Enpä ole varma tuliko tämä oikealle palstalle, mutta samapa tuo. Olen lukion ensimmäisellä ja olen pohtinut, että minne menisin lukion jälkeen. Insinöörin hommat ovat alkaneet kiinnostaa, mutta en ole saanut selkeää kuvaa eri insinööri suuntausten (insinööri amk, ylempi amk, diplomi-insinööri jne.) toimenkuvista. Voisiko joku hieman selventää asiaa?
PS. Niin ja kannattaako ottaa pitkän matikan ja laajan fysiikan lisäksi laaja kemia jos hakee insinööriksi?
PS. Niin ja kannattaako ottaa pitkän matikan ja laajan fysiikan lisäksi laaja kemia jos hakee insinööriksi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Toimenkuvaan ei liity mitenkään oikeastaan suoraan se onko esimerkiksi insinööri amk taikka diplomi-insinööri. Toisissa paikoissa saattavat tehdä esim. ihan samoja hommia. Se minkälainen insinööri on kyseessä vaikuttaa paljon enemmän. Insinöörejä on hyvin monenlaisia, joten sillä, että haluaa olla insinööri ei oikein vielä pääse pitkälle. Esimerkiksi sähköinsinööri tekee yleensä ihan eri hommia kuin kemiantekniikan insinööri tai rakennusinsinööri. Suuntaus myös vaikuttaa aika paljon siihen kannattaako kemia ottaa, vaikka ei siitä varmaan koskaan ole haittaa.
Kiitos vastauksesta. Vielä kun joku selittäisi, että minkälaisia töitä insinöörit tekevät. Ovatko työt pääasiassa suunnittelua vai myös konkreettista tekemistä?
Tuohon voin sanoa 40 vuoden yliopistoinsinöörikokemuksella: insinööri tekee ihan mitä tahansa. Tähän saakka olen tehnyt urallani vain tehtäviä, joihin minulla ei oikeastaan ole ollut koulutusta. Joihinkin töihin ei edes sitä peruskurssia. Siitä huolimatta olen töissäni menestynyt. Nykyisin opetan alaa, josta olen silloin muinoin suorittanut vain peruskurssin, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, ettenkö olisi nykyisin alan tunnustettu guru.
Omat työtehtäväni ovat olleet etupäässä kaikenlaista suunnittelua: laitteiden, projektien, hankintojen, opetuksen jne.
Insinöörit toimivat tyypillisesti käyttö-, suunnittelu- ja esimiestehtävissä (alempi- tai keskijohto). Diplomi-insinööreillä harvemmin on käyttötehtäviä, vaan heidän toimenkuvansa on tyypillisesti tutkimusta, vaativaa suunnittelua tai esimiestehtäviä keski- tai ylemmässä johdossa. Ylempi AMK valmentaa ennen kaikkea esimiestehtäviin. Tekniikan lisensiaateilla ja tohtoreilla työtehtävät ovat yleensä oman huippuosaajia ja toimivat vaativimmissa tutkimus- ja kehitystehtävissä. Vanhemmat lisensiaatit ja tohtorit toimivat yleensä teollisuudessa samalla myös esimiestehtävissä, esimerkiksi tutkimustoiminnan johtajana. Jonkin verran tekniikan tohtoreita on myös korkeimmassa johdossa, esimerkiksi Kone Oyj:n toimitusjohtaja Matti Alahuhta.
"Tekniikan lisensiaateilla ja tohtoreilla työtehtävät ovat yleensä oman huippuosaajia ja toimivat vaativimmissa tutkimus- ja kehitystehtävissä."
Korjaan siis: "Tekniikan lisensiaatit ja tohtorit ovat yleensä oman alansa huippuosaajia ja toimivat vaativimmissa tutkimus- ja kehitystehtävissä."
Kiitos kaikille vastauksista, tämä selvensi asiaa
Katso vielä sivustoa www.insinooriksi.fi . Se on ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön tuella tehty sivusto, jossa on nuorten insinöörien haastatteluja sekä "insinöörikone", joka kyselee kiinnostuksiasi ja antaa sen pohjalta vinkkejä tekniikan alasta. Teknologiateollisuus ry (entinen Suomen metalli- ja sähköteknisen teollisuuden keskusliitto) ylläpitää www.opiskelijaboxi.fi -sivustoa, jossa on paljon tietoa uravalinnan pohjaksi. Ja vielä lisätietoja taitaa löytyä ammattiliittojen opiskelijasivuilta.