Otsikko voi kuulostaa hieman omalaatuiselta, mitä se kyllä vähän onkin, mutta ongelmani on se että pelkään nukkumista. Minulla on 12-vuotiaasta alkaen todettu erilaisia mielenterveysongelmia, joista pahin on tällä hetkellä (19-v.) hebefreeninen skitsofrenia. Suurin osa oireistani on hallittavissa lääkkeillä, mutta minä en osaa erottaa todellisuutta kuvitelmasta edes lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Koska uneni tuntuvat joskus hyvinkin todellisilta, pelkään meneväni ihan sekaisin, kun tapahtumat joiden luulin jo tapahtuneen, eivät koskaan ole edes tapahtuneet.
Koska pelkään näkeväni unia joita en osaa erottaa todellisuudesta, minä hyvin harvoin annan itseni nukkua. Kuitenkin tiedän, ettei tämä mitenkään tervettä touhua ole, sillä minun on pakko nukkua joskus, mietinkin, onko mitenkään mahdollista nukkua ilman unia? Onko siihen esimerkiksi jonkinlaista lääkettä olemassa?
Koska pelkään näkeväni unia joita en osaa erottaa todellisuudesta, minä hyvin harvoin annan itseni nukkua. Kuitenkin tiedän, ettei tämä mitenkään tervettä touhua ole, sillä minun on pakko nukkua joskus, mietinkin, onko mitenkään mahdollista nukkua ilman unia? Onko siihen esimerkiksi jonkinlaista lääkettä olemassa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaikki ihmiset näkevät unia, toiset vain muistavat ne paremmin.
En ihan tiedä, miten tätä voisi soveltaa tilanteeseen, mutta terveellä mielellä voisin kuvitella, että unipelkoon auttaisi parhaiten se, että opettelisi hallitsemaan unimaailmaansa. Tällaisia kokemuksia kutsutaan valveuniksi. Käytännössä se on sitä, että opettelet parin kikan avulla tunnistamaan unet välittömästi unen alettua ja kun ymmärrät olevasi unessa, voit muokata unesta mieleisesi. Eläisit uneksiessasi siis tilassa, joka on ikään kuin "uneksimista hereillä". Tavallisestihan unen tunnistaa uneksi vasta herättyä eikä unien omituisuutta ymmärrä kyseenalaistaa, mutta valveunissa tämä illuusio pyritään rikkomaan. Mitään terveyshaittoja ei ole, tämä on vain hauskaa.
Mutta siis, psykologihan en ole. Hebefreenisestä skitsofreniasta en tiedä mitään, joten on myös hirmu paha sanoa, voisiko esimerkiksi tällaisella ylenpalttisella unimaailmassa leikkimisellä olla jotain vaikutuksia mielenterveyteen. Oma täysin epäakateeminen mielipiteeni on, että uniinsa tutustuminen on vain ja ainoastaan itsensä kehittämistä ja uuden oppimista. Jos kaikki kävisi hyvin, voisit ehkä sillä saada hallintaan unipelkosi. Oppisit tietämään mitkä tapahtumat ovat varmasti unta ja vaikka valveuneksiminen ei joka unessa välttämättä onnistukaan, saisit ainakin todellisuudentajun paremmin hallintaan.
Toivottavasti tämä tarjosi ajatuksia! Valveuneksimisesta löydät paljon tietoa googlettamalla, mutta tässä hyvä yleisohje, mitä minä olen käyttänyt:
http://www.hoyhensaaret.info/index.php?sivu=tekniikat
Sinun kohdallasi treenaisin erityisesti todellisuustestausta ja pyrkisin DILDeihin. Nettisivu ja google tarjoavat enemmän, mutta lyhyesti:
Todellisuustesti on jokin sellainen käytäntö, jonka avulla pystyt helposti selvittää, oletko unessa vai valveilla. Joku tietty toiminto arkipäiväistetään siten, että teet testin useasti päivässä hereillä ollessa ja toistat tätä joka päivä, jolloin tämä uusi arkikäytäntösi alkaa siirtyä myös tavallisiin uniin. Oma suosikkitesti on ottaa nenästä kiinni ja yrittää hengittää nenän kautta. Luonnollisesti, hereillä tämä ei onnistu. Kun tämä nenästä tarraaminen siirtyy unikäyttäytymiseesi ja unessa peität nenän ja yrität hengittää nenän kautta, yllättäen hengittäminen onnistuukin! Todellisuustesti herättää sinut unen illuusiosta ja vaikka edelleen nukut turvallisesti omassa sängyssäsi, tajuat näkeväsi unta ja voit tehdä unessasi ihan mitä vaan.
Toivottavasti löytyy ratkaisu! Jos ei tästä, niin lääkäriltä tai psykologilta! Sairauksia nämä mielen sairaudet ovat flunssan ja astman joukossa, ei kun lekurille! Tsemppiä!