälainen matikan/fysiikan tietomus on aloittajilla ollut? Itse en sitten peruskoulun ole hirveästi kumpaakaan opiskellut, ja aikomus olisi aloitella työteknikon koulutusta...minkälaisia matikan/fysiikan tehtävät on onko esimerkkejä?
- TTKo
Jos osaa lukea ja kirjoittaa ei pitäisi olla vaikeaa. Kokeet sisältää tärppi kysymyksiä jotka kaikki saa oikein että pääsee kokeesta läpi, näin ainakin meillä oli.
- 0114
Paljon on aikaa kulunut aloittajan aloituksesta. Mutta paljon on aikaa kulunut koulutuksessakin ja paljon on muuttunut koulutuksen sisällöstä.
Ennen vanhaan oli opistoinsinöörit ja teknikot. Heitä ei voi verrata tämän päivän insinööreihin tai teknikoihin koska ennen insinäärit hoitivat tuotekehityksen ja yritysjohtamisen. Nykyään siihen tarvitaan tekniikan tohtori ja tuotantotalouden diplomi-insinööri.
Entisaikojen teknikoiden teoreettinen tieto oli laajempi kuin tämän päivän diplomi-insinööreillä. Työkokemuksesta puhumattakaan. Ja jos tämän päivän AMK-insinöörejä verrataan entisajan koulutustasoon niin heitä voidaan verrata lähinnä entisaikojen ammattikoulun käyneisiin. Olen joka vuosi esittänyt saman kysymyksen valmistuneille korkeakouluinsinäreille: Mitä tarkoittaa tämä pultin päässä oleva numero? Enkä paljon valehtele jos sanon että kymmenestä kaksi tietää sen merkitsevän lujuutta, mutta kumpikaan ei osaa siitä laskea kiristysmomenttia.
Kun AMK-järjestelmä oli perustettu ja opetusta oli annettu muutama vuosi, kysyin opettajalta että "Mitä se AMK tarkoittaa?". Vastaus oli tyhjentävä "Aivan mitättömällä koulutuksella". Esim. fysiikasta (joka on luonnontiede) jätetään pois ydinfysiikka, valo-oppi tai äänioppi aina sen mukaan ehditäänkö opettaa tai onko opetukseen rahaa. Ovat kuitenkin melkoisen keskeisiä asioita fysiikan kannalta.
En nyt mollaa oppilaita. Sillä he oppivat vain sen mitä opettajat opettavat. Mollaan kuitenkin opettajia ja koulujen (nykypäivänä osakeyhtiöiden) johtoa jotka maksimoivat koulutksella voitot minimoiden opetuksen. He eivät ymmärrä että nykyinen koulujärjestelmä puree omaan nilkkaan kahdenkymmenen vuoden päästä. Eli juuri silloin kun he ovat eläkkeellä.
Opiskelijoille sanoisin sen verran että jos on yksityinen koulu olemassa yhteiskunnan osakeyhtiöiden sijaan, menkää sinne. Sielä saatta oikeata opetusta.- Tietokirjailija
Valmistui 70 valmistusteknikan teknikoksi, edelleen tarvitsen metallurgian oppeja, mittaustekniikkaa, laajat labratyöt, kemia, fys ja matikka riittävä. Itseopiskelu ainoa vaihtoehto pätevöityä erikoisaloille. Edelleen asiantutijatyössä eläkkeellä ja oikeudessa lausunnoille ei löydy kiistäjää. Työteknikot huonomuistisia, kun työ sana uhohtuu kertoa. Amk-insinöörit kevyitä kuin höyhenet. Sama pätee yamk, jonka saa 30 kevytpisteellä pääasiassa iltatyönä.
Amk lopputyö vaihtelee paljon, eikä pätevöitä kuin suppealle sektorille, lähdekirjallisuuden hakua ja kopiointia!
- Hjhuvjbjhjbjbj
Niinpä AMK hössötyksessä oli kyseessä vain tutkintojoen täsäpäistämisestä..tälläisessä tapaukses parempia tutkintoja jouduttiin veivaamaan alaspäin opistotutkintojen tasolle näin kävi myös insinöörikoulutuksessa..opisto teknikkojen ja insinöörien aikaan sairaanhoitajan koulutusta ja teknikkoa pidettiin vaatimuksiltaan ja kestoltaa jotakuin samanarvoisina ja insinöörin koulutusta korkea asteen koulutuksena...työteknikko on aina ollut vain sellainen ammattihenkilöstön pätevöitymistutkinto joka ei ole verrattavissa teku tutkintoihin eikä tämän oäivän työnantajat edes huomioi tälläisiä tutkintoja kun henkilöstöämhaetaan suunnittelu,tutekehitys,johtotehtäviin..
