Ovatko värit olemassa?

*raksuttavat aivot*

Hei, pientä filosofiapohdintaa sunnuntain aamukahvin seuraksi: mitä mieltä olette, ovatko värit olemassa vai eivät?

Värihän ei ole ainetta, vaan valoa ja energiaa. Väri syntyy aamuauringossa ja sammuu auringon laskettua. Mikä on värin olomuoto pimeässä? Onko sitä vai ei? Onko sellaista olemassa, joka ei ole koko ajan, vaan osan ajasta on vain kuvina mielessämme?

52

6369

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vivacious

      Jostain olen lukenut (jos nyt oikein muistan), että ainoa väri on valkoinen ja siitä sitten kehittyy nämä eri värivivahteet.

      • ja sekin ajatus

        vai näetkö sinä todella sinisen sinisenä tai onko se jonkun toisen mielstä ihan erivärinen ja nimi sininen vain on sama


      • Vivacious
        ja sekin ajatus kirjoitti:

        vai näetkö sinä todella sinisen sinisenä tai onko se jonkun toisen mielstä ihan erivärinen ja nimi sininen vain on sama

        Esimerkiksi sinivihreän jotkut näkevät enemmän sinisenä ja toiset vihreänä. Joskus olen tuosta väitellytkin kaverini kanssa, kumpi se väri enemmän on.


      • *raksuttavat aivot*
        ja sekin ajatus kirjoitti:

        vai näetkö sinä todella sinisen sinisenä tai onko se jonkun toisen mielstä ihan erivärinen ja nimi sininen vain on sama

        Tämä on erityisen kiihottava ajatus. Mitä jos iiriksemme takana näemme kaikki kuitenkin eri tavoin? Mistä sen tietää, vaikka joku näkisi punaisen vaikka oranssina ja toinen oranssin keltaisena ja silti olemme luulemme näkevämme samoin? Mistä senkään tietää, että koira muka ei näe värejä? Mykiön fysiologisesta rakenteestako m.o.t.? Emmehän kaikki koe tunteitakaan samanlaisina. Tunteissa on toisilla enemmän syvyyttä, toisilla vain kapea sektori käytössään. Sana rakkaus näkyy toisille eri valossa ja eri väreissä. Miksi siis ei väreissä olisi erilaisa kokemisia ja sävyjä?

        Onkohan niin siis, että värejä ei ole olemassa ollenkaan, on vain rajaton tila, jonka täytämme mielikuvilla?


      • värisokea
        ja sekin ajatus kirjoitti:

        vai näetkö sinä todella sinisen sinisenä tai onko se jonkun toisen mielstä ihan erivärinen ja nimi sininen vain on sama

        Hehee, olen värisokea ja näen varmasti erilailla kuin muut:) miettikää sitä.


      • *raksuttavat aivot*
        värisokea kirjoitti:

        Hehee, olen värisokea ja näen varmasti erilailla kuin muut:) miettikää sitä.

        Jos todella olet värisokea etkä feikki, voisitko ystävällisesti kertoa vähän värimaailmastasi. Tai joku muu värisokea, joka mahdollisesti lukee tämän ketjun.

        Kiinnostaisi tietää, miten värisokea henkilö kokee puuttuvan värin, miten hän mieltää se, millaiseksi kuvittelee? Ja onko olemassa täydellisen värisokeita ihmisiä, joilla maailma on vain tumma - vaalea-akselilla värittynyt, eli on vain valon ja varjon kontrastit. En huomannut näihin kysymyksiin vastauksia vielä noissa muissa kiintoisissa jutuissa ja linkeissä. Vai luinko huolimattomasti?


      • värisokea
        *raksuttavat aivot* kirjoitti:

        Jos todella olet värisokea etkä feikki, voisitko ystävällisesti kertoa vähän värimaailmastasi. Tai joku muu värisokea, joka mahdollisesti lukee tämän ketjun.

        Kiinnostaisi tietää, miten värisokea henkilö kokee puuttuvan värin, miten hän mieltää se, millaiseksi kuvittelee? Ja onko olemassa täydellisen värisokeita ihmisiä, joilla maailma on vain tumma - vaalea-akselilla värittynyt, eli on vain valon ja varjon kontrastit. En huomannut näihin kysymyksiin vastauksia vielä noissa muissa kiintoisissa jutuissa ja linkeissä. Vai luinko huolimattomasti?

        en ole feikki. vaan aitoa vähemmistöä.
        en osaa kertoa miten värit näen, melko mahdotonta. Mutta kerron värejä joita voin sekoittaa keskenään, ehkä tämä vähentää iänikuisia arvuutteluja värisokeille... "minkä värinen tuo on?" voin sanoa että NÄEN PUNAISTA KUN TUO KYSYMYS ESITETÄÄN.

        vihreä, ruskea, punainen: erikseen voi olla mikä vaihtoehto tahansa. vierekkäin aseteltuna, erotan ne 80% oikein, riippuen paljon myös valaistuksesta ja pinnasta jossa väri on.

        vihreä, keltainen: nämä värit kirkkaina aiheuttavat suurta mielipahaa, sillä en todellakaan tiedä kumpi on kumpi kun värit ovat todella huutavia. mutta näen että väri on pirteän kirkas ja se voi olla joko keltainen tai vihreä.

        sininen, lila, violetti, vaaleanpunainen: samassa paketissa kaikki. kaava menee kutakuinkin samoin kuin vihreän, ruskean ja punaisen kanssa.

        haaleat värit näyttävät harmailta ja voin vain arvailla mikä väri on kyseessä.

        Jos tuuheassa metsässä olisi kirkkaan punainen kuusi, en tätä luultavasti joukosta liiemmin erottaisi.

        -maailma on kaunis näinkin ja rakastan värejä-


      • Niinpä juuri
        *raksuttavat aivot* kirjoitti:

        Tämä on erityisen kiihottava ajatus. Mitä jos iiriksemme takana näemme kaikki kuitenkin eri tavoin? Mistä sen tietää, vaikka joku näkisi punaisen vaikka oranssina ja toinen oranssin keltaisena ja silti olemme luulemme näkevämme samoin? Mistä senkään tietää, että koira muka ei näe värejä? Mykiön fysiologisesta rakenteestako m.o.t.? Emmehän kaikki koe tunteitakaan samanlaisina. Tunteissa on toisilla enemmän syvyyttä, toisilla vain kapea sektori käytössään. Sana rakkaus näkyy toisille eri valossa ja eri väreissä. Miksi siis ei väreissä olisi erilaisa kokemisia ja sävyjä?

        Onkohan niin siis, että värejä ei ole olemassa ollenkaan, on vain rajaton tila, jonka täytämme mielikuvilla?

        jokainen ymmärtää että tuo väri on sininen mutta se että näkeekö kaikki sen samanvärisenä sinisenä esim voihan olla aivan toinen kuin toisen mielestä väri on .
        Niin ja sitten se että mieltymyksemme väreihin joku tykkää sinisesta ja toinen punaisesta entä jos ne onkin sama väri kummallakin vaikka nimetty jonkun mielestä siniseksi ja punaiseksi silmä voi nähdä toisella sen punaiseksi nimetyn kauniin sinisenä .
        Arvoituksia joita ei ole ratkaistu .
        Jollekin se punaisen nimitys voi olla sininen ja päinvastoin ja emme voi koskaan tietää onko totta vai ei
        Jollekin on vihreä mieliväri ok mikä se on miten silmäsi sen näkee


      • MillaN
        Niinpä juuri kirjoitti:

        jokainen ymmärtää että tuo väri on sininen mutta se että näkeekö kaikki sen samanvärisenä sinisenä esim voihan olla aivan toinen kuin toisen mielestä väri on .
        Niin ja sitten se että mieltymyksemme väreihin joku tykkää sinisesta ja toinen punaisesta entä jos ne onkin sama väri kummallakin vaikka nimetty jonkun mielestä siniseksi ja punaiseksi silmä voi nähdä toisella sen punaiseksi nimetyn kauniin sinisenä .
        Arvoituksia joita ei ole ratkaistu .
        Jollekin se punaisen nimitys voi olla sininen ja päinvastoin ja emme voi koskaan tietää onko totta vai ei
        Jollekin on vihreä mieliväri ok mikä se on miten silmäsi sen näkee

        ...voi todellakin nähdä värit eri tavalla.

        Lapsuudessani mummoni kanssa korttia pelatessani huomasin hänen sekoittavan vihreän ja sinisen. Pelatessamme Uuno-korteilla meidän oli otettava siniset kaikki pois, jotta mummoni pystyi osallistumaan peliin ja jouduimme kertomaan hänelle vihreiden jääneen peliin.

        Väristä sinivihreä toinen näkee sen sinisenä, toinen vihreänä. Kuinka voisimme väittää ettei toinen olisi oikeassa? Näemme siis väritkin eri tavalla.


