Jokainen vaaleilla valittu – ja alituisesti seuraavista vaaleista huolestunut – europäättäjä varoo tarttumasta tai edes viittaamasta eurokriisin tärkeimpään ydinkysymykseen kuin sen ääneen lausuminen irrottaisi saman tien kielen suusta.
Kriisin poliittinen kuuma peruna on itse asiassa niin tulikuuma, että se voi kaataa hallituksia yhtä hyvin ylivelkaisissa kriisimaissa kuin tukitoimia rahoittavissa maissa.
Tulenaraksi kriisin todellinen syy on muuttunut siksi, että sen tunnustaminen paljastaisi todellisen syyn myös jopa satojen miljardien eurojen tukitoimiin – ja mihin nuo verovarat lopulta päätyvät.
Rahoitusmarkkinoiden tiedossa tukimiljardien lopullinen määränpää on ollut hyvän aikaa, ja kansalaisetkin alkavat päästä asiasta jyvälle. Silti europäättäjät eivät ole vielä kertaakaan ääneen myöntäneet, että:
1) Meneillään eivät ole suinkaan ylivelkaisten eurovaltioiden eivätkä varsinkaan kriisimaiden kansalaisten pelastustalkoot, vaan
2) Meneillään ovat kaikkien aikojen pankkitukitalkoot.
Hätäluotoista
lisää taakkaa
Hyvin karkeasti pelkistäen velkaisimpien eurovaltioiden tähänastiset "pelastustoimet" eivät vähennä tippaakaan näiden kriisimaiden velkataakkaa tai muutoinkaan helpota niiden taloushuolia.
Päinvastoin "pelastustoimet" kasvattavat kriisimaiden velkoja ja muita taloushuolia sekä lisäksi ne pakottavat suuren osan kriisimaiden kansalaisista ahtaalle.
Sen sijaan joka ikinen eurokriisin katkaisemiseksi tähän mennessä toteutettu "pelastustoimi" on tarjonnut ylivelkaisia euromaita uhkarohkein luotoin rahoittaneille muiden euromaiden pankeille yhden uuden tilaisuuden päästä pälkähästä.
Siitä ei ole pienintäkään epäilyä, etteivätkö velkaisimmat eurovaltiot olisi jo syvällä velkasuossa ja kaikin puolin muutenkin tukalassa pinteessä.
Sekin on rahoitusmarkkinoiden toimijoille ollut pitkän aikaa selvillä, että ilman hätäluottoja ja muita kriisitoimia Kreikalta, Irlannilta ja todennäköisesti myös Portugalilta olisivat vanhat velat jääneet maksamatta.
Mutta ei tähänastisissa hätätoimissa ole silti ollut miltään osin kyse ylivelkaisten euromaiden, vaan niitä rahoittaneiden pankkien pelastamisesta.
Hätäluotot vanhojen
velkojen maksuun
Kreikan ja Irlannin valtioille viime vuonna luvatut hätäluotot ovat ankaran taantuman ja talouden mittavien kiristystoimien heikentämille kriisivaltioille erittäin kalliita lainoja, eivätkä suinkaan apurahoja tai edes matalakorkoisia tukiluottoja.
Hätälainojen korot ovat toki matalampia kuin kriisivaltioilta olisi markkinoilla vaadittu, mutta ne ovat silti kalliimpia kuin kummallakaan maalla olisi varaa maksaa. Käytännössä hätäluotot tiukkoine ehtoineen kasvattavatkin Kreikan ja Irlannin velkataakkaa ja rahoituskustannuksia.
Mutta hätäluottojen avulla Kreikka ja Irlanti ovat voineet jatkaa vanhojen velkojensa maksamista. Tämä onkin todennäköisesti ollut hätäluottojen tärkein tai jopa ainoa tarkoitus.
Muut euromaat ovat lainanneet rahaa Kreikalle, joka on puolestaan maksanut vanhoja velkojaan korkoineen. Samoin toimivat Irlannille luvatut hätäluotot, nekin päätyvät suurimmaksi osaksi tai kokonaan vanhojen velkojen maksuun.
Ilman hätäluottoja Kreikan ja Irlannin rahoituskriisit olisivat jo voinut muuttua koko euroaluetta ravistelevaksi pankkikriisiksi.