AMK huononsi insinöörikoulutuksen tasoa ja arvostusta juuri tasapäistämisen vuoksi kun sen aikaisten mittareiden mukaan teknikon tutkinto vastasi jotakuin eurooppalaisen AMK tasoista insinööritutkintoa.. - Työteknikkominäkin
No työteknikko ei kelpaa mihinkään mihin pitää nimi laittaa. Jos siis lakia noudatetaan.
http://ah.turku.fi/raklk/2004/0226004x/923977.htm - teknikkotoimitusjohtaja
Mittaus- ja säätöteknikko koulutuksessa mm. matematiikkaa oli 450 tuntia. Oppikirjana A.Väisälän lukion pitkä matematiikka kannesta kanteen. Integraali ja derivointilaskut, Laplace muunnokset säätötekniikassa, jne. Kolmen vuoden (klo 8-16 läsnäolo-opiskelua joka ainut päivä) kokonaistuntimäärä täsmälleen sama kuin nykyisin amk-insinöörikoulutuksessa. Mm. sähköpätevyys S1 myönnetään DI:lle, Insinöörille ja teknikolle. Ei muille.
- IT-teknikko
IT-teknikko
Näyttää olleen painotuseroja teknikko-koulutuksen oppiaineiden tuntimäärissä mutta en muista kuulleeni että olisi missään ollut 1v:n teknikkokoulutusta niin kuin aikaisemmin on väitetty. Olisiko kuitenkin ollut vain työteknikko? Ja niinkuin yllä jo mainittiin, työteknikko ei lienee ole koskaan ollut tutkinto vaan erikoisammattitutkinnosta käytettävä nimitys? Ja sekin käytössä yhdellä yksityisellä firmalla.
Mulla koulutus oli 3v, pohjalla amiksen 2v elektroniikka-asentajalinja. Tietotekniikan opintolinjahan kuului Sähköosaston alle. Varsinaisten ammattiaineiden tuntimäärät oli:
Yhteiset opinnot
---------------------
Matematiikka 352 h,
Tietotekniikka 128 h,
Fysiikka 224 h,
Kemia 64 h,
Kone- ja energiatekniikka 128 h
Teoreettinen sähkötekniikka 128 h
Elektroniikka 160 h
Tietokonetekniikka 96 h
Teletekniikka 128 h
Automaatiotekniikka 96 h
Ammattiaineiden laboraatiot 320 h
Suuntaavat opinnot
-------------------------
Elektroniikan jatkokurssi 64 h
Radiotekniikka 64 h
Teletekniikan jatkokurssi 64 h
Tiedonsiirtotekniikka 64 h
Mikrotietokonetekniikka 64 h
Kehitystukijärjestelmät 64 h
Tietotekniikan jatkokurssi 64 h- jöö681
Missään tekussa valmistuvissa teknikko ohjelmissa ei ollut vähenpää kuin 3 vuotta kouluaikaa, ainakaan 85v jälkeen. Insinööreillä oli 4 vuotta.
- Anonyymi
jöö681 kirjoitti:
Missään tekussa valmistuvissa teknikko ohjelmissa ei ollut vähenpää kuin 3 vuotta kouluaikaa, ainakaan 85v jälkeen. Insinööreillä oli 4 vuotta.
Minun teknikkopolku oli seuraavanlainen. Ensin ammattikoulua elektroniikkapuolella 2vuotta, sitten armeija 11k Riihimäen viestissä, sen jälkeen työkokemusta elektroniikka alalta ja lopuksi 3 vuotta tekua. Kyllä tämä tekniikan paketti yhden työteknikon iltakurssit päihittää.
- Anonyymi
Työteknikoita tai entisajan työssä oppineita teknikoita tarvitaan kipeästi teollisuudessa, valitettavasti nykypäivän insinööreistä on työmailla hyötyä yhtä paljon kun tuhkakupeilla, tupakointi on kielletty lähes joka paikassa...
- Anonyymi
Teknikkokoulutus -80 luvulla oli ainakin minulle aika pitkän työn ja koulutuksen summa. Ensin kävin 2 vuotisen ammattikoulun ja olin sen jälkeen töissä. Armeijan kävin Riihimäen viestissä, josta sai 11kk palveluksesta 4 kk työharjoittelupisteitä tekuun. Teknistä koulua sitten 3 vuotta ja valmistuminen. Jos inttiaika lasketaan opiskeluun edes jotenkin, niin 6 vuotta tekniikan opiskelua ennen valmistumista on minusta aika pitkä aika. Nykyään kaikilla mahdollissa kirjekursseilla yritetään vesittää perinteistä koulutusta päämääränä ainoastaan yhteiskunnan tukirahat omaan höpöhöpö koulutustarjontaan. Näitä firmoja Rastoreista alkaen on jäänyt kiinni huijaamisesta ja rahojen väärinkäytöstä. Heidän tehtävänä on dissata perinteistä koulutusta, ja nostaa kirjekurssit samalle tasolle. Ei mene läpi täällä!