      • *raksuttavat aivot*
        värisokea kirjoitti:

        en ole feikki. vaan aitoa vähemmistöä.
        en osaa kertoa miten värit näen, melko mahdotonta. Mutta kerron värejä joita voin sekoittaa keskenään, ehkä tämä vähentää iänikuisia arvuutteluja värisokeille... "minkä värinen tuo on?" voin sanoa että NÄEN PUNAISTA KUN TUO KYSYMYS ESITETÄÄN.

        vihreä, ruskea, punainen: erikseen voi olla mikä vaihtoehto tahansa. vierekkäin aseteltuna, erotan ne 80% oikein, riippuen paljon myös valaistuksesta ja pinnasta jossa väri on.

        vihreä, keltainen: nämä värit kirkkaina aiheuttavat suurta mielipahaa, sillä en todellakaan tiedä kumpi on kumpi kun värit ovat todella huutavia. mutta näen että väri on pirteän kirkas ja se voi olla joko keltainen tai vihreä.

        sininen, lila, violetti, vaaleanpunainen: samassa paketissa kaikki. kaava menee kutakuinkin samoin kuin vihreän, ruskean ja punaisen kanssa.

        haaleat värit näyttävät harmailta ja voin vain arvailla mikä väri on kyseessä.

        Jos tuuheassa metsässä olisi kirkkaan punainen kuusi, en tätä luultavasti joukosta liiemmin erottaisi.

        -maailma on kaunis näinkin ja rakastan värejä-

        Minua houkuttaa suuresti ajatus taulusta, jossa värit sekoittuvat kuvaamallasi tavalla ilman että huomaat sitä. Vihreän metsän keskellä on punainen kuusi ja vaaleanpunaisella taivaalla paistaa vihreä aurinko luoden säteitään keltaiselle nurmikolle, jolla istuu pikkupoika nakertaen punaisen suklaalevyn paloja vihreitten huuliensa välissä. :) Ihanaa, tahtoisin tuommoisen taulun seinälleni!

        PS Toivottavasti kuvaukseni ei loukannut, se ei ollut tarkoitus. Maailma vain tuntuu houkuttelevalta ja jännittävältä paikalta, kun mikään ei olekaan varmaa, eivät edes värit.


    • ihmettelee

      Sininen, keltainen ja punainen. Niistä voi tehdä eri väriyhdistelmiä.

      • UskomatoN

        Valon perusvärit puolestaan ovat
        punainen, vihreä ja sininen.
        Niistäkin voi tehdä erilaisia yhdistelmiä
        ja ne kaikki yhdessä muodostavat tavallisen
        ns. valkoisen valon.

        Mutta miten saadaan keltainen valo
        valon päävärejä yhdistämällä?

        Sanoppas se : )


      • akira_k
        UskomatoN kirjoitti:

        Valon perusvärit puolestaan ovat
        punainen, vihreä ja sininen.
        Niistäkin voi tehdä erilaisia yhdistelmiä
        ja ne kaikki yhdessä muodostavat tavallisen
        ns. valkoisen valon.

        Mutta miten saadaan keltainen valo
        valon päävärejä yhdistämällä?

        Sanoppas se : )

        http://en.wikipedia.org/wiki/RGB

        silleen.

        söpö nimike sulla :)


      • UskomatoN

    • Paletti

      Sokea näkee jääpalan sinisenä,punaisen sävyt kuumina, ruoho tuoksuu vihreälle,vaaleanpunainen on pehmeä teddy,piparminttu maistuu lilalle,keltainen on silitys poskelle, männynkaarnan väri on ruskea....jne :)

    • mielissään

      Lisää tällaista pohdiskelua :o)

    • MillaN

      …tunnilta opittua.

      Väristä tosiaan puhutaan valo-opillisena ilmiönä, mutta myös sielullisena tapahtumana. Väriä ei nähdä ilman valoa ja valo on sähkömagneettista värähtelyä avaruudesta. Se kulkee mm. auringosta joka suuntaan satojen tuhansien sekuntivauhdilla. Valonsäde jaetaan prismalla eri aallonpituuksia edustaviksi kirjoväreiksi. Väriopissa puhutaan lyhyistä, keskipitkistä ja pitkistä aalloista. Muistaakseni sinisillä on lyhyin ja punaisilla pisin aallonpituus.

      Ihminen kokee väriaistimuksen siten, että valonsäde osuu johonkin pintaan, heijastaa osan tai osia valonsäteestä ja imee loput. Tuo heijastunut osa osuu silmän linssin kautta verkkokalvolle ja aiheuttaa määrättyjä sähköärsytyksiä. Nuo ärsytykset siirtyvät näköhermoa pitkin aivoihin, jossa sitten tapahtuu väriaistimus. Verkkokalvon näkösoluista osa ottaa vastaan värillisiä ja toinen osa musta-valkoisia ärsytyksiä. Hämärässä nähdään vain valoisuussuhteet. Esimerkiksi keltainen on päivänvalossa kirkkaampi, mutta hämärässä vaaleusmaksimi siirtyy sinivihreän kohdalle ja näemme sinivihreät keltaisia vaaleampina.

      Pystymme omaksumaan lukemattoman määrän erilaisia värivivahteita. Joillakin värien vastaanottokyky on puutteellista, puhutaan värisokeudesta. Sitä on eri asteista, mutta tavallisin on vihreä/punainen ja miehillä esiintyy värisokeutta enemmän kuin naisilla.

      Värit ryhmitellään harmaisiin ja kirjoväreihin. Harmaat värit edustavat valoisuutta, kirjoväri sävyä ja jos sävyyn sekoitetaan valkoista, harmaata tai mustaa, niin värin voima heikkenee. Siis väreillä on kolme tunnusominaisuutta: sävy, valoisuus ja voima. Värien kohdalla puhutaan myös erittelystä, leikkauksista, värikappaleista, vastaväreistä ja väripsykologiasta. Voit tehdä kokeen itsellesi: laita valkoiselle paperille punainen paperinpala, tuijota punaista paperia kiinteästi 20 sekunnin ajan ja vetäise punainen äkkiä pois, huomaat pinnalla vihreän jälkikuvan.

      Värit vaikuttavat ihmisiin voimakkaasti, tehokkaasti, sielullisesti ja ruumiillisesti. Tunnemme värisymboliikan ja värien vaikutuksesta ihmisiin. Tästä värisymboliikasta on olemassa monenlaisia karttoja ja värianalyyseja.

      Johan tässä olikin muistettavaa…lempivärini on musta, se on joissakin värisymboleissa oikeuslaitoksen väri, joissakin kuoleman väri ja toisessa magian ja eräässä hallitsijoiden väri. Värejä voidaan siis tulkita hyvin erilaisilla vertauskuvilla.

      • *raksuttavat aivot*

        Luin jostain, että masentunut ihminen voi nähdä maailman kuin himmennetyissä väreissä.

        Itse, ollessani kerran hyvin murheellinen ja masentunut, näin maiseman ruskeasävyisenä, kuin vanhassa valokuvassa tai kuin kaiken ylle olisi levitetty harso, jonka läpi puut ja pensaat suodattuivat.. Nyt hymyilyttää, kun muistelen silloin tarkkailleeni maisemaa ja sen värimaailmaa osin uteliaana ja tavallaan ihaillen sen pehmeää kauneutta, vaikka sydämeni olikin murskana... :)


      • silmät
        *raksuttavat aivot* kirjoitti:

        Luin jostain, että masentunut ihminen voi nähdä maailman kuin himmennetyissä väreissä.

        Itse, ollessani kerran hyvin murheellinen ja masentunut, näin maiseman ruskeasävyisenä, kuin vanhassa valokuvassa tai kuin kaiken ylle olisi levitetty harso, jonka läpi puut ja pensaat suodattuivat.. Nyt hymyilyttää, kun muistelen silloin tarkkailleeni maisemaa ja sen värimaailmaa osin uteliaana ja tavallaan ihaillen sen pehmeää kauneutta, vaikka sydämeni olikin murskana... :)

        pehmeitä ääriviivat ei ole tarkkoja siis .
        On monenlaisia mielialaan liittyen .
        surullinen ei ehkä kirkkaita kauniita näe -ei halua nähdä .
        häikäisevät kirkkaat satuttaa.
        Näkeekö ne väreinä vai valona.
        Joskus toivoisi ettei ihan kaikkea edes koskaan näe .
        Ja valehteleeko se kuva minkä me nääemme, onko se sellanen kun näemme vai näkeekö toinen sen aivan erilailla. kuinka paljon vaikuttaa mieliala ja ajatus ja vivahteet kuvaan mitä näemme ja väreihin


      • ~X~

        Dear Kylli-täti!

        Tiedän, että siveltimet ovat sinun sielunelämällesi tärkeitä, mutta en voinut olla tarttumatta kuvaamataidon tunnilla oppimiisi pieniin lapsuksiin. Jotenkin tuli mieleen, että siinä se täti kirjoittaa, ja samalla käyttää peitevärejä peittääkseen pienet mustat aukot, mitä tulee tietämättömyyteen.

        >Väriä ei nähdä ilman valoa ja valo on sähkömagneettista värähtelyä avaruudesta.<

        On ehkä väärin sanoa ettei väriä nähdä ilman valoa. Pikemminkin pitäisi sanoa, ettei valoa nähdä ilman ilman ainetta, sillä väri johtuu valon käyttäytymisestä aineessa, erityisesti imeytymisestä aineeseen. Kirjollasi tarkoittanet spekriä.

        Värähtelyn sijaan on parempi puhua aaltoliikkeestä. Värähteijä synnyttää aaltoliikettä. Näkyvän valon- 380~760 nm - tapauksessa värähtelijoinä toimivat eri alkuaineiden atomit, joiden viritystilojen purkautuessa vapautuu energiaa. Tällöin puhutaan kvanteista eli fotoneista. Valon aallonpituus puolestaan riippuu alkuaineesta, sillä eri alkuaineilla on erilainen elektronikuorirakenne.