Kriisin poliittinen kuuma peruna on itse asiassa niin tulikuuma, että se voi kaataa hallituksia yhtä hyvin ylivelkaisissa kriisimaissa kuin tukitoimia rahoittavissa maissa.
Tulenaraksi kriisin todellinen syy on muuttunut siksi, että sen tunnustaminen paljastaisi todellisen syyn myös jopa satojen miljardien eurojen tukitoimiin – ja mihin nuo verovarat lopulta päätyvät.
Rahoitusmarkkinoiden tiedossa tukimiljardien lopullinen määränpää on ollut hyvän aikaa, ja kansalaisetkin alkavat päästä asiasta jyvälle. Silti europäättäjät eivät ole vielä kertaakaan ääneen myöntäneet, että:
1) Meneillään eivät ole suinkaan ylivelkaisten eurovaltioiden eivätkä varsinkaan kriisimaiden kansalaisten pelastustalkoot, vaan
2) Meneillään ovat kaikkien aikojen pankkitukitalkoot.
Hätäluotoista
lisää taakkaa
Hyvin karkeasti pelkistäen velkaisimpien eurovaltioiden tähänastiset "pelastustoimet" eivät vähennä tippaakaan näiden kriisimaiden velkataakkaa tai muutoinkaan helpota niiden taloushuolia.
Päinvastoin "pelastustoimet" kasvattavat kriisimaiden velkoja ja muita taloushuolia sekä lisäksi ne pakottavat suuren osan kriisimaiden kansalaisista ahtaalle.
Sen sijaan joka ikinen eurokriisin katkaisemiseksi tähän mennessä toteutettu "pelastustoimi" on tarjonnut ylivelkaisia euromaita uhkarohkein luotoin rahoittaneille muiden euromaiden pankeille yhden uuden tilaisuuden päästä pälkähästä.
Siitä ei ole pienintäkään epäilyä, etteivätkö velkaisimmat eurovaltiot olisi jo syvällä velkasuossa ja kaikin puolin muutenkin tukalassa pinteessä.
Sekin on rahoitusmarkkinoiden toimijoille ollut pitkän aikaa selvillä, että ilman hätäluottoja ja muita kriisitoimia Kreikalta, Irlannilta ja todennäköisesti myös Portugalilta olisivat vanhat velat jääneet maksamatta.
Mutta ei tähänastisissa hätätoimissa ole silti ollut miltään osin kyse ylivelkaisten euromaiden, vaan niitä rahoittaneiden pankkien pelastamisesta.
Hätäluotot vanhojen
velkojen maksuun
Kreikan ja Irlannin valtioille viime vuonna luvatut hätäluotot ovat ankaran taantuman ja talouden mittavien kiristystoimien heikentämille kriisivaltioille erittäin kalliita lainoja, eivätkä suinkaan apurahoja tai edes matalakorkoisia tukiluottoja.
Hätälainojen korot ovat toki matalampia kuin kriisivaltioilta olisi markkinoilla vaadittu, mutta ne ovat silti kalliimpia kuin kummallakaan maalla olisi varaa maksaa. Käytännössä hätäluotot tiukkoine ehtoineen kasvattavatkin Kreikan ja Irlannin velkataakkaa ja rahoituskustannuksia.
Mutta hätäluottojen avulla Kreikka ja Irlanti ovat voineet jatkaa vanhojen velkojensa maksamista. Tämä onkin todennäköisesti ollut hätäluottojen tärkein tai jopa ainoa tarkoitus.
Muut euromaat ovat lainanneet rahaa Kreikalle, joka on puolestaan maksanut vanhoja velkojaan korkoineen. Samoin toimivat Irlannille luvatut hätäluotot, nekin päätyvät suurimmaksi osaksi tai kokonaan vanhojen velkojen maksuun.
