Tiedättehän sen 70-luvun hellyttävän tavan rakentaa sisäseinät iskemällä lastulevyt seinälle niin, että välissä ammottaa vajaan sentin rako? Suunnittelen sellaisen huoneen tapetointia ja mietin, miten saisin tilkittyä ja peitettyä nuo raot. Huone on jo kertaalleen tapetoitu siten, että raot on jätetty näkyviin ja vain maalattu kutakuinkin tapettia vastaavalla sävyllä. Lopputulos on vähemmän kuin tyydyttävä.
Olen saanut tapettiliikkeistä kahdenlaisia, täysin vastakkaisia ohjeita. Yhden liikkeen mukaan rakoja ei voi missään nimessä lähteä tilkitsemään, koska vaneri elää ilmankosteuden mukaan ja täyteaine puristuisi ja laajenisi vastaavasti. Ainoa vaihtoehto on kuulemma paneloida koko huone uudestaan ja tapetoida vasta sitten. Toinen liike neuvoo laittamaan rakoihin jotain kittiä ja päälle jotain erikoisteippiä (en muista nimeä). Ketä tässä nyt pitäisi kuunnella, ja onko kenties olemassa vielä kolmatta vaihtoehtoa?
Paneelien raot ovat ongelma minkä tahansa tapettimallin kanssa, mutta varsinkaan pystyraitaa ei voi käyttää, koska raot sotkisivat tapetin raitojen ryhmittelyn. Neutraalein vaihtoehto olisi yksivärinen tapetti ja rakoihin samansävyinen maali, mutta silloinkin raot loistavat taustalta häiritsevästi. En suoraan sanottuna ymmärrä mikä ihmiset riivasi 70-luvulla rakentamaan tällä tavalla. Kai se oli sitä funktionaalisuuden ylistystä, että näöllä ei niin väliä, kunhan lämmöt pysyy sisällä.
Olen saanut tapettiliikkeistä kahdenlaisia, täysin vastakkaisia ohjeita. Yhden liikkeen mukaan rakoja ei voi missään nimessä lähteä tilkitsemään, koska vaneri elää ilmankosteuden mukaan ja täyteaine puristuisi ja laajenisi vastaavasti. Ainoa vaihtoehto on kuulemma paneloida koko huone uudestaan ja tapetoida vasta sitten. Toinen liike neuvoo laittamaan rakoihin jotain kittiä ja päälle jotain erikoisteippiä (en muista nimeä). Ketä tässä nyt pitäisi kuunnella, ja onko kenties olemassa vielä kolmatta vaihtoehtoa?
Paneelien raot ovat ongelma minkä tahansa tapettimallin kanssa, mutta varsinkaan pystyraitaa ei voi käyttää, koska raot sotkisivat tapetin raitojen ryhmittelyn. Neutraalein vaihtoehto olisi yksivärinen tapetti ja rakoihin samansävyinen maali, mutta silloinkin raot loistavat taustalta häiritsevästi. En suoraan sanottuna ymmärrä mikä ihmiset riivasi 70-luvulla rakentamaan tällä tavalla. Kai se oli sitä funktionaalisuuden ylistystä, että näöllä ei niin väliä, kunhan lämmöt pysyy sisällä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
vai käskivät paneloimaan...ei varmaankaan, ehkä levyttämään korkeintaa uudelleen, ja sitten tapetoimaan päälle. Olen itse vanhan myös 70 luvulta olevan taloni lastulevyseinät, jotka sinullakin on, eikä vaneriset, tukkinut raot polyfillalla kittaamalla, ja tapetoinut sitten yli. Kolme vuotta sitten sen niin tein, ja vielä on tapeetit pysyneet ehjinä, ja seinät sileinä. Kyllä noin vanhan talon levynsaumat voi jo ihan hyvin täyttää.
meillä myös 70-luvun talo, jossa olohuone levytetty juuri näin jättäen raot levyjen väliin. Hiukan kun selviteltiin asiaa, niin lastulevy paljastui siinä määrin formaldehydiä sisältäväksi, että meille suositeltiin levyjen vaihtamista kokonaan uusiin ja nykyaikaisempiin. Lastulevy on vielä siihen maailmanaikaan sisältänyt näitä myrkkyjä, nykyään tuskin enää lainkaan.
hommaa, kyseinen liiman lisäaine, haihtui noi 2.3v aikana niin, ettei sitä enää voinut aisitia, siis edes käsittelemättömästä levystä. Formaldehydi kirvelsi silmiä, ainakin kun levyjä joutui työstämään, sahaamaan ja poraamaan.Muita oireita ei ainakaan itselläni ole ollut, ja levyjä olen käsitellyt tuhat määrin.
myös siitä, miten paljon perustukset liikkuvat ja vaikuttavat lastulevyseinään.
Tutulla tuli talvisin tapettiin puolen sentin rako.
Pitäisi olla kunnossa, nykyään on siihen hyvät aineet saatavana, finnfoamit, ennen pelkkä styrox, usein ei sitäkään. Vanhoista taloista/levyistä on kaikki rakennuskosteus hävinnyt vuosia sitten, joten eläminen johtuu enää ilmankosteudesta, johon voi vaikuttaa lämmityksellä.