        >Väriopissa puhutaan lyhyistä, keskipitkistä ja pitkistä aalloista<

        Sähkömagneettinen spektri koostuu gammasäteistä, röntgensäteistä, ulstraviolettisäteilystä, näkyvästä valosta, infrapunasäteilysta, mikroaallot ja radioaalloista (ULA, LA, KA ja PA). Gammasäteilyllä on lyhin aallonpituus, näkyvä valo on n. spektrin puolivälissä ja radioaalloilla on pisin aallonpituus. Jokainen on varmaankin jossain elämänsä vaiheessa tutustunut noihin PA-aaltoihin. Hah!

        >Muistaakseni sinisillä on lyhyin ja ...<

        Näkyvästä valosta violetilla on lyhyin aallonpituus, 380-450 nm. Punaisen "tiesit" oikein. Siinä on muuten syy punaiseen taivaaseen Auringon (huom. isolla) laskiessa.

        >Ihminen kokee väriaistimuksen siten, että valonsäde osuu johonkin pintaan, heijastaa osan tai osia valonsäteestä ja imee loput. Tuo heijastunut osa osuu silmän linssin kautta verkkokalvolle ja aiheuttaa määrättyjä sähköärsytyksiä.<

        Em. kappaleesta saattaa saada väärän käsityksen miten kappaleen väri määräytyy. Heijastumisen ohella puhutaan myös siroamisesta. Jos aine sirottaa kaikkia valkoisen valon värejä, se näyttää valkoiselta. Aika hassua sinänsä puhua joskus valkoisesta värittömänä, sillä valkoinen kappalehan on kaikenvärinen.

        Aine on siis sen värinen, minkä väristä se sirottaa. Aine joka imee kaikkia värejä, on mustaa. Voisikohan mustan kappaleen tapauksessa ennemminkin puhua värittömyydestä? Sinäkin nyt sitten olet tästä lähtien pukeutunut värittömästi *grin*.

        Kaiken kaikkiaan valolle tapahtuu sen kohdatessa väliaineen imeytymistä, heijastumista, siroamista ja joskus valo saattaa kulkea aineen läpi.

        >Verkkokalvon näkösoluista osa ottaa vastaan värillisiä ja toinen osa musta-valkoisia ärsytyksiä.< Tarkennus: kyseessä on sauva- ja tappisolut. Taas tulemme siihen kohtaan, että onko musta ja valkoinen värejä...

        Värianalyysin tarkennukset kannattaa suorittaa Tikkurilan maalauskoulussa. Pinoteksia pintaan ja...

        Noista väreistä vielä sen verran, että värit ovat myös opittuja asioita. Joskus muistan kuulleenin jonkin tutkimuksen aboriginaalien värimaailmasta, josta puuttui joitakin meille hyvin kaikkien tuntema pääväri. No. Ennenkuin tämä menee filosoffalla makuuksi, yhdistän vihreän ja punaisen johdon, jolloin viesti lähetetään.

        Värikästä alkavaa viikkoa...

        ~X~


      • MillaN
        ~X~ kirjoitti:

        Dear Kylli-täti!

        Tiedän, että siveltimet ovat sinun sielunelämällesi tärkeitä, mutta en voinut olla tarttumatta kuvaamataidon tunnilla oppimiisi pieniin lapsuksiin. Jotenkin tuli mieleen, että siinä se täti kirjoittaa, ja samalla käyttää peitevärejä peittääkseen pienet mustat aukot, mitä tulee tietämättömyyteen.

        >Väriä ei nähdä ilman valoa ja valo on sähkömagneettista värähtelyä avaruudesta.<

        On ehkä väärin sanoa ettei väriä nähdä ilman valoa. Pikemminkin pitäisi sanoa, ettei valoa nähdä ilman ilman ainetta, sillä väri johtuu valon käyttäytymisestä aineessa, erityisesti imeytymisestä aineeseen. Kirjollasi tarkoittanet spekriä.

        Värähtelyn sijaan on parempi puhua aaltoliikkeestä. Värähteijä synnyttää aaltoliikettä. Näkyvän valon- 380~760 nm - tapauksessa värähtelijoinä toimivat eri alkuaineiden atomit, joiden viritystilojen purkautuessa vapautuu energiaa. Tällöin puhutaan kvanteista eli fotoneista. Valon aallonpituus puolestaan riippuu alkuaineesta, sillä eri alkuaineilla on erilainen elektronikuorirakenne.

        >Väriopissa puhutaan lyhyistä, keskipitkistä ja pitkistä aalloista<

        Sähkömagneettinen spektri koostuu gammasäteistä, röntgensäteistä, ulstraviolettisäteilystä, näkyvästä valosta, infrapunasäteilysta, mikroaallot ja radioaalloista (ULA, LA, KA ja PA). Gammasäteilyllä on lyhin aallonpituus, näkyvä valo on n. spektrin puolivälissä ja radioaalloilla on pisin aallonpituus. Jokainen on varmaankin jossain elämänsä vaiheessa tutustunut noihin PA-aaltoihin. Hah!

        >Muistaakseni sinisillä on lyhyin ja ...<

        Näkyvästä valosta violetilla on lyhyin aallonpituus, 380-450 nm. Punaisen "tiesit" oikein. Siinä on muuten syy punaiseen taivaaseen Auringon (huom. isolla) laskiessa.

        >Ihminen kokee väriaistimuksen siten, että valonsäde osuu johonkin pintaan, heijastaa osan tai osia valonsäteestä ja imee loput. Tuo heijastunut osa osuu silmän linssin kautta verkkokalvolle ja aiheuttaa määrättyjä sähköärsytyksiä.<

        Em. kappaleesta saattaa saada väärän käsityksen miten kappaleen väri määräytyy. Heijastumisen ohella puhutaan myös siroamisesta. Jos aine sirottaa kaikkia valkoisen valon värejä, se näyttää valkoiselta. Aika hassua sinänsä puhua joskus valkoisesta värittömänä, sillä valkoinen kappalehan on kaikenvärinen.

        Aine on siis sen värinen, minkä väristä se sirottaa. Aine joka imee kaikkia värejä, on mustaa. Voisikohan mustan kappaleen tapauksessa ennemminkin puhua värittömyydestä? Sinäkin nyt sitten olet tästä lähtien pukeutunut värittömästi *grin*.

        Kaiken kaikkiaan valolle tapahtuu sen kohdatessa väliaineen imeytymistä, heijastumista, siroamista ja joskus valo saattaa kulkea aineen läpi.

        >Verkkokalvon näkösoluista osa ottaa vastaan värillisiä ja toinen osa musta-valkoisia ärsytyksiä.< Tarkennus: kyseessä on sauva- ja tappisolut. Taas tulemme siihen kohtaan, että onko musta ja valkoinen värejä...

        Värianalyysin tarkennukset kannattaa suorittaa Tikkurilan maalauskoulussa. Pinoteksia pintaan ja...

        Noista väreistä vielä sen verran, että värit ovat myös opittuja asioita. Joskus muistan kuulleenin jonkin tutkimuksen aboriginaalien värimaailmasta, josta puuttui joitakin meille hyvin kaikkien tuntema pääväri. No. Ennenkuin tämä menee filosoffalla makuuksi, yhdistän vihreän ja punaisen johdon, jolloin viesti lähetetään.

        Värikästä alkavaa viikkoa...

        ~X~

        …vanhaa keskikoulunopettajaani tietämättömäksi, sillä hän nämä opit on minulle antanut.:)

        On toki ehkä väärin sanoa ettei värejä nähdä ilman valoja, mutta emmehän näe värejä hämärässä. En ajattele niin tieteellisesti asiaa kuten sinä, mutta kirjollani tarkoitan sateenkaaren ilmiötä.

        Kerroin jo, että valonsäde voidaan jakaa prismalla eri aallonpituuksia edustaviksi kirjoväreiksi. Isaac Newton on sen keksinyt ja se on kaiken värintutkimuksen perustana. Väriopissa puhutaan näistä aalloista lyhyinä, keskipitkinä ja pitkinä. Tarkennan vielä, että violetti johtaa siniseen, joten huom. ”sinisillä”, kuten tekstissäni mainitsin, on lyhyin aallonpituus.

        Seuraava määritelmäsi hipoo jo palstan ylimmän ydinfysiikon tekstiä…

        ”Sähkömagneettinen spektri koostuu gammasäteistä, röntgensäteistä, ulstraviolettisäteilystä, näkyvästä valosta, infrapunasäteilysta, mikroaallot ja radioaalloista (ULA, LA, KA ja PA). Gammasäteilyllä on lyhin aallonpituus, näkyvä valo on n. spektrin puolivälissä ja radioaalloilla on pisin aallonpituus. Jokainen on varmaankin jossain elämänsä vaiheessa tutustunut noihin PA-aaltoihin. Hah! ”

        …joten ilmaisen sen kansankielellä mieluummin näin, väriopin spektrissä valo ”jakautuu” erivärisiin osiin kuten sateenkaaressa.

        Loppuosa Filosoffalla meneekin makuuksi, kuten itse asian ilmaisit. Ehkä sinunkin kannattaisi ajatella asiaa enemmän käytännön väriopin eikä fysiikan kannalta, voisit kokea mahtavia värielämyksiä eikä syntyisi mustia aukkoja.:)


      • MillaN
        *raksuttavat aivot* kirjoitti:

        Luin jostain, että masentunut ihminen voi nähdä maailman kuin himmennetyissä väreissä.

