PAKKOko?

STT

Entistä harvempi yliopisto-opiskelija arvioi tarvitsevansa ruotsin kieltä työelämässä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta selviää myös, että entistä pienempi osa opiskelijoita olisi valinnut ruotsin opintoja, jos se olisi ollut vapaaehtoista.

Opiskelijoiden asenteet ovat muuttuneet kolmessa vuodessa. Vielä vuonna 2006–2007 lähes 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista yliopisto-opiskelijoista koki, että ruotsin taitoa tarvitaan töissä. Sama luku oli kolme vuotta myöhemmin vain 45 prosenttia.

Ylipäätään ruotsia olisi opiskellut enää alle 60 prosenttia vastanneista, kun aiemmin kielen olisi valinnut vielä 70 prosenttia. Dosentti Åsa Palviainen arvelee, että ruotsin muuttuminen valinnaiseksi ylioppilaskirjoituksissa on voinut vaikuttaa asenteisiin.

Tutkimuksessa selvitettiin 1 600 yliopisto-opiskelijan asenteita vuosina 2006–2007 ja 2009–2010.