- Anonyymi
Opistoteknikko on käytännön töissä arvostetuin, inssit osaa työt paperilla ja työteknikot käytännössä eli näiden yhdistelmänä opistoteknikon koulutus hyvin yleispätevä hommaan ku hommaan.
- Anonyymi
Olen valmistunut 80-luvulla teknikoksi ja saanut siitä todistuksen jonka taustana keltainen leijonavaakuna. Kaveri kävi samaan aikaan jotain satunnaisia iltakursseja ja sai sieltä yrityksen X vakuuden siitä, että on työteknikko. Oikea teknikko on nyt 2020 virallisen rankingin mukaan suorittanut alimman korkea-asteen. Omassa työssäni tarvitsen virallisen sertifikaatin jonka vähimmäisvaatimuksena on työkokemuksen ja -osaamisen lisäksi AMK-insinöörin tutkinto. Teknikon tutkinto omalla alallani vastaa AMK-insinööriä luvansaannissa.
Vanhat työteknikon opinnot tuovat ihmiselle lisäarvoa. Nykyiset lienevät ihan kurssikeskuksen markkinointiosaston keksimää hömppää.
Olen ihan satakertaa samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa:
"Nykyään kaikilla mahdollissa kirjekursseilla yritetään vesittää perinteistä koulutusta päämääränä ainoastaan yhteiskunnan tukirahat omaan höpöhöpö koulutustarjontaan. Näitä firmoja Rastoreista alkaen on jäänyt kiinni huijaamisesta ja rahojen väärinkäytöstä. Heidän tehtävänä on dissata perinteistä koulutusta, ja nostaa kirjekurssit samalle tasolle. Ei mene läpi täällä!" - Anonyymi
Kyllä vastaa.
- Anonyymi
Vastaa entisen teknillisen koulun käyneitä. Ei vastaa Teknillisen oppilaitoksen käyneitä. On siis kouluasteen Työnjohtaja.
- Anonyymi
Pitää paikkansa. Vastaa entistä teknillistä koulua. Ei vastaa teknillistä oppilaitosta. Teknikko oli koulu aikana tasolla neljä aivan kuten on myös työteknikkokin. Post secondary non tertuary education. Se on kouluasteen Työnjohtaja.
- Anonyymi
Työteknikon koulutus vaati itselläni rakennusalan perustutkinto koulun jälkeen Teknisen piirtäjän ammattitutkinnon suorittamiseen ja työkokemusta. Sen jälkeen pääsin suorittaa laajennettua tekniikan erikoisammattitutkintoa. Suoritin teatin Takk/tamk kouluissa. Puolet koulutuksesta suoritettiin Tampereen ammattikorkeakoululla. Ammattitutkinto on pohjakoulutus vaatimus teatissa.
- Anonyymi
Aikaa noihin koulutuksiin meni noin 5,5 vuotta. Ei se työteknikon paperikaan kovin lyhyesti tule.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aikaa noihin koulutuksiin meni noin 5,5 vuotta. Ei se työteknikon paperikaan kovin lyhyesti tule.
On jo vähän hyytynyt keskustelu, mutta kysäisen kuitenkin: onkos tällä esim. rastorilla käydyllä tekniikan erikoisammattitutkinnolla mahdollista saada hyväksilukuja amk talotekniikan inssi opintoihin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On jo vähän hyytynyt keskustelu, mutta kysäisen kuitenkin: onkos tällä esim. rastorilla käydyllä tekniikan erikoisammattitutkinnolla mahdollista saada hyväksilukuja amk talotekniikan inssi opintoihin?
sen verran vielä edelliseen että LVI-tekniikka olisi ammattiaine tuossa tutkinnossa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
sen verran vielä edelliseen että LVI-tekniikka olisi ammattiaine tuossa tutkinnossa
Riippuen korkeakoulusta. Hämeen ammattikorkeakoulu lukee hyväksi tekniikan erikoisammattitutkinnossa suoritettuja vastaavia opintoja.
- Anonyymi
Mikä on KHO-TEKNIKKO? KYSYY [email protected]. Jos saisin vastauksen sähköpostiini, KIITOS.
- Anonyymi
Voi sanoa, että työteknikon opinnot vastaavat n 2 vuotta, erikoisammattitutkinto 1 vuotta Tekun teknikon 3 vuotisesta tutkinjnosta. Harjoittelut ja työkokemukset lisäävät kuitenkin pätevyyttä.
Teknikoita valmistuu mm ammattikoulusta esin lääketeknikot. Erikoisammattitutkintoina valmistuu pesulateknikoita ja siivousteknikoita.- Anonyymi
Entä kynsiteknikot ja ripsiteknikot?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1005415Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631453623Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503225Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4512526Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2581572- 861314
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito131299- 771248
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde321243Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1461172