        Itse, ollessani kerran hyvin murheellinen ja masentunut, näin maiseman ruskeasävyisenä, kuin vanhassa valokuvassa tai kuin kaiken ylle olisi levitetty harso, jonka läpi puut ja pensaat suodattuivat.. Nyt hymyilyttää, kun muistelen silloin tarkkailleeni maisemaa ja sen värimaailmaa osin uteliaana ja tavallaan ihaillen sen pehmeää kauneutta, vaikka sydämeni olikin murskana... :)

        ...sitten masentunut ihminen ei näe keltaisia narsisseja keväällä keltaisina, vaan näkee vain kukkia.:)

        Kuinka paljon siis valo ja värit merkitsevät masentuneelle mielelle? On todettu, että keväisin ja syksyisin lähes värittömään aikaan masentuneet ihmiset eivät näe värejä samalla tavalla kuin ne, jotka eivät kärsi masennuksesta. Yksinkertaisesti sanottuna aurinkoisella ilmalla mieli on hyvä ja lähes kaikki värit koetaan mielihyvänä.

        Tuottaako sitten punainen väri mielihyvää? Jos ihminen tuntee olevansa ärsyyntynyt tai vihainen, punainen on vihollinen, kuten hyvin tiedämme häränkin ärsyyntyvän punaisesta väristä.

        Entäs musta? Joillekin se on kuoleman väri ja ei tuota minkäänlaista mielihyvää, mutta kun olemme lähdössä juhliin, pukeudumme mustiin ja peiliin katsoessamme tunnemme itsemme tyylikkääksi. Koemme mielihyvää tyylikkäästä olemuksestamme.

        Onko valkoinen väri vai ei? Valkoinen koetaan neitseelliseksi ja puhtaaksi väriksi. Morsian pukeutuu valkoiseen ja tuntee mielihyvää katsoessaan valkoista morsiuspukuun verhottua vartaloaan. Väri saa nautinnon tunteen aikaan.

        Eli me itse tunnemme ja tiedämme miten koemme värit mihinkin tunnetilaan liittyen. Harmaana sateisena päivänä, kuten tänään, värit eivät heijastu samalla tavalla kuin aurinkoisena päivänä silmieni sieluun.:)


      • *raksuttavat aivot*
        MillaN kirjoitti:

        ...sitten masentunut ihminen ei näe keltaisia narsisseja keväällä keltaisina, vaan näkee vain kukkia.:)

        Kuinka paljon siis valo ja värit merkitsevät masentuneelle mielelle? On todettu, että keväisin ja syksyisin lähes värittömään aikaan masentuneet ihmiset eivät näe värejä samalla tavalla kuin ne, jotka eivät kärsi masennuksesta. Yksinkertaisesti sanottuna aurinkoisella ilmalla mieli on hyvä ja lähes kaikki värit koetaan mielihyvänä.

        Tuottaako sitten punainen väri mielihyvää? Jos ihminen tuntee olevansa ärsyyntynyt tai vihainen, punainen on vihollinen, kuten hyvin tiedämme häränkin ärsyyntyvän punaisesta väristä.

        Entäs musta? Joillekin se on kuoleman väri ja ei tuota minkäänlaista mielihyvää, mutta kun olemme lähdössä juhliin, pukeudumme mustiin ja peiliin katsoessamme tunnemme itsemme tyylikkääksi. Koemme mielihyvää tyylikkäästä olemuksestamme.

        Onko valkoinen väri vai ei? Valkoinen koetaan neitseelliseksi ja puhtaaksi väriksi. Morsian pukeutuu valkoiseen ja tuntee mielihyvää katsoessaan valkoista morsiuspukuun verhottua vartaloaan. Väri saa nautinnon tunteen aikaan.

        Eli me itse tunnemme ja tiedämme miten koemme värit mihinkin tunnetilaan liittyen. Harmaana sateisena päivänä, kuten tänään, värit eivät heijastu samalla tavalla kuin aurinkoisena päivänä silmieni sieluun.:)

        Totta on, että kirkkaana päivänä värit heijastuvat "silmiemme sieluun" lisäenergiaa ja iloa tuoden. Murhekin väistyy ja katoaa taka-alalle, jos menemme ulos valon keskelle ja antaudumme osaksi valoa ja luomakuntaa. Toisaalta hämäräinen sadepäivä kesällä on ihana. Kaikki on pehmeää ja suloista, voi käärityä keräksi kuin siili ja nauttia hiljaisuudesta ja lepuuttaa energiaansa kuin säästöliekillä, mutta nauttien.

        Syksyn tullen valo taittuu etäiseksi, ikään kuin menee pois mutta viipyy vielä kuulaassa maisemassa. Mieli ja keho on täynnä kesällä varastoitunutta valon ja lämmön energiaa, ja ihminen jaksaa paljon ja on täynnä suunnitelmia. On suloista kääriytyä sisälle viimaa ja pimeää pakoon. Sytytellään keltaisia ja oransseja kynttilöitä ja imetään niistä lämpöä ja ehkä hiukan valoakin.

        Talven julma valo pelästyttää ensin kirkkaudellaan, mutta mieli piristyy nopeasti, kun verkkokalvomme tottuu taas lisääntyneeseen valoon ja hormonit alkavat toimia horroksen jälkeen kiihtyvällä tahdilla kevättä kohden. Ja nythän valoa riittää pitkälle. Tätä kirjoittaessa katson länsitaivaalle, joka on kirkas ja pilvetön ja edelleen valoisa, syvän vaaleansininen.


      • MillaN
        *raksuttavat aivot* kirjoitti:

        Totta on, että kirkkaana päivänä värit heijastuvat "silmiemme sieluun" lisäenergiaa ja iloa tuoden. Murhekin väistyy ja katoaa taka-alalle, jos menemme ulos valon keskelle ja antaudumme osaksi valoa ja luomakuntaa. Toisaalta hämäräinen sadepäivä kesällä on ihana. Kaikki on pehmeää ja suloista, voi käärityä keräksi kuin siili ja nauttia hiljaisuudesta ja lepuuttaa energiaansa kuin säästöliekillä, mutta nauttien.

        Syksyn tullen valo taittuu etäiseksi, ikään kuin menee pois mutta viipyy vielä kuulaassa maisemassa. Mieli ja keho on täynnä kesällä varastoitunutta valon ja lämmön energiaa, ja ihminen jaksaa paljon ja on täynnä suunnitelmia. On suloista kääriytyä sisälle viimaa ja pimeää pakoon. Sytytellään keltaisia ja oransseja kynttilöitä ja imetään niistä lämpöä ja ehkä hiukan valoakin.

        Talven julma valo pelästyttää ensin kirkkaudellaan, mutta mieli piristyy nopeasti, kun verkkokalvomme tottuu taas lisääntyneeseen valoon ja hormonit alkavat toimia horroksen jälkeen kiihtyvällä tahdilla kevättä kohden. Ja nythän valoa riittää pitkälle. Tätä kirjoittaessa katson länsitaivaalle, joka on kirkas ja pilvetön ja edelleen valoisa, syvän vaaleansininen.

        ...päivänä, kaikessa harmaudessaan luonnon värit, varsinkin vihreä saa oman merkityksensä. Se tuottaa silmieni sieluun elämän jatkuvuuden ja elinvoiman, joka saa auringonvalon ilmestyessä kaikessa kirkkaudessaan mahtavan energisen voiman sisimpääni.

        Minun taivaanrantani loistaa purppuranpunaisena antaen toivoa seuraavan päivän auringonvalosta.:)


      • ~X~
        MillaN kirjoitti:

        …vanhaa keskikoulunopettajaani tietämättömäksi, sillä hän nämä opit on minulle antanut.:)

        On toki ehkä väärin sanoa ettei värejä nähdä ilman valoja, mutta emmehän näe värejä hämärässä. En ajattele niin tieteellisesti asiaa kuten sinä, mutta kirjollani tarkoitan sateenkaaren ilmiötä.

        Kerroin jo, että valonsäde voidaan jakaa prismalla eri aallonpituuksia edustaviksi kirjoväreiksi. Isaac Newton on sen keksinyt ja se on kaiken värintutkimuksen perustana. Väriopissa puhutaan näistä aalloista lyhyinä, keskipitkinä ja pitkinä. Tarkennan vielä, että violetti johtaa siniseen, joten huom. ”sinisillä”, kuten tekstissäni mainitsin, on lyhyin aallonpituus.

        Seuraava määritelmäsi hipoo jo palstan ylimmän ydinfysiikon tekstiä…

        ”Sähkömagneettinen spektri koostuu gammasäteistä, röntgensäteistä, ulstraviolettisäteilystä, näkyvästä valosta, infrapunasäteilysta, mikroaallot ja radioaalloista (ULA, LA, KA ja PA). Gammasäteilyllä on lyhin aallonpituus, näkyvä valo on n. spektrin puolivälissä ja radioaalloilla on pisin aallonpituus. Jokainen on varmaankin jossain elämänsä vaiheessa tutustunut noihin PA-aaltoihin. Hah! ”

        …joten ilmaisen sen kansankielellä mieluummin näin, väriopin spektrissä valo ”jakautuu” erivärisiin osiin kuten sateenkaaressa.