Ilman hätäluottoja Kreikan ja Irlannin rahoituskriisit olisivat jo voinut muuttua koko euroaluetta ravistelevaksi pankkikriisiksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No, olit Ekonomisti 2 tai feikki, "copy-pastea" tai ei, niin täyttä asiaahan tuo on. Parilla sanalla ilmaistuna:
KAPITALISMIN KRIISI. (josta ei nousta)
Ja kriisi alkaa jo paistaa niin läpi, että eilen oikeisto-YLEssa ja koroman kanavilla esitellyt taloutoimittajien käppyrät eivät enää jakasneet vakuuttaa edes väsynyttä ja lopen uupunutta Olli Rhenia illan A-plus -ohjelmassa. Keskustalainen (vrt keskustaoikistolaisen politiikan tulostahan tässä puidaan) joutui hakemaan sanojaan, pyörittelemään silmiään ja muutoinkin ilmiselvästi hapuilemaan, mitä nyt kansalaisille kertoisi, kun ostettu hallitus vetelee viimeisiään ja kansanrintama tekee tuloaan.
Suomi kulkee samoja polkuja velkasuossa USA:n kanssa:
http://velkakello.fi/
http://www.usdebtclock.org/
Näyttäisi siltä, että uusi keino on kuitenkin keksitty, Eddie Edwards suomenpankissa ei taida olla sitä vielä hiffannut:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/01/20/hata-keinot-keksii--irlanti-painaa-jo-omia-euroja/2011854/12
Tämä on se ns. zimbabwen-malli joilloin voitaisiin aito inflaatio saada laukkaamaan, vai mitä ekonomist 2. Nyt toistaiseksi "inflaatio" on vain yritysten menetettyjen katteiden paikkausta, toki inflaatiota silti, ei sitä normaalia....
Joko kohta taas asuntojen hinnat nin maan kauhiasti rommaa ja ekonomistia kovin pelottaa?
5,94-kertaisena. No se koski suomea ja taitaa aika hyvin pitää paikkansa.
Siis vain suomen osalta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama
Mutta kun ne stanan nastit sitoutuivat tukemaan muitakin kusettajia, on pilkkua siirrettävä.
Luonnollisesti oikealle.
Tästä ei selvitäkkään olankohautuksella
Lama, tuo ihana komukan taivas, parasta mitä kunnon kommunisti tietää:
Ei jumalaut! Mää en millän lakka ihmettelemäst et kui mies tommotti pitä aina kaike huanomma aja miälesäns. Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta lamoi ja taantumi. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrä. Mut kuin helvetin taval Lamoi? Ei, mää olen mahrottoman hämmästyny. Mää ihmettelen kauhiast tämmöst. Mää ole niinku klapil päähä lyäty.
Vaikea sanoa, kumpi oli aloitusviestissä parempaa; sen täydellinen asiapitoisuus, vaiko raivo, jonka se palstan tyhmelimuulissa välittömästi laukaisi. Hinnat laskevat jo, pelle. Toivottavasti sinulla on varasuunnitelma, ettei jokaisesta asiallisesta talouskirjoituksesta tarvitsisi noin pillastua:)
Jos pankkien annetaan huseerata vapaasti niin ennen pitkää kaikki ovat korviaan myöten veloissa ja kaikki palkat ja verotulot virtaavat suoraan pankkien taskuun. Homma yleensä myös romahtaa ennen pitkää (Argentiina, Etelä-Korea, Thaimaa, Filippiinit,...). Pankit yrittävät pitkittää romahdusta tyhjentämällä veronmaksajien taskut ja pistävät valtion lainaamaan itsensä henkihieveriiin jotta pankkien saatavat saadaan maksettua, ja yleensä ne myös onnistuvat tässä. Jossain vaiheessa kuitenkin stoppi tulee vastaan, kukaan ei anna lisälainaa edes korkojen maksuun.
Ainoa konsti millä se p-ska saadaan purettua on valtiollistaa pankit ja myydä toimivat osat takaisin markkinoille niin pieninä osina, ettei yhden tai muutaman kaatuminen heiluta koko maan taloutta eikä pikkupankit pysty ostamaan kansanedustajia ja päättämään valtion talouspolitiikasta kuten nyt on käynyt. Pankit taistelevat kuitenkin kaikin keinoin tätä vastaan, kukaan ei halua menettää pankkiaan. Kriisin täytyykin olla syvempi kuin mitä se Suomessa vielä on jotta tällaisiin toimiin ryhdytään. Niissä maissa missä pankit on saatu kuriin, kuten Brasilia, on talouskehitys ollut vakaata vuosien ajan eikä nykyinen lama ole näkynyt näissä maissa ollenkaan.