te rekisteröityneet kirjoittajat,KIZZ3,Mökin muija ,HRO, kaikki lyhytsuoliset ym. oletteko lopettaneet tällä palstalla ,ei löydy enää teidän asiallisia kirjoituksia luettavaksi täältä ja se on ikävää.
Kaikki
a.lukija sp.
11535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä täällä taustalla pyöritään edelleen.Tämän palstan keskustelun taso vaan on viime aikoina ollut...no,jääköön sanomatta mikä.Itse käyn tällä hetkellä sädehoidossa ja enää 5 kertaa jäljellä.Täytyy sanoa,että ikävä ei tule,kunhan tämänkin rallin loppuun saa.Iho on hieman palanut,mutta suolakylvyilläja rasvauksella pärjätään.Kirjoitelkaahan muutkin,mm.Kivikoura ja kumppanit kuulumisianne.Päivän jatkoja kaikille !
Kuulolla ollaan, on vaan viime aikoina ollut yhtä kinastelua tämän palstan kirjoitukset. Viime viikon sytokeikka veti mielen jotenkin apeaksi, mutta tällä viikolla ollaan taas positiivisella mielellä liikenteessä, tälläistä vuoristorataahan tämä sairastaminen välillä on. Tännekin on lopulta saatu lunta oikein kunnolla ja eilen kävinkin kelkkailemassa reilut sata kilometriä. Hyvin jaksoin reissun tehdä, tänään on toki joka paikka vähän kipeänä, mutta se on sellaista hyvää kipua. Viikon jatkoja kaikille !
viestisi : " ..kävin kelkkailemassa.."- mikä kelkka, ajattelin , potkukelkka?? - jatkoin lukemista : " ..reilut sata kilometriä.."
Sitten tajusin että siellä pohjoisessa kelkkaillaan moottorikelkalla_:)))
täällä muija kahlaa lumessa ja kolaa ulkoiluttaa sekä koira on riemussaan kun saa purra kolaa niin että huuto on huimaavaa,se menee kohta uusiksi mutta saakoon koira riemunsa.Oma tilanteeni on hyvä toistaiseksi vain nämä perusrempat jotka kuuluu tähän ikään,no kesäkuussa lienee 3v kolonoskopia muine tykötutkimisineen ja se on sen ajan murhe.Hassujuttu vaikka lunta on puolisenmetriä niin ei voi suksilla lähteä pelloille kun lumi on pehmyttä ja suksi painuu nurmeen asti,ja jalat ei riitä elikkä se siitä pitää odottaa hankikantoa jotta pääsis kuntoilee silläviisii.Tässä on jo aika kivasti päässy eroon tuosta syövänpainajaisesta,mielestäni siitä pitää ottaa välimatkaa omaan mieleensä jos tilanne suinkin sen sallii,eihän siitä tule mitään jos takertuu siihen kynsinhampain,vaikka tauti on jo todettu edes vähäksi aikaa poistuneeksi.Jaahah taas häiriö,kun aloitin rekattuja ja nyt se onkin hupskukkuu muutunut,no menköön ulos ilman rekkiä.
kokeillut sellaisia lumikenkiä umpihangessa?En minäkään ole kokeillut mutta jossain lehdessä oli kuvia kun joku kasvatti kuntoa niillä kahlaten.
Tänään on ollut äntäsateinen päivä pääkaupungissa ja hyvähän se on että sää vaihtelee.
Olet oikeassa siinä ettei siihen sairastettuun syöpään kannata jäädä roikkumaan,minulla oli 3.vuotis tarkastus ja kaikki on syövän kohdalla hyvin,nämä kontrollien väliajat kannattaa elää ja nauttia elämästä:)
Teillä päin tuntuu tuota lumen luontia riittävän, mutta sellaista hötöähän se on.
Eipä sitä tuohon syöpäpirulaiseen kannata jäädä roikkumaan, kun on leikattu ja hoidettu niin projektille piste. Tulee sitten vastaan jos tulee. Niin minäkin aikoinaan tein. Mutta nyt kun se pirulainen myllertää taas sisällä ja "istuu olkapäällä" niin sepä onkin taitolaji ottaa siitä välimatkaa, meinaa joka käänteessä törmätä
siihen. Pitäs tosiaan pystyä pistämään aivot välillä narikkaan.
Mutta nyt kylille asioiden hoitoon ja sitten ulkoilemaan moottorivoimin.
on kyllä niin suuri takaisku kun se palaa,ekakerralla se on jotenkin vissin helpompaa kun ei tiedä siitä kaikkea ja hoitoihin luottaa täysin,eihän sitä muuten jaksaisikaan se on niinkuin voitto odottaa kun kuurit loppuu. Mutta uusinta onkin ihan eri asia,silloin on tietoa paljon enemmän ehken liikaakin joissain tapauksissa.Voin vain arvailla miltä sinusta tuntuu,sitä olen miettinyt tuhannet tunnit että kuinka itse siitä selviäisin jos uusinta tulee.Uskon Jumalan kaikkitietävään johdatukseen ja luotan siihen,kun eihän ihmisellä ole mitään muuta,,,vai onko .
Eipä täällä oo viime aikoina ollut kiinnostavia aiheita johon olis tarttunut. Vuosi on lähtenyt rutiinilla käyntiin, paitsi että lunta on saanut kolata poikkeuksellisen usein näillä leveysasteilla. Se piristää, että päivä on selvästi jo pidentynyt eli kevättä kohti mennään. Toisaalta tässä alkaa jo takaraivossa kaivella kuukauden päässä odottava kontrolli. Tuntuu, että puoli vuotta menee ihan siivillä. Elokuussa kun viimeksi kävin, sitä ajatteli, että seuraavaan käyntiin on ruhtinaalliset kuusi kuukautta ja oli levollinen olo. Nyt se levollisuus alkaa kadota. Tosin ei mulla mitään oireita ole ollut, mutta kun tämä nyt vaan sattuu olemaan niin salakavala tauti. Mukavaa kevään odotusta palstalaisille.
syöpää olet sairastanut MTJ ,kuulutko näihin lyhytsuolisiin?
Luultavasti meitä kaikkia jännittää kontrolliaikaan mutta uskotaan ettei sinullekkaan tule huonoja yllätyksiä,luulisi että jotain oireita ilmenee jos syöpä uusiutuu.
lasken itseni vaikkei tuosta peräsuolesta viety kuin n. 6cm pala. Siis peräsuolisyövästä on kyse. Leikkaus tapahtui 2009 toukokuussa ja sen päälle oli puolen vuoden sytokuuri eli n. vuoden olen ollut hoidoitta. Eihän tuo suolisto leikkauksen jälkeen enää entisensä ole ollut ja jokainen poikkeavaisuus sen toiminnassa viimeistään saa huolestumaan, ainakin hiukan. Ennen kasvaimen toteamista ei muuta oiretta ollut kuin lievää vatsan löysyyttä, eli aika salakavalasti pääsi yllättämään. Lääkäri siitä mainitsikin, että kun olin niin hyvässä kunnossa fyysisesti liikunnallisuuteni vuoksi, oireita oli noin vähän. Samaa kunnosta huolehtimista olen tietysti jatkanut heti kun hoidot (ja lääkäri) antoi siihen myöntymisen.
Tukholmassa kaikki rullaa omalla painollaan.Lunta on kiitettävästi,nyt oli sulannut vähän ja tänään alkoi taas satamaan.Koko kaupunki on poissa tolaltaan lumen taki,kuten joka vuosi,tai näinä vuosina kun lunta on tullut kovasti.
Välillä olen ollut tytärtä auttamssa datorin excell ohjelmaa tekemässä hänen asikkaistaan. Aloitan myös volontääri työt samoista aiheista. Olin työhaastattelussa ennen joulua ja sellaista en ole tehnyt ,en muista milloin viimeksi. Ja kaikki menikin ihan hyvin kunnes sain mahtavan hikipuuskani ja silloin ajattelin,että nyt se on sitten menyttä, hiki virtasi ja kiroilin mielessäni.En ollut ainoa hakija.Mutta joskus onnistaa ja he ottivat yhteyttä "Svenska förening för psykisk hälsa",ja nyt sitten autan heitä eri projekteissa.Vain pari iltapäivää viikossa.Minulle sopiva.He ovat avanneet uuden konttorin ja kiva mennä hienoihin moderneihin tilohin keskellä Tukholman cityä.
Jalan turvotus johtuu lymfa jutusta,leikkauksen jälkeen n.11v.sitten, se on vaivannut mennen tullen,ja fysioterapeutti voisi auttaa,mutta niin pitkälle en ole päässyt.Jalka turpoo rasituksesta.Elikkä kävelystä.Polvi on leikattu 2 kertaa,eikä auttanut mitään. Sitten tuli yksi ikävä uutinen,mihin en vain jaksa uskoa. Olin kipuklinikalla ja sielä tehdään potilaille nykyään EKG,ja sydämessäni oli jotain,ei varmastikkaan mitään vakavaa vikaa,sillä kardiologista ei ole kuulunnut mitään.Sinusrytmi oli ok,mutta joku toinen arvo ei.
Mutta hengissä olen ja meinaakin olla,sillä minusta on tulossa syksyllä MUMMI!Olen niin onnellinen,ja päässä vain vilisee,kun ajattelen tulevaisuutta.
Mammografiin pitäisi tilata aika,sillä keväällä on ikuinen jälkitarkastus edessä.Syksyllä kävin vain juttelmassa hormooneista,mitä en saanut rintasyöpä riskin takia ja mitään muuta ei tehty.Onneksi olen saanut siirettyä jälkitarkastukset siihen malliin,että ne ovat nykyään joka toinen vuosi.Tämä onkin muistaakseni 12:sta vuosi ja näin tulee jatkumaan loppuikäni.Sellainen oli tämä munasarjasyöpä malliltaan.Ca-125 otetaan ja sen jälkeen voi hengäistä syvään ja olla rauhassa.Nämä jälkitarkastukset ovat aina yhtä ikäviä,tähän asti olen kuitenkin selvinnyt niistä hyvin.Yksi sukulaiseni oli sairastanut rintasyövän ja toisella oli ollut lymfooma,molemmat alle 50v. Eli kovin huonot geenit suvussa on isäni puolelta.
Tälläistä täällä,tsempataan ja tehdään elämästä se parhain.Terkkuja kaikille