        Loppuosa Filosoffalla meneekin makuuksi, kuten itse asian ilmaisit. Ehkä sinunkin kannattaisi ajatella asiaa enemmän käytännön väriopin eikä fysiikan kannalta, voisit kokea mahtavia värielämyksiä eikä syntyisi mustia aukkoja.:)

        Jaaha. No sinä saat väittää ihan mitä tahansa tällä palstalla. Ei se mitään. Kunnioitan mielipiteitäsi, mutta olen vain eri mieltä. Niinhän sinä aina teet ja olet tehnyt. En halua rikkoa sinun sadun omaista käsitystä "kirjoväreistä".

        Ihan vaan vinkiksi, että ei ne keskikoulun opet aina kaikkea tietäneet, saattoivat jopa laittaa omiaan. Koskas se keski- ja oppikoulusysteemi mahdettiin romuttaa peruskoululain alta? En olisi ikinä arvannut, että sinä olet käynyt keskikoulua aikoinaan. No. Oppia ikä kaikki.

        Tuossa kehoitit minua pohtimaan asiaa käytännön väriopin kannalta. Halusin tuoda mukaan tieteellisen aspektin, kun se vielä näytti ketjusta puuttuvan. Eikös se ole hyvä, että asioita tarkastellaan eri kanteilta, eikä pelkästään lapsiperspekttivistä tyyliin: "Kylli-täti...miksi taivas on sininen?". Mahdatko muuten osata selittää lapsellesi?

        Nooh. Sovitaan niin, että sinä olet satuvastaava, ja minä voin toimia jonninmoisena freelancer-tyyppisenä tiedetoimittajana, niin emme astu toistemme palstatilalle. Minä menen tästä fotonien maailmaan ulos ovesta.

        ~X~

        PS. Luulenpa, että spektrin kimpussa on aikoinaan ollut myös L. Davinci, ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä G. Galilei. Keksinnöthän menivät 1500-1700 luvuilla monasti päällekkäin. Kuten mm. integraalilaskenta Newtonin ja Leibnizin osalta, jotka eivät edes tienneet toistensä olemassa olosta.


      • MillaN
        ~X~ kirjoitti:

        Jaaha. No sinä saat väittää ihan mitä tahansa tällä palstalla. Ei se mitään. Kunnioitan mielipiteitäsi, mutta olen vain eri mieltä. Niinhän sinä aina teet ja olet tehnyt. En halua rikkoa sinun sadun omaista käsitystä "kirjoväreistä".

        Ihan vaan vinkiksi, että ei ne keskikoulun opet aina kaikkea tietäneet, saattoivat jopa laittaa omiaan. Koskas se keski- ja oppikoulusysteemi mahdettiin romuttaa peruskoululain alta? En olisi ikinä arvannut, että sinä olet käynyt keskikoulua aikoinaan. No. Oppia ikä kaikki.

        Tuossa kehoitit minua pohtimaan asiaa käytännön väriopin kannalta. Halusin tuoda mukaan tieteellisen aspektin, kun se vielä näytti ketjusta puuttuvan. Eikös se ole hyvä, että asioita tarkastellaan eri kanteilta, eikä pelkästään lapsiperspekttivistä tyyliin: "Kylli-täti...miksi taivas on sininen?". Mahdatko muuten osata selittää lapsellesi?

        Nooh. Sovitaan niin, että sinä olet satuvastaava, ja minä voin toimia jonninmoisena freelancer-tyyppisenä tiedetoimittajana, niin emme astu toistemme palstatilalle. Minä menen tästä fotonien maailmaan ulos ovesta.

        ~X~

        PS. Luulenpa, että spektrin kimpussa on aikoinaan ollut myös L. Davinci, ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä G. Galilei. Keksinnöthän menivät 1500-1700 luvuilla monasti päällekkäin. Kuten mm. integraalilaskenta Newtonin ja Leibnizin osalta, jotka eivät edes tienneet toistensä olemassa olosta.

        ...nyt rakas Ydinfyysikkoni hermostu, siinä saattaa käydä niin että atomit räjähtävät vielä pirstaleiksi.:)

        Ei sinun kannata ottaa pulttia, sinä olet antanut asiaan oman näkökulmasi ja minä omani. Herää ajatus sanoessasi minun ajattelevan asiaa lapsiperspektiiviseen tyyliin; mahdatko itse osata ajatella asiaa väriopin, maalauksen ja piirtämisen kannalta? Minulla ei ole tarvetta lähteä pohtimaan asiaa avaruusaspektin näkökulmasta, mutta sinä voit toki tehdä sen, mutta kunnioita myös toisten pohdintaa asiasta.

        Tosiaan, oppia ikä kaikki, korkeakoulututkintoon asti sitä on paljon opittukin ja et uskokaan kuinka monelle lapselle ja aikuiselle olen selittänyt monia, monia asioita.:)

        Mikä muuten sai sinut hermostumaan ensimmäisestä vastineestani tähän ketjuun? Sekö, että satuvastaava tietää paljon muustakin kuin saduista?

        Oppiminen perustuu uskomiseen. Joka on oppinut, että Mont Blanc on 4000 metriä korkea ja hän, joka on tarkistanut asian kartalta, sanoo tietävänsä sen.:)

        Mutta...voin mielihyvin kantaa Satuvastaava-Kylli-tädin virkaa ja sinä voisit olla PalstanYlinYdinfyysikko...eikös oliskin tosi hienoa? :)


      • Ei käy.
        MillaN kirjoitti:

        ...nyt rakas Ydinfyysikkoni hermostu, siinä saattaa käydä niin että atomit räjähtävät vielä pirstaleiksi.:)

        Ei sinun kannata ottaa pulttia, sinä olet antanut asiaan oman näkökulmasi ja minä omani. Herää ajatus sanoessasi minun ajattelevan asiaa lapsiperspektiiviseen tyyliin; mahdatko itse osata ajatella asiaa väriopin, maalauksen ja piirtämisen kannalta? Minulla ei ole tarvetta lähteä pohtimaan asiaa avaruusaspektin näkökulmasta, mutta sinä voit toki tehdä sen, mutta kunnioita myös toisten pohdintaa asiasta.

        Tosiaan, oppia ikä kaikki, korkeakoulututkintoon asti sitä on paljon opittukin ja et uskokaan kuinka monelle lapselle ja aikuiselle olen selittänyt monia, monia asioita.:)

        Mikä muuten sai sinut hermostumaan ensimmäisestä vastineestani tähän ketjuun? Sekö, että satuvastaava tietää paljon muustakin kuin saduista?

        Oppiminen perustuu uskomiseen. Joka on oppinut, että Mont Blanc on 4000 metriä korkea ja hän, joka on tarkistanut asian kartalta, sanoo tietävänsä sen.:)

        Mutta...voin mielihyvin kantaa Satuvastaava-Kylli-tädin virkaa ja sinä voisit olla PalstanYlinYdinfyysikko...eikös oliskin tosi hienoa? :)

        Sillä ydinfysiikka ei ole vahvimpia puoliani. Fysiikassa on monia eri haaroja, ja meidän on paras pysyä ihan vaan klassisen fysiikan puolella, valo-opissa. Ydinfysiikka kun menee modernin fysiikan tontille.

        Mutta Kyllisein. En ole sinulle mistään tuohtunut, mutta minulla ei ole vaan tapana sekoittaa faktoja ja mielipiteitä keskenään(epäilen tässä kohtaa hieman tuota korkeakoulututkintoasi...).

        Eli kohdista kaksoiskuperat linssisi sanaan fakta. Minä en satuile, ja jos sen teen, niin sen jokainen kykenee ymmärtämään tekstistäni. Tosin se on hienoa, jos kaikki ajatukset ensimmäisessä sadussasi löytyy omalta vintiltäsi, sillä harva tietää edes miten kuutamo saatikka maatamo syntyy. Siitä sulle pinnat sinne jonnekkin.

        Mitä tulee oppimiseen, niin minä perustan sen toteen näyttämiseen. Ja jos muu ei auta, niin analogia on vahva sana. Parhaiten oppiminen tapahtuu, jos se perustuu kokemukseen ja ymmärtämiseen. Tuli tässä kohtaan mieleen, että hauki on kala. Tosin en kyllä tällä hetkellä ole kykenevä lähtemään mittaaman MB:n korkeutta, joten uskottakoon, että se on sangen korkea. Nimenomaan korkea, mutta kuinka korkea, on asia erikseen.

        Ja lopuksi. Mitä tarkoittaa pohtiminen aspektin näkökulmasta?

        YdinHerneNenä

        ~X~


      • MillaN
        Ei käy. kirjoitti:

        Sillä ydinfysiikka ei ole vahvimpia puoliani. Fysiikassa on monia eri haaroja, ja meidän on paras pysyä ihan vaan klassisen fysiikan puolella, valo-opissa. Ydinfysiikka kun menee modernin fysiikan tontille.

        Mutta Kyllisein. En ole sinulle mistään tuohtunut, mutta minulla ei ole vaan tapana sekoittaa faktoja ja mielipiteitä keskenään(epäilen tässä kohtaa hieman tuota korkeakoulututkintoasi...).

        Eli kohdista kaksoiskuperat linssisi sanaan fakta. Minä en satuile, ja jos sen teen, niin sen jokainen kykenee ymmärtämään tekstistäni. Tosin se on hienoa, jos kaikki ajatukset ensimmäisessä sadussasi löytyy omalta vintiltäsi, sillä harva tietää edes miten kuutamo saatikka maatamo syntyy. Siitä sulle pinnat sinne jonnekkin.

        Mitä tulee oppimiseen, niin minä perustan sen toteen näyttämiseen. Ja jos muu ei auta, niin analogia on vahva sana. Parhaiten oppiminen tapahtuu, jos se perustuu kokemukseen ja ymmärtämiseen. Tuli tässä kohtaan mieleen, että hauki on kala. Tosin en kyllä tällä hetkellä ole kykenevä lähtemään mittaaman MB:n korkeutta, joten uskottakoon, että se on sangen korkea. Nimenomaan korkea, mutta kuinka korkea, on asia erikseen.

        Ja lopuksi. Mitä tarkoittaa pohtiminen aspektin näkökulmasta?

        YdinHerneNenä

        ~X~

        ...sait minut kiinni, yhdestä vahingonlaukauksesta...näkökulmasta...sanasta, joka oli lipsahtanut sanan avaruusaspektin jälkeen.:)

        Väitätkö, että minun tietoni "Kuvaamataidon" vastineessa on satua? Jos niin väität, olet väärässä, ne ovat faktaa, tosin eivät ole tieteellisen sanatarkasti ilmaistu.

        Fysiikka ei ole outoa minullekaan, joten en ole sanonut ainakaan sinun satuilevan.

        En kerro ammattiani, mutta faktaa on myös korkeakoulututkintoni. Usko tai älä.


      • salomon
        MillaN kirjoitti:

        ...nyt rakas Ydinfyysikkoni hermostu, siinä saattaa käydä niin että atomit räjähtävät vielä pirstaleiksi.:)

        Ei sinun kannata ottaa pulttia, sinä olet antanut asiaan oman näkökulmasi ja minä omani. Herää ajatus sanoessasi minun ajattelevan asiaa lapsiperspektiiviseen tyyliin; mahdatko itse osata ajatella asiaa väriopin, maalauksen ja piirtämisen kannalta? Minulla ei ole tarvetta lähteä pohtimaan asiaa avaruusaspektin näkökulmasta, mutta sinä voit toki tehdä sen, mutta kunnioita myös toisten pohdintaa asiasta.

        Tosiaan, oppia ikä kaikki, korkeakoulututkintoon asti sitä on paljon opittukin ja et uskokaan kuinka monelle lapselle ja aikuiselle olen selittänyt monia, monia asioita.:)

        Mikä muuten sai sinut hermostumaan ensimmäisestä vastineestani tähän ketjuun? Sekö, että satuvastaava tietää paljon muustakin kuin saduista?

        Oppiminen perustuu uskomiseen. Joka on oppinut, että Mont Blanc on 4000 metriä korkea ja hän, joka on tarkistanut asian kartalta, sanoo tietävänsä sen.:)

        Mutta...voin mielihyvin kantaa Satuvastaava-Kylli-tädin virkaa ja sinä voisit olla PalstanYlinYdinfyysikko...eikös oliskin tosi hienoa? :)

        oletat heti, että joku hermostuu, jos on eri mieltä sun kanssa? Sitähän keskustelu täällä usein on. Musta tuntuu, että itse vedät herneen nenään tosi herkästi. Ylimielisyyttä, toisten aliarvioimista, itsensä alleviivaamista, koko ajan olet ittees jalustalle kampeemassa. Kun ajatuksella lukee mielipiteitäsi, jää ne latteiksi. luulet kuule itsestäsi hiukka liikaa.

        "et uskokaan kuinka monelle lapselle ja aikuiselle olen selittänyt monia, monia asioita.:)"

        "...satuvastaava tietää paljon muustakin kuin saduista?"

        No huh huh


      • joku
        salomon kirjoitti:

        oletat heti, että joku hermostuu, jos on eri mieltä sun kanssa? Sitähän keskustelu täällä usein on. Musta tuntuu, että itse vedät herneen nenään tosi herkästi. Ylimielisyyttä, toisten aliarvioimista, itsensä alleviivaamista, koko ajan olet ittees jalustalle kampeemassa. Kun ajatuksella lukee mielipiteitäsi, jää ne latteiksi. luulet kuule itsestäsi hiukka liikaa.

        "et uskokaan kuinka monelle lapselle ja aikuiselle olen selittänyt monia, monia asioita.:)"

        "...satuvastaava tietää paljon muustakin kuin saduista?"

        No huh huh

        uusi nimi, mutta puntissa näyttää roikkuvan yhtä terhakkaasti kuin ennenkin,
        "kyllä sidostesukka kestää"


      • Ihailija
        salomon kirjoitti:

        oletat heti, että joku hermostuu, jos on eri mieltä sun kanssa? Sitähän keskustelu täällä usein on. Musta tuntuu, että itse vedät herneen nenään tosi herkästi. Ylimielisyyttä, toisten aliarvioimista, itsensä alleviivaamista, koko ajan olet ittees jalustalle kampeemassa. Kun ajatuksella lukee mielipiteitäsi, jää ne latteiksi. luulet kuule itsestäsi hiukka liikaa.

        "et uskokaan kuinka monelle lapselle ja aikuiselle olen selittänyt monia, monia asioita.:)"

        "...satuvastaava tietää paljon muustakin kuin saduista?"

        No huh huh

        Äksän vastauksesta Millalle paistoi närkästyneen ihmisen ääni. Tunnen Millan ja tiedän hänet hyväntahtoiseksi ihmiseksi.


      • ~X~
        Ihailija kirjoitti:

        Äksän vastauksesta Millalle paistoi närkästyneen ihmisen ääni. Tunnen Millan ja tiedän hänet hyväntahtoiseksi ihmiseksi.

        Vai hyväntahtoinen. No makuasia, makuasia ja makuasia. Mulla on kyllä ihan erilainen käsitys hyväntahtoisuudesta. Mulla ei myöskään ole tapana kirjoitella itselleni, ja kiillottaa kaulusnappejani.

        Kaiken tuon alta, mitä sanot hyväntahtoisuudeksi, paistaa läpi tekopyhyys ja epäaitous. Lapsikin sen jo tajuaa, ja koirat haistavat kilometrin päähän.

        ~X~

        PS. "...kun isäntä ja koira rouskuttavat samaa muonaa niin heidän välinen ystävyys syvenee..."


      • Ihailija
        ~X~ kirjoitti:

        Vai hyväntahtoinen. No makuasia, makuasia ja makuasia. Mulla on kyllä ihan erilainen käsitys hyväntahtoisuudesta. Mulla ei myöskään ole tapana kirjoitella itselleni, ja kiillottaa kaulusnappejani.

        Kaiken tuon alta, mitä sanot hyväntahtoisuudeksi, paistaa läpi tekopyhyys ja epäaitous. Lapsikin sen jo tajuaa, ja koirat haistavat kilometrin päähän.

        ~X~

        PS. "...kun isäntä ja koira rouskuttavat samaa muonaa niin heidän välinen ystävyys syvenee..."

        Milla on mukava ihminen. Kateus paistaa mädän pääsi läpi. Tunnen Millan laiffissa ja tuo turpaläpesi paukutus saa jo loppua!!!


    • Totuus

      Valo on fotonien värähtelyä.

      Kun fotoni osuu jollekkin pinnalle heijastuu se pinnasta takaisin, kullekkin pinnalle ominaisella tavalla.
      Siis eri pinnat aiheuttavat erilaista fotonien värähtelyä.
      Silmä tulkitsee erilaisen värähtelyn, eri väreinä!

      Kun aurinko laskee tai sammutetaan valot, lakkaa fotonien liike ja se saa aikaiseksi pimeyden jonka aistimme mustana.

      • niinpä niin vain

        ei välttämättä samanvärisinä ,vaikka on nimetty ne määrätyn värisiksi jokainen voi nähdä vain sen omalla tavalla toinen voi nähdä sen aivan omalla ja siksi sinä voit tykätä punaisesta ja minä vaikka sinisestä väristä vaikka se ois nimetty sinulle punaiseksi ja minulle myös voi olla että emme kuitenkaan näe samana sitä väriä vaikka sanomme sen samaksi


      • sinilintu
        niinpä niin vain kirjoitti:

        ei välttämättä samanvärisinä ,vaikka on nimetty ne määrätyn värisiksi jokainen voi nähdä vain sen omalla tavalla toinen voi nähdä sen aivan omalla ja siksi sinä voit tykätä punaisesta ja minä vaikka sinisestä väristä vaikka se ois nimetty sinulle punaiseksi ja minulle myös voi olla että emme kuitenkaan näe samana sitä väriä vaikka sanomme sen samaksi

        Ja taivaansinemme on lähtöisin valtameristä!
        siinäpäs vasta ihailemista.


      • Totuus
        sinilintu kirjoitti:

        Ja taivaansinemme on lähtöisin valtameristä!
        siinäpäs vasta ihailemista.

        Kirjoitin tuossa miten värit syntyvät.
        En sitä miten ihmiset kokevat ja reagoivat.
        Esim. värisokealla silmät toimivat eri tavalla kuin ns. normaalisti näkevällä.
        Silmän fysiologiaa en tunne ja en osaa silmän toimintaa selostaa!

        Avaruus on musta, koska siellä ei ole ilma tai kaasuja.
        Maasta katsottuna avaruus on sininen, koska tullessaan ilmakehään fotonien värähtely muuttuu.
        Siis ilmakehä ja ilmakehän epäpuhtaudet muuttavat värähtelyä.
        Meri ei anna taivaalle väriä :)

        hmm...
        Sanotaan, että unelmilla on valkoiset siivet!
        Mitenkäs se selitetään?
        Kuka tietää miksi siivet ja valkoiset?


      • ~X~
        Totuus kirjoitti:

        Kirjoitin tuossa miten värit syntyvät.
        En sitä miten ihmiset kokevat ja reagoivat.
        Esim. värisokealla silmät toimivat eri tavalla kuin ns. normaalisti näkevällä.
        Silmän fysiologiaa en tunne ja en osaa silmän toimintaa selostaa!

        Avaruus on musta, koska siellä ei ole ilma tai kaasuja.
        Maasta katsottuna avaruus on sininen, koska tullessaan ilmakehään fotonien värähtely muuttuu.
        Siis ilmakehä ja ilmakehän epäpuhtaudet muuttavat värähtelyä.
        Meri ei anna taivaalle väriä :)

        hmm...
        Sanotaan, että unelmilla on valkoiset siivet!
        Mitenkäs se selitetään?
        Kuka tietää miksi siivet ja valkoiset?

        Lyhyesti. Yläilmakehässä oleva otsoni, O alaindeksi 3, on vaaleansinistä. Siinä syy taivaan sinisyyteen.

        Tuo merijuttu oli suoraan kuin satukirjasta tai Apu-lehden palstalta.

        ~X~


      • Totuus
        ~X~ kirjoitti:

        Lyhyesti. Yläilmakehässä oleva otsoni, O alaindeksi 3, on vaaleansinistä. Siinä syy taivaan sinisyyteen.

        Tuo merijuttu oli suoraan kuin satukirjasta tai Apu-lehden palstalta.

        ~X~

        Selitä se miksi taivas on sininen etelä mantereella ja pohjoisnavalla?

        Siellähän sanotaan olevan ns. otsooniaukon!
        Otsoonia on tiiviiksi kerrokseksi puristettuna vain 6-8cm.
        Noissa aukoissa vähemmän ja värin pitäisi tällöin muutua! Eikös?

        Periaatteessa taivaan pitäisi olla mustempi kuin muualla jos pelkästään otsoonista taivaan väri tulee!?


      • max-life
        Totuus kirjoitti:

        Selitä se miksi taivas on sininen etelä mantereella ja pohjoisnavalla?

        Siellähän sanotaan olevan ns. otsooniaukon!
        Otsoonia on tiiviiksi kerrokseksi puristettuna vain 6-8cm.
        Noissa aukoissa vähemmän ja värin pitäisi tällöin muutua! Eikös?

        Periaatteessa taivaan pitäisi olla mustempi kuin muualla jos pelkästään otsoonista taivaan väri tulee!?

        että taivaan sinisyys johtuu valon siroamisesta. sininen (lyhin) aallonpituus siroaa (voisiko verrata sanaan hajoaa) eniten, punainen vähiten.

        Tästä johtuu, että taivaalta silmiin tuleva valo on enimmäkseen sinistä. Vastaavasti auringon laskiessa valo kulkee pidemmän matkan ilmakehässä, koska se tulee viistosti. Niin pitkän, että sininen ehtii suurimmaksi osaksi sirota kokonaan pois ja jäljelle jää yhä enemmän pidempiä aallonpituuksia. Punaisellahan aallonpituus pisin.

        Otsoni osa ilmakehää, ei se yksin kuitenkaan siroamista saa aikaan.


      • Totuus
        max-life kirjoitti:

        että taivaan sinisyys johtuu valon siroamisesta. sininen (lyhin) aallonpituus siroaa (voisiko verrata sanaan hajoaa) eniten, punainen vähiten.

        Tästä johtuu, että taivaalta silmiin tuleva valo on enimmäkseen sinistä. Vastaavasti auringon laskiessa valo kulkee pidemmän matkan ilmakehässä, koska se tulee viistosti. Niin pitkän, että sininen ehtii suurimmaksi osaksi sirota kokonaan pois ja jäljelle jää yhä enemmän pidempiä aallonpituuksia. Punaisellahan aallonpituus pisin.

        Otsoni osa ilmakehää, ei se yksin kuitenkaan siroamista saa aikaan.

        Totta.

        Fotonien värähtely muuttuu ilmakehässä kuljetun matkan suhteen.
        Ilmakehän likaisuus ym. vaikuttaa.

        Lisää esim:
        http://www.ilmatieteenlaitos.fi/kysymyksia/index_8.html


      • ~X~
        Totuus kirjoitti:

        Totta.

        Fotonien värähtely muuttuu ilmakehässä kuljetun matkan suhteen.
        Ilmakehän likaisuus ym. vaikuttaa.

        Lisää esim:
        http://www.ilmatieteenlaitos.fi/kysymyksia/index_8.html

        Oli aivan pakko vielä palata asian tiimoille. Ilmatieteenlaitoksen sivut ovat kyllä ihan mainiot, mutta asiat on selostettu siellä hyvin yleisellä tasolla, niin että suurin osa sivuilla kävijöistä ymmärtäisi lukemaansa.

        Max-life tuossa yllä mainitsi jo sinisen valon siroamisesta, mutta ei tainnut huomata, että jotta sininen valo voidaan nähdä maanpinnalla, niin tarvitaan se sininen väliaine. Sivulla http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymparistokemia/otsoni.html on otettu asiaan kemiallinen lähestymistapa, josta asia viimeistään selkenee. Sivut ovat opetushallituksen alaisen virtuaalikoulun sivut, joten ne ovat sangen luotettavalta taholta.

        Mitä tulee naparetkeilyyn, niin minun on pakko myöntää etten ole käynyt kummallakaan navalla, en pohjois- enkä etelä-navalla. Sitten kun minusta tulee iso, niin teen sen. Joten, minulla ei ole siis tällä haavaa jpeg-kuvia otsoniaukoista navoilla. Mutta unohtaa ei sovi, että ilmakehässä on paljon muitakin kaasuja kuin otsonia, joten tuskimpa ne napa-alueiden taivaan mustilta näyttävät.

        "Oman navan"-retkeilijä

        Veikka a´la ~X~


      • max-life
        ~X~ kirjoitti:

        Oli aivan pakko vielä palata asian tiimoille. Ilmatieteenlaitoksen sivut ovat kyllä ihan mainiot, mutta asiat on selostettu siellä hyvin yleisellä tasolla, niin että suurin osa sivuilla kävijöistä ymmärtäisi lukemaansa.

        Max-life tuossa yllä mainitsi jo sinisen valon siroamisesta, mutta ei tainnut huomata, että jotta sininen valo voidaan nähdä maanpinnalla, niin tarvitaan se sininen väliaine. Sivulla http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymparistokemia/otsoni.html on otettu asiaan kemiallinen lähestymistapa, josta asia viimeistään selkenee. Sivut ovat opetushallituksen alaisen virtuaalikoulun sivut, joten ne ovat sangen luotettavalta taholta.

        Mitä tulee naparetkeilyyn, niin minun on pakko myöntää etten ole käynyt kummallakaan navalla, en pohjois- enkä etelä-navalla. Sitten kun minusta tulee iso, niin teen sen. Joten, minulla ei ole siis tällä haavaa jpeg-kuvia otsoniaukoista navoilla. Mutta unohtaa ei sovi, että ilmakehässä on paljon muitakin kaasuja kuin otsonia, joten tuskimpa ne napa-alueiden taivaan mustilta näyttävät.

        "Oman navan"-retkeilijä

        Veikka a´la ~X~

        Ensiksi on sanottava, että tällainen on mielenkiintoista.. arkipäivän ilmiöiden selvittelyä! =)

        Anyway, otsonia on ilmakehän kaasuista yksi miljoonasosa, eli suomeksi hiton vähän. Otsoni on todellakin väriltään vaaleansinistä, mutta otsonin merkitys korostuu etenkin puhuttaessa ultraviolettisäteilystä, jota se tehokkaasti absorboi.

        UV-säteilyähän me emme kykene näkemään, vain sen vaikutuksen, kun käsivarsi alkaa terassilla tummua ruskettuessaan. Mitä vähemmän otsonia, sitä enemmän UV-säteilyä.

        Taivaan sinisyys taasen johtuu siroamisesta, jota saa aikaiseksi ilmakehän molekyylit, ei pelkkä otsoni. Jos sinisyys johtuisi vain otsonista, miksi auringonlasku on sitten punertava? Onko siellä "punaista otsonia" väliaineena?

        Kysymys on nimenomaan aallonpituuksista (väreistä) ja siitä, kuinka ilmakehä niitä siroaa.

        Kaivelin itsekin yhden linkin esiin, eli täältä löytyy kohta "Miksi taivas on sininen?"
        http://solis.lappeenranta.fi/jyfl/perus/2.html

        -Semmosta..., hän sanoi, kaivoi napaansa ja hoilasi: "Kaaaaatson sineen taivaan..." =)


      • ~X~
        max-life kirjoitti:

        Ensiksi on sanottava, että tällainen on mielenkiintoista.. arkipäivän ilmiöiden selvittelyä! =)

        Anyway, otsonia on ilmakehän kaasuista yksi miljoonasosa, eli suomeksi hiton vähän. Otsoni on todellakin väriltään vaaleansinistä, mutta otsonin merkitys korostuu etenkin puhuttaessa ultraviolettisäteilystä, jota se tehokkaasti absorboi.

        UV-säteilyähän me emme kykene näkemään, vain sen vaikutuksen, kun käsivarsi alkaa terassilla tummua ruskettuessaan. Mitä vähemmän otsonia, sitä enemmän UV-säteilyä.

        Taivaan sinisyys taasen johtuu siroamisesta, jota saa aikaiseksi ilmakehän molekyylit, ei pelkkä otsoni. Jos sinisyys johtuisi vain otsonista, miksi auringonlasku on sitten punertava? Onko siellä "punaista otsonia" väliaineena?

        Kysymys on nimenomaan aallonpituuksista (väreistä) ja siitä, kuinka ilmakehä niitä siroaa.

        Kaivelin itsekin yhden linkin esiin, eli täältä löytyy kohta "Miksi taivas on sininen?"
        http://solis.lappeenranta.fi/jyfl/perus/2.html

        -Semmosta..., hän sanoi, kaivoi napaansa ja hoilasi: "Kaaaaatson sineen taivaan..." =)

        Dear m-f

        Solet sen verran hyvän oloinen ja tasapainoisen tuntuinen jannu, että en kehtaa alkaa ikini ilkeilemään sinulle.

        Asiamme tiimoilta voisimmme saivarrelle hyvinkin pitkään. Mutta se on tosi, että on kivaa kun kerrankin on asiapohjaista keskustelua. Sen verran kuitenkin otin onkeeni, että aion selvittää asian perin pohjaisesti ja palata siihen kun vastaus Turun yliopistossa työskentelevä tuttuni antaa siunauksen, ja saamme onkelmamme maaksi.

        Kauniita kukkasia ja hyvän tuoksuisia hetkiä sinullekkin suviöissä.

        Herkkänä aika ajoin. Tosmiäs

        ~X~


    • max-life

      Itämaiset ajattelijat pohtivat aikoinaan, kuuluuko oksan katkeamisesta ääntä, jos kukaan ei ole kuulemassa?

      Oksa katkeaa, saa aikaan värähtelyä ilmassa, aallot etenevät ja hiipuvat hiljalleen. Mikäli ne eivät kohtaa matkalla korvaa/tärykalvoa (tai muuta aaltoja rekisteröivää elintä/laitetta), ei synny aistimusta. Ääniaallot ovat olemassa, mutta ääneksi ne muuttuvat vasta, kun ne kohtaavat aistimen.

      Väreillä sama juttu. Valo kohtaa pinnan ja riippuen pinnan ominaisuuksista jatkaa valo erilaisena kuin ennen pinnan kohtaamista. Valo saavuttaa silmän, linssi taittaa, solut reagoivat, näköhermoa pitkin aivojen takaosaan näkökeskuskeen ja syntyy väri.

      Näkyvä valo vain kapea ja pieni osa aallonpituuksista. Ihminen näkee violetti-punainen välin, pölyttävät hyönteiset (useinmiten) ultravioletti-keltaisen välin, eli aavistuksen lyhyempään aallonpituuteen päin siirtynyt alue. Punaista pidempää on taas infrapuna (lämpösäteily) jonka esim hyttynen kykenee "näkemään".

      Tästä syystä luonnossa ei esiinny täysin punaisia kukkia, sillä hyönteiset, jotka niitä pölyttävät, eivät yksinkertaisesti näe niitä. Tummanpunainen on myös hyvä vaate kesällä, ampiaiset jättävät rauhaan. Vaan pistäppä violetti, keltainen..

      Väri vaatii siis valoa, joten pimeässä ei väriäkään ole.

      Kaikki aistimuksemme ovat sähköisiä tapahtumia aivoissamme, maku, kuulo, haju, tunto, näkö... Eli voisiko tarkoilla sähköisillä ärsykkeillä suoraan aivoihin luoda makuja, ääniä, hajuja, tuntemuksia, näkyjä ja kuvia? Ihminen saattaa kuulla ääniä ja nähdä olemattomia, koska aivojen sähkökemia oikkuilee.

      Eri värit eri kulttuureissa.. se sitten jo ihan toinen juttu! Monissa maissa valkoinen=kuolema, meillä se taas neitseellisyyden ja puhtauden väri jne jne

      • *raksuttavat aivot*

        Ihan samoin voisi kysyä, oliko turha ihminen olemassa ennen kuolemaansa, jos häntä ei kukaan koskaan nähnyt, huomannut, muistanut ennen kuin hän mätäni yksiöönsä ja alkoi haista, jolloin naapurit saivat hänestä hajuhavainnon nenäaistimensä välityksellä.


      • max-life
        *raksuttavat aivot* kirjoitti:

        Ihan samoin voisi kysyä, oliko turha ihminen olemassa ennen kuolemaansa, jos häntä ei kukaan koskaan nähnyt, huomannut, muistanut ennen kuin hän mätäni yksiöönsä ja alkoi haista, jolloin naapurit saivat hänestä hajuhavainnon nenäaistimensä välityksellä.

        Maailma on täynnä turhia ihmisiä.

        Jos ajatellaan ihmiskunnan eteenpäin menoa, sen kehittymistä, onnistuu se huomattavasti pienemmällä ihmismäärällä kuin mitä nyt on.

        Uskonnot ja filosofiat pyrkivät löytämään jokaisen elämälle tarkoituksen. Niissä valetaan pieneen ihmiseen illuusio, että jokainen on tärkeä, jokaisen elämällä on tarkoitus. Näin on pakko tehdäkin, jotta elämää ja ihmisyyttä ylipäätään arvostettaisiin.

        Totuus vaan voisi olla liian rankka liian monelle.


      • tässä yksi turha
        max-life kirjoitti:

        Maailma on täynnä turhia ihmisiä.

        Jos ajatellaan ihmiskunnan eteenpäin menoa, sen kehittymistä, onnistuu se huomattavasti pienemmällä ihmismäärällä kuin mitä nyt on.

        Uskonnot ja filosofiat pyrkivät löytämään jokaisen elämälle tarkoituksen. Niissä valetaan pieneen ihmiseen illuusio, että jokainen on tärkeä, jokaisen elämällä on tarkoitus. Näin on pakko tehdäkin, jotta elämää ja ihmisyyttä ylipäätään arvostettaisiin.

        Totuus vaan voisi olla liian rankka liian monelle.

        samantekevää olenko olemassa vai ei.
        Kukaan ei huomaa , eikä kukaan kaipaa.
        Olen turhaa elänyt usean kymmenenvuotta
        joku muu olisi tämänkin elämän tarvinnut ja elänyt paremmin ja olisi ollut tärkeämpi ihminen
        Mutta pakko vain on olla olemassa- mutta miksi?? ja kuinka kauan vieläkin ?


      • max-life
        tässä yksi turha kirjoitti:

        samantekevää olenko olemassa vai ei.
        Kukaan ei huomaa , eikä kukaan kaipaa.
        Olen turhaa elänyt usean kymmenenvuotta
        joku muu olisi tämänkin elämän tarvinnut ja elänyt paremmin ja olisi ollut tärkeämpi ihminen
        Mutta pakko vain on olla olemassa- mutta miksi?? ja kuinka kauan vieläkin ?

        Kuinka voisit olla turha, kun luettuani tekstisi tunsin voimakasta empatiaa?

        Olemassa olon oikeutukseen ei vaadita, että voitat jossain vaiheessa Nobelin.

        Jos ihminen saa toisessa aikaan tunteen, vaikka kuinka pienen tahansa, muokkaa hän sitä toista aavistuksen, vaikuttaa siihen toiseen.

        Silloin et totisesti ole turha! =)


    • Miee-

      "musta" väriaine imee kaikki valon aallonpituudet. Valkoinen taas heijastaa kaikki.
      Esim sininen aine, tai esine heijastaa sinisen valon.
      Näin syntyy kokemus väristä, ja ilman valoa ei ole väriä...

      • UskomatoN

        Ilman valoa ei ole väriaistimusta.

        Pinnan valoa, sen osavärejä
        heijastavat väriaineet ovat olemassa
        pimeässäkin.


    Ketjusta on poistettu 25 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joskus mietin

      miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi
      Ikävä
      24
      4586
    2. Miten reagoisit

      Jos ikäväsi kohde ottaisi yhteyttä?
      Ikävä
      88
      3714
    3. Ryöstö hyrynsalmella!

      Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313
      Hyrynsalmi
      46
      3075
    4. Olisiko kaivattusi

      Sinulle uskollinen? Olisitko itse hänelle?
      Ikävä
      54
      2657
    5. Ihana nainen

      Suukotellaanko illalla?☺️ 🧔🏻🫶
      Ikävä
      51
      2589
    6. Mitä haluaisit sanoa

      Nyt kaivatullesi?
      Ikävä
      203
      2583
    7. Sukuvikaako ?

      Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne
      Iisalmi
      32
      2390
    8. Ootko koskaan miettinyt että

      miksi kaivatullasi ei ole puolisoa?
      Ikävä
      152
      2318
    9. Huomenta ihana

      Mussu ❤️.
      Ikävä
      31
      1945
    10. Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa

      Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok
      Maailman menoa
      107
      1521
    Aihe