Susikeskustelu käy kuumana!
Susi, tuo luonnonvarainen kaunis ja ihailtava eläin on tämänhetkisen petokeskustelun valokeilassa. Puolesta ja vastaan taistellaan kovin hampain säästelemättä loukkaavia herjauksia jopa niin, että asian tiimoilta käyty keskustelu ei aina muistuta keskustelua ollenkaan, vaan pikemminkin tulee eittämättä mieleen se, että olemmeko siirtymässä edellä mainitun asian tiimoilta vanhaan "nuijasota" meininkiin ja sen seurauksena uuteen "Petoviha aikakauteen". Toivottavasti ei…
Se ihmisryhmä, joka väittää itseänsä susiensuojelijoiksi syyttää mm. metsästäjiä ahdasmielisyydestä sekä verenhimoisuudesta susia kohtaan, vaikka toisaalta itse omalla käyttäytymismallillaan viestittää jokaiselle asiaa seuranneelle oman ryhmänsä verenhimoisuutta; he kun itse sanojaan ja tekojaan säästelemättä osoittavat verenhimoisuutensa metsästäjiä sekä kaikki niitä kohtaan, jotka toivovat susikannan vähentämistä kauniissa maassamme. Todellisuudessa metsästäjät ja susikantojen pienentämistä (HUOM: ei susikannan hävittämistä) ajavat muut ryhmät sekä yksilöt ovat tähän mennessä susikeskustelussa esiintyneet hillitysti ja täten omaksi sekä ajamansa asian eduksi…
Susikanta on maassamme tällä hetkellä n. 150 sutta niiden keskittyessä pääasiassa itärajalle. Laskelmien mukaan tämän vuoden pentueet (2004) vaikuttavat siten, että syksyyn mennessä meillä olisi kauniissa maassamme n. 200 yksilön susikanta! Suden odotetaan leviävän maahamme kauttaaltaan edellä mainitusta "susipankista" vaikkakin sen tiedetään tapahtuvan hitaasti silläkin riskillä, että susikanta nousee huomattavasti itärajalla ennen kuin varsinainen leviäminen todella pääsee vauhtiin. Riskillä siksi, koska se eittämättä johtaa suden ja ihmisen yhteentörmäykseen sillä susilaumojen koko voi nousta huimasti nykyisyyteen verrattuna, ennen kuin siitä erkanee yksilöitä etsimään uusia reviirejä…
On muistettava se, ettei maassamme ole mitään erillistä susikantaa, vaan se on osa Venäjän suuresta, monituhatpäisestä susikannasta. Itärajan kautta maahamme tulee jatkuvasti uusia yksilöitä, joten on väärää informaatiota puhua Suomen erillisestä kannasta, koska näin ei todellisuudessa ole. Kun siis puhutaan susikannasta, joka on levinnyt myös kauniiseen maahamme, puhumme MONITUHATPÄISESTÄ susipopulaatiosta ja täten on ymmärrettävää, että keskustelu saa väkisinkin uuden ulottuvuuden…
Tämänhetkisessä susikeskustelussa tulee esille susien tihentymä itärajan tuntumassa ja kuinka se saataisiin tasaisesti leviämään maahamme! Toisaalta, vaikkakin susi yleisesti ottaen hyväksytään maamme eläinkantaan, harva sitä kuitenkaan toivoisi naapurikseen. Tämä kertoo todellista karua kieltään siitä, että susia kyllä toivottaisiin olevan maassamme mutta ei kuitenkaan siellä missä itse asuu, eli toisin sanoen, KUKAAN EI HALUA SITÄ OMALLE TONTILLEEN! Miksi, jos se on kerta niin vaaraton kuin susien puolesta puhujat antavat ymmärtää?
Susiongelmaan löytyy ratkaisu vain ja ainoastaan, jos todelliset luonnonsuojelijat (HUOM: ei fanaatikot) ja metsästäjät yhdistyvät! Jos metsästäjien mielipiteet otettaisiin enemmän huomioon, olisi varsin selvää, että myös metsästäjät tulisivat kannanotoissaan suotuisimmiksi koskien susipolitiikkaa! Susien pannoittaminen (ainakin johtaja susi / lauma) sekä laumojen oleskelupaikkojen päivittäinen tiedottaminen metsästäjille olisi hyvä askel kohti parempaan suuntaan, koska yhteistyössä susien suojelijoiden kanssa koirilla metsästävät tietäisivät tällöin susien liikkeet ja täten metsästyskoiravahingot susien toimesta vähenisivät huomattavasti. Jos siis susien liikkuminen ei jäisi vain arvailujen varaan, vaan kontrolloidun tiedon, silloin susivahingot myöskin muita kotieläimiä kohtaan vähenisivät tiedottamisen ansiosta…
Tämä tuntuu kuitenkin mahdottomalta ajatuksenakin, koska fanaattisuutta esiintyy niin paljon susien puolesta puhuvien riveistä. Eli kiivas keskustelu susiongelmista tulee jatkumaan, ei siksi, etteivätkö metsästäjät tahtoisi tehdä yhteistyötä todellisten luonnonsuojelijoiden kanssa, vaan siksi, ettei metsästäjiä hyväksytä yhteistyökumppaneiksi…
Karu todellisuus on se (jopa osa päättäjistäkin sen myöntää), että ellei metsästäjien kantaa oteta susikeskustelussa huomioon, vaan susien lisääntymistä suositaan, tulee salametsästys susien toimesta lisääntymään, joka ei todellakaan ole susien etu ja tuskin sitä kukaan maassamme toivoo. Susien lukumäärän lisääntyminen johtaa yhteentörmäykseen metsästyskulttuurin kanssa, joka on maassamme ikivanha perinne. On täysin selvää, ettei metsästyksen harrastajat tahdo viedä metsästyskoiriaan alueille, joissa susilaumat vain kasvavat ja tämä johtaa väkisinkin yhteentörmäyksiin. Metsästyskulttuurin puolestapuhujat tulevat takuuvarmasti säilyttämään uljaan metsästyskulttuurin maassamme tavalla tai toisella ja on muistettava myöskin, että mikäli metsästyskulttuurin jatkuminen ajautuu epätoivoiseen tilanteeseen, tulee tällöin metsästäjistä epätoivoisia ja sanomattakin on selvää, että epätoivoinen tekee epätoivoisia tekoja…
Susien lukumäärän lisäämisellä ei saada muuta maassamme aikaiseksi, kuin UUSI PETOVIHA! Jos ja kun näin käy, se tietää takuuvarmasti susikannan heikentymistä jos ei suorastaan kokonaista populaation häviämistä maassamme! Tämän tosiasian tähden, tulisi tämänhetkisessä susikeskustelussa ottaa huomioon metsästyskulttuurin puolesta puhujat. Jokainen täysijärkinen tietää, ettei susien olemassaoloa pystytä takaamaan maassamme muuten kuin asiallisella keskustelulla / päätöksenteolla (on mahdoton estää salametsästys) ottaen huomioon kaikkien mielipiteet, joita susiasia tavalla tai toisella koskettaa. Nyt kuitenkin metsästäjät ollaan auttamattomasti jätetty pois vaikuttamisen mahdollisuudelta ja se ei totisesti tiedä hyvää maamme susikannalle…
Mistä todellisuudessa susiensuojelusta on oikein kysymys? Todellisuudessa se on vain tietyn ryhmän keino saada äänensä kuuluviin, eikä sillä siis näin ollen ole mitään tekemistä susien todellisen suojelun kanssa! Alla olevasta kirjoituksesta selviää hieman tarkemmin poliittinen näkökulma susikeskusteluun…
--------------------------------------------------
Vihreät aatteet: MISTÄ ON OIKEIN KYSYMYS?
(Seuraava kirjoitus ote Marko Lindin kirjasta: Vahvista veljiäsi)
"Olemme suomalaisina valitettavasti tottuneet poliitikkojen kaksinaamaisuuteen. Äänestystilanteissa he usein vakuuttavasti kertovat kansalle ajavansa köyhien asiaa, kuitenkin saatuaan ääniä riittävästi ja päästyään johonkin "päättävään elimeen" he kylmästi kääntävät takkinsa. He esiintyvät jonakin sellaisena, mitä eivät oikeasti ole, vain saadakseen valtaa.
Ottakaamme lähihistoriasta hyvä esimerkkitapaus siitä, kuinka aatteella on ratsastettu julkisuuteen, eduskuntaan ja sitä kautta aina vallan huipulle asti. Vuosia sitten maassamme alkoivat vaikuttamaan "luonnonsuojelulliset" arvot. Näitä arvoja hyväksi käyttäen monet saavuttivat valtaa käyttäen hyväkseen ihmisten huolta paremmasta huomisesta....
Maailma heräsi "kulutusjuhlastaan" karuun todellisuuteen. Maapallo oli kulkemassa kohti tuhoaan. Lisääntyvät saasteet, sademetsien katoaminen, monen eläinlajin kuoleminen sukupuuttoon, lisääntyvät tulvat, maanjäristykset, luonnonkatastrofit yhdessä otsonikadon kanssa saivat ihmiset heräämään taisteluun luonnonsuojelullisten arvojen puolesta.
Näistä lähtökuopista Suomessakin syntyi "vihreät aatteet"! He syyttivät mm. metsästäjiä luonnonvaraisten eläinten raa`asta hyväksikäytöstä, vaikka todellisuudessa itse olivat suurimpia luonnonsuojelullisten aatteiden selässä ratsastajia. Suorastaan raakalaisia, jotka käyttivät hyväkseen niin maamme eläimiä kuin kaunista luontoammekin.
Nimittäin, kun katsomme tänä päivänä vihreän liiton jäseniä eduskunnassa, huomaamme, että siellä vaikuttavat juuri ne kasvot, jotka liikkeen syntymisen aikoihin olivat eniten äänessä. Nämä "kasvot" käyttivät maailman tilannetta häikäilemättömästi hyväkseen, perustivatpa oikein puolueenkin, vain saadakseen itselleen valtaa. Nämä edellä mainitut ihmiset todellisuudessa käyttävät väärin maamme luontoa ja sen eläimistöä, vaikka syyttävät siitä todellisia luonnonsuojelijoita, metsästäjiä...
Näillä "vihreillä" ei ole hajuakaan oikeasta luonnonsuojelusta. "Heidän riveistään" on maallemme tulleet tunnetuksi mm. kettutytöt! Häikäilemättömästi nämä luonnonsuojelullisilla arvoilla ratsastajat ovat vastoin maamme lakeja tuhrineet monen vilpittömän ihmisen turkit erilaisilla väreillään, hyökänneet turkistarhaajien kimppuun päästäen vankeuteen totutettuja eläimiä häkeistään karuun luontoon, jossa nämä eläimet eivät osaa saalistaa, eivätkä siten selviä hengissä. He ovat tehneet aatteestaan uskonnon, selittäen, että on julmaa syödä lihaa saatikka tappaa eläintä missään olosuhteissa.
He yrittävät olla vakuuttavia asialleen vaikka heidän omissa jaloissaan on "jonkun viattoman eläimen nahasta tehdyt" nahkakengät ja he käyvät pitämässä palaverejään Mac Donalsissa syöden "jonkun viattoman eläimen" lihaa". He yrittävät olla vakuuttavia siitäkin huolimatta, että monilla heillä itsellään on "jonkinlainen" kotieläin, jonka hoitoa he usein itse laiminlyövät samalla kun tuomitsevat kaikki ne, jotka eivät heidän mielestään hoida kotieläimiään hyvin puhumattakaan siitä, että koe-eläinten "ansiosta" heidän kasvoillaan on usein paksu kerros KOE- ELÄIMILLÄ TESTATTUJA meikkejä…
He ovat kaksinaamaisia, halpamaisia vallantavoittelijoita, susia pukeutuneina lammasten vaatteisiin.He ratsastavat luonnonsuojelullisilla aatteilla käyttäen väärin todellisten luonnonsuojelijoiden nimeä. He ovat jalojen aatteiden väärinkäyttäjiä, todellisia nimen väärentäjiä....
Tänä päivänä he ovat monesti laatimassa "naurettavia" lakejaan yhdessä muiden näyttelijöiden kanssa maamme eduskunnassa. Lakeja, joilla ei useinkaan ole mitään tekemistä oikeiden luonnonsuojelullisten aatteiden kanssa.
Maassamme riehuvat suurpedot! Jo moni kansalainen on saanut kärsiä ylisuurista susi ja karhukannoista. Ruokolahdella lapset jäivät ilman isää karhun tappaessa juoksu-lenkillään olleen perheen pään. Moni luonnossa samoillut on joutunut kohtaamaan karhun ja tuosta kohtaamisesta on monelle jäänyt muistoihin, ei vain psyykkiset arvet vaan myöskin fyysiset.
Sudet ovat tappaneet kotieläimiä. Ne ovat kerääntyneet yhä suurempiin laumoihin ja vaaniskelevat kylien ja asutusten liepeillä. Jo tänä päivänä moni maaseudun koulua käyvä lapsi on vaarassa joutua suden suuhun ja siksi heidät viedäänkin jossakin paikoin kaunista maatamme taksilla kouluun. Tulevaisuudessa, kiitos siitä vihreille, joudumme lukemaan lehdistä ja katsomaan televisiosta kuinka nämä laumat tulevat tappamaan vielä monta maamme kansalaista. Kotieläimet kun eivät pitkään susien vatsoja lämmitä...
Näin on tapahtunut aikaisemminkin maamme historiassa ja siitä sai syntynsä aikoinaan petoviha. Kuitenkin nuo "vihreät" valhetellen kertovat ihmisille susien ja karhujen vaarattomuudesta, ikään kuin eivät olisi tietoisia kaikista niistä veritöistä, joita nuo suurpedot ovat maassamme menneisyydessä tehneet.
Maaseudulla ihmiset eivät uskalla marjastaa saatikka sienestää peläten suurpetoja. Jokamiehen oikeutta ei siis enää ole, kiitos siitä "vihreiden", jotka tyhmyyttään suojelevat enemmän susia ja karhuja, kuin ihmisiä. Jokamiehen oikeutta ei enää ole, koska vain harva sitä enää "uskaltaa" hyväkseen käyttää. Tuhansia litroja marjoja ja sieniä jää näin ollen metsään lahoamaan vain siksi, että "hullut" ovat ratsastaneet eduskuntaan säätämään naurettavia lakejaan...
Ihmiset maaseuduilla valittavat ja syystäkin! Metsästäjät, nuo todelliset luonnon ja tässä tapauksessa "ihmistenkin suojelijat", ovat vaatineet maamme päättäjiltä susien ja karhunkaatolupien lisäämistä siinä kuitenkaan onnistumatta. Vihreät, joilla ei useinkaan ole minkäänlaista kokemusta maalla elämisestä eivät viitsi vaivautua edes ottamaan selvää, mikä on tilanne monissakin paikoin kaunista maaseutuamme. He unohtavat nyt, kun ovat valtansa huipulla, että monesti nuo samat "maalaiset" ovat antaneet heille "äänensä" vaaleissa, toivoen juuri heidän ymmärtävän itseään. Todellisuudessa nuo väärillä aatteilla ratsastavat eivät koskaan ole välittäneetkään muusta kuin itsestään....
--------------------------------------------------
(Seuraava kirjoitus on ote Marko Lindin (Voittaja-kennel) kotisivuilta )
Mitä on todellinen luonnonsuojelu?
"Valitettavan monen mielestä metsästys on raakaa julmuutta, eikä tällaisten ihmisten mielestä yksikään "inhimillisellä" järjellä varustettu "kaksijalkainen" voisi sitä harrastaa? Valitettavan monet ovat ajattelussaan ajautuneet päätelmään, jossa olisivat valmiita metsästämään meitä "metsästäjiä ymmärtämättä laisinkaan, että näin heistä itsestään on tullut "metsästäjiä". Onnittelun arvoinen asia sinällään…
Ns. Luonnonsuojelijat puolustelevat "vimmatonta" eläintensuojeluviettiään sillä, että eläimille tulisi antaa RAUHA ja VAPAUS elää luonnossamme toteuttaen omia viettejään. Eikö ihminen sitten kuulukaan luontoon? Jos kerta jokaisen "luontokappaleen" tulee antaa elää viettiensä mukaan, niin miksemme me metsästäjät saisi tehdä samoin? Emmekö mekin vain toteuta luontaista haluamme JONKA OLEMME ISILTÄMME PERINEET…
Onko niin, että ns. luonnonsuojelijoista on tullut "sokeassa rakkaudessaan" ihmisten vihaajia? He kun ovat itse valmiita joskus jopa tuottamaan ihmiselle tuskaa ja murhetta puolustaessaan eläimiä…(Turkistarhaiskut/ turkkien värjäämiset jne.) Eivätkö hekin "ehkä" vain toteuta viettejään…
Jo Raamattu opettaa meille, että ihminen on Jumalan toimesta asetettu "vallitsemaan luomakuntaa ja sen eläimiä". Lähes koko maailma tunnustaa Raamatun moraalisesti arvostetuksi kirjaksi ja sen opetukset oikeiksi. Ns. Luonnonsuojelijat mielettömyydessään jopa tuomitsevat Jumalan asettamat asetukset ja täten kyseenalaistavat Raamatun moraalin selkärankana. Mitä mielettömyyttä…
Entä sitten suomenajokoira? Mitä pahaa siinä voisi olla, että se toteuttaa "viettejään" ajaessaan jänistä tai kettua? Eikö sekin ole eläin? Eikö sillä tule olla samanlainen oikeus toteuttaa viettejään kuin muillakin luonnon eläimillä? Kuka on vienyt suomenajokoiran oikeuden ajaa saaliseläintään? Tai tarkemmin sanottuna; kuka yrittää tehdä sen?
Entä suurpedot maassamme? Kun Ruokolahdella karhu tappoi miehen, eikö sekin vain toteuttanut viettejään puolustaessaan pentujaan? Eihän siinä voinut olla mitään pahaa? Luonnonsuojelijat vastatkaa: ÄLKÄÄ MINULLE, VAAN LAPSILLE JOTKA JÄIVÄT ILMAN ISÄÄ…
On naurettavaa väittää, etteivätkö suurpedot maassamme muodostaisi todellista uhkaa ihmisille! Ei yhdestäkään karhusta saatikka sudesta voi kukaan mennä takuuseen. Sairautta esiintyy niin ihmisillä kuin eläimilläkin. Vain hullu voi väittää, etteikö maamme metsissä nytkin samoilisi sairaita suurpetoja! Jokainen täysijärkinen tietää, että kivut ja kärsimykset tekevät "jopa suurpedosta" agressiivisen…
Tulevaisuudessa jossakin päin maatamme tulee vielä monta ihmispoloista kohtaamaan kuoleman suurpetojen taholta. Kun näin käy, eivätkö silloin suurpedot (karhut ja sudet) silloin toteuta vain viettejään. Mitä pahaa siinä voisi olla? Ns. Luonnonsuojelijoiden mielestä ei varmaankaan mitään pahaa, mutta ehkä ajatukset saattavat muuttua, kun suurpedot syövät jonkun ns. luonnon suojelijan. Ehkä ns. luonnonsuojelijan liha maistuu suurpedoista paremmalta kuin metsästäjän, eihän moraalittomuus ole päässyt saastuttamaan todellisen luonnonsuojelijan olemusta…Niin, mene ja tiedä…
Sudet syövät maassamme ihmisten lemmikkejä! Kun luonnonsuojelijat puolustavat eläimiä "viimeiseen hengen vetoon", mikseivät he voi ymmärtää, että lemmikkieläinten omistajat tekevät samoin puolustaessaan lemmikkejään? Ehkä nuo luonnonsuojelijat eivät ajattelekaan asioita "joka kantilta"…
No, kutsutaanpa noita luonnonsuojelijoita vihdoin niiden oikeilla nimillä. He ovat IHMISTEN VIHAAJIA! He väittävät rakastavansa eläimiä, mutta todellisuudessa he eivät tee niin! Jos he todella rakastaisivat, he syöttäisivät niitä sen sijaan, että vain kameroilla ja kiikareilla julmasti katsovat niiden kitumista sekä nälkäkuolemaa. Luonnon tasapaino, he "hokevat", mutta eikö todelliseen rakkauteen kuulu heikomman auttaminen? Olkoon sitten kysymyksessä ihminen taikka eläin…
Kiitos heille; ennen ihmisiä suojeltiin eläimiltä, nyt eläimiä suojellaan ihmisiltä. Ihmisiä saa heidän mukaansa ahdistella ja uhkailla, eläimiä ei! Ihmisten omaisuutta saa heidän mukaansa tuhota, ihmisille saa heidän mukaansa aiheuttaa psyykkisiä traumoja, eläimille ei! Heidän mielestään eläimillä on oikeus elämään, ihmisillä ei! He ovat todellisia eläinten rakastajia ja ihmisten vihaajia! Heidän joukkoonsa liittyy lähes päivittäin joku uusi mielenvikainen ja mieleeni tulee usein, rakastavatko he ylipäätänsä ketään…
Ns. Luonnonsuojelijat sotivat metsästystä vastaan, turkistarhausta vastaan, harvemmin kuitenkaan esim. KOE-ELÄIMIIN kohdistuneita julmuuksia vastaan puhumattakaan lemmikkeihin kohdistuneista julmuuksista. Ehkä se on ymmärrettävää (ei hyväksyttävää), sillä saattaahan heillä monellakin olla itsellään kotonaan laiminlyöty lemmikki puhumattakaan siitä, että koe-eläinten "ansiosta" heidän kasvoillaan on usein paksu kerros KOE- ELÄIMILLÄ TESTATTUJA meikkejä…
Kauniisti nuo "ihmisten vihaajat" tepastelevat NAHKAKENGISSÄÄN ja nauttivat lihapitoisia aterioitaan ja siinä samalla pyrkivät tuomitsemaan eläintentappajat. Heidän tulisi, sen sijaan, että häiritsevät "normaaleja" ihmisiä, keskittyä tutkimaan mistä liha on peräisin ja kuinka nahka on saanut jalostajan käsissä niin kauniin muodon, että se sopii heidän "aatelisiin" jalkoihinsa…
TODELLISUUDESSA TODELLINEN LUONNONSUOJELIJA ON VASTUUNSA TUNTEVA METSÄSTÄJÄ! Kyllä, luit aivan oikein! Itse asiassa voidaan perustellusti sanoa, että todellisen luonnonsuojelijan lisäksi metsästäjä on myös Suomen lain nojalla monien ihmisten turva, enkä nyt tarkoita ainoastaan suurpetoja! Metsästäjät pitävät hirvikannat aisoissa ( lisää turvallisuutta maanteillä). Metsästäjät pitävät pienpetokannat kurissa (estää monia pienpetojen levittämiä sairauksia). Metsästäjät pitävät pienriistan sekä suuremmankin ELINVOIMAISESSA kunnossa metsästämällä heikoimmat yksilöt pois (viisaat yksilöt eivät joudu metsästäjien saaliiksi). Vastuunsa tunteva TODELLINEN METSÄSTÄJÄ ottaa luonnosta vain sen, mitä tarvitsee. Lisäksi hän on innokas riistanruokkija sekä täten todellinen LUONNON TASAPAINON SÄÄTELIJÄ…
Kiitos maamme päättäjille, tähän mennessä laki on suojellut kansalaisiamme myös suurpedoilta. Jos se tulevaisuudessa muutetaan näiltä osin, on se silloin osoittautunut epäkelvoksi, sillä lain tehtävä on SUOJELLA JOKAISTA KANSALAISTA…
Vääränlaisille luonnonsuojelijoille tiedoksi: Metsästys ei tule koskaan loppumaan, sillä jos laki muutetaan suojelemaan enemmän suurpetoja kuin ihmistä, silloin metsästäjien toimesta kuvaan astuu…KORPILAKI
…Joten lopettakaa "vouhotuksenne", sillä sota johon olette ajautumassa "ihmisvihassanne" on TUOMITTU HÄVITTÄVÄKSI..!
Lopuksi:
Turkistarhaiskuilla, turkkien värjäämisillä, metsästäjien vihaamisella, eläinten suojelusta uskonto tekemällä ei ikinä saavuteta mitään, päinvastoin, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan…
Tahdomme kiittää niitä todellisia luonnonsuojelijoita (HUOM. ei fanaatikkoja), jotka ovat uhranneet itsensä ja täten olleet todellisia aatteen miehiä ja naisia! Todelliset luonnonsuojelijat ovat tehneet ja tekevät yhä arvokasta työtä metsiämme suojelemalla ja monia eläin lajeja rauhoittamalla. Todelliset luonnonsuojelijat tekevät arvokasta tutkimustyötä eläinkantamme parissa ja ansaitsevat täten METSÄSTÄJIEN KIITOKSET! Sen sijaan "kettutytöt" ja "ihmisten vihaajat" ansaitsisivat jotakin aivan muuta kuin kiitokset…"
(Marko Lindin / Voittaja-kennelin kotisivut:)
http://www.sunpoint.net/~voittajat
--------------------------------------------------
Kunnioittaen ja keskustelua asian tiimoilta toivoen:
Metsästyskulttuurin / metsästyskoirakulttuurin puolestapuhuja
Ajokoirien kasvattaja:
Marko Lind / Voittaja-kennel
Kaakkois-Suomen Ajokoirakerho Ry:n Päätoimittaja
http://www.sunpoint.net/~ajokoirakerho
(Metsästäjä / ajokoirien kasvattaja; joka ei tahdo susikannan hävittämistä, vaan susikannan pienentämistä!)
Susi, tuo luonnonvarainen kaunis ja ihailtava eläin on tämänhetkisen petokeskustelun valokeilassa. Puolesta ja vastaan taistellaan kovin hampain säästelemättä loukkaavia herjauksia jopa niin, että asian tiimoilta käyty keskustelu ei aina muistuta keskustelua ollenkaan, vaan pikemminkin tulee eittämättä mieleen se, että olemmeko siirtymässä edellä mainitun asian tiimoilta vanhaan "nuijasota" meininkiin ja sen seurauksena uuteen "Petoviha aikakauteen". Toivottavasti ei…
Se ihmisryhmä, joka väittää itseänsä susiensuojelijoiksi syyttää mm. metsästäjiä ahdasmielisyydestä sekä verenhimoisuudesta susia kohtaan, vaikka toisaalta itse omalla käyttäytymismallillaan viestittää jokaiselle asiaa seuranneelle oman ryhmänsä verenhimoisuutta; he kun itse sanojaan ja tekojaan säästelemättä osoittavat verenhimoisuutensa metsästäjiä sekä kaikki niitä kohtaan, jotka toivovat susikannan vähentämistä kauniissa maassamme. Todellisuudessa metsästäjät ja susikantojen pienentämistä (HUOM: ei susikannan hävittämistä) ajavat muut ryhmät sekä yksilöt ovat tähän mennessä susikeskustelussa esiintyneet hillitysti ja täten omaksi sekä ajamansa asian eduksi…
Susikanta on maassamme tällä hetkellä n. 150 sutta niiden keskittyessä pääasiassa itärajalle. Laskelmien mukaan tämän vuoden pentueet (2004) vaikuttavat siten, että syksyyn mennessä meillä olisi kauniissa maassamme n. 200 yksilön susikanta! Suden odotetaan leviävän maahamme kauttaaltaan edellä mainitusta "susipankista" vaikkakin sen tiedetään tapahtuvan hitaasti silläkin riskillä, että susikanta nousee huomattavasti itärajalla ennen kuin varsinainen leviäminen todella pääsee vauhtiin. Riskillä siksi, koska se eittämättä johtaa suden ja ihmisen yhteentörmäykseen sillä susilaumojen koko voi nousta huimasti nykyisyyteen verrattuna, ennen kuin siitä erkanee yksilöitä etsimään uusia reviirejä…
On muistettava se, ettei maassamme ole mitään erillistä susikantaa, vaan se on osa Venäjän suuresta, monituhatpäisestä susikannasta. Itärajan kautta maahamme tulee jatkuvasti uusia yksilöitä, joten on väärää informaatiota puhua Suomen erillisestä kannasta, koska näin ei todellisuudessa ole. Kun siis puhutaan susikannasta, joka on levinnyt myös kauniiseen maahamme, puhumme MONITUHATPÄISESTÄ susipopulaatiosta ja täten on ymmärrettävää, että keskustelu saa väkisinkin uuden ulottuvuuden…
Tämänhetkisessä susikeskustelussa tulee esille susien tihentymä itärajan tuntumassa ja kuinka se saataisiin tasaisesti leviämään maahamme! Toisaalta, vaikkakin susi yleisesti ottaen hyväksytään maamme eläinkantaan, harva sitä kuitenkaan toivoisi naapurikseen. Tämä kertoo todellista karua kieltään siitä, että susia kyllä toivottaisiin olevan maassamme mutta ei kuitenkaan siellä missä itse asuu, eli toisin sanoen, KUKAAN EI HALUA SITÄ OMALLE TONTILLEEN! Miksi, jos se on kerta niin vaaraton kuin susien puolesta puhujat antavat ymmärtää?
Susiongelmaan löytyy ratkaisu vain ja ainoastaan, jos todelliset luonnonsuojelijat (HUOM: ei fanaatikot) ja metsästäjät yhdistyvät! Jos metsästäjien mielipiteet otettaisiin enemmän huomioon, olisi varsin selvää, että myös metