Pelko ja ahdistus kerroin on aika maksimissaan tällä hetkellä kun kutsu tuli kolmannen kolposkopian jälkeen loop hoitoon. Pelkkä kolposkopia on minulle ollut erittäin vaikea toimenpide ja olen sitä varten joutunut "diilaamaan" kaverilta rentouttavia lääkkeitä.
Nyt ongelma onkin se että soittelin keskussairaalaan jossa kyseinen toimenpide tehdää että onko minulla minkään laista mahdollisuutta esilääkitykseen ennen kyseistä toimenpidettä. Vastaus tuli tiukasti ja vähän turhankin nopeasti että ei. Ja jos on ette saa sen kuin peräpuikkona.
Jouduin toisen asian tiimoilta käymään työterveydessä joka sijaitsee onneksi mehiläisessä ja kysyin asiaa että onko minulla mitään mahdollisuutta saada hiukan avuja kyseiseen toimenpiteeseen. Vastaus kuuluin että ota yhteys hoitavaan lääkäriin, ja tätä asiaahan ei tiedetä vielä sairaalassa jonne toimenpide mennään tekemään.
Olen nyt siis joutunut jatkuvien poskionteloiden punktioiden takia ottamaan puolikkaita diapameja jotka on mehiläisessä aina annettu ennen toimenpidettä, mutta nähtävästi tämä ei ole siis mahdollista kunnallisella puolella.
Se mitä häpeää, tuskaa ja pahaa oloa tuottaa pelkästään se että joudun ravaamaan naistetaudeilla, lisätään nyt edelleen. Eikö se ole jo tarpeeksi näyryyttävää olla jalat levällään ja olla tuskissä, mutta lisätään siihen vielä peräpuikko niin saadaan loputkin itsekunnioituksen rippeet pois. Ihmistä kun pelottaa nyt jo vaikka toimenpide on vasta 15.2 niin että itkeskelee eikä pysty nukkumaan.
Onko siis kenties kohtalotovereita taikka ihmisiä joille tuo toimenpide on tehty? Pieniä toivon paloja tässä etsien.
Nyt ongelma onkin se että soittelin keskussairaalaan jossa kyseinen toimenpide tehdää että onko minulla minkään laista mahdollisuutta esilääkitykseen ennen kyseistä toimenpidettä. Vastaus tuli tiukasti ja vähän turhankin nopeasti että ei. Ja jos on ette saa sen kuin peräpuikkona.
Jouduin toisen asian tiimoilta käymään työterveydessä joka sijaitsee onneksi mehiläisessä ja kysyin asiaa että onko minulla mitään mahdollisuutta saada hiukan avuja kyseiseen toimenpiteeseen. Vastaus kuuluin että ota yhteys hoitavaan lääkäriin, ja tätä asiaahan ei tiedetä vielä sairaalassa jonne toimenpide mennään tekemään.
Olen nyt siis joutunut jatkuvien poskionteloiden punktioiden takia ottamaan puolikkaita diapameja jotka on mehiläisessä aina annettu ennen toimenpidettä, mutta nähtävästi tämä ei ole siis mahdollista kunnallisella puolella.
Se mitä häpeää, tuskaa ja pahaa oloa tuottaa pelkästään se että joudun ravaamaan naistetaudeilla, lisätään nyt edelleen. Eikö se ole jo tarpeeksi näyryyttävää olla jalat levällään ja olla tuskissä, mutta lisätään siihen vielä peräpuikko niin saadaan loputkin itsekunnioituksen rippeet pois. Ihmistä kun pelottaa nyt jo vaikka toimenpide on vasta 15.2 niin että itkeskelee eikä pysty nukkumaan.
Onko siis kenties kohtalotovereita taikka ihmisiä joille tuo toimenpide on tehty? Pieniä toivon paloja tässä etsien.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itselläni tehdään kyseinen hoito jo toista kertaa viimeisin tammikuussa ja nyt sitten helmikuussa,vaikka luulin että puolen vuoden kuluttua vasta tarkistukseen.. : ( Näköjään onkin sitten enempi vaurioutuneita kohtia. Itse koin toimenpiteen lähinnä hekisenä nöyryytyksenä, puudutettiin ei mitään kipuja vain tunne että jotain tapahtuu..
Hoito tehdään paikallispuudutuksessa, eikä tunnu.
Minulle tehtiin kyseinen toimenpide pari vuotta sitten ja toimenpide oli ihan leppoisa, verrattavissa papa-testin ottoon, mutta kesti vain kauemmin. Ensimmäinen puudutuspiikki kyllä kirpaisi, mutta ei montaa sekuntia kestänyt.
En ole ko. vaivan kanssa tuntenut koskaan pienintäkään häpeää, tuskaa enkä pahaa oloa. Olen todella onnellinen, että kohdukaulalla olleet muutokset löydettiin varhaisessa vaiheessa ja muutamalla käynnillä kaikki on saatu hoidettua. En ole myöskään koskaan tuntenut, että gynekologin tutkimuksessa olisi mitään nöyryyttävää tai tuskaista, vaan se kuuluu normaaliin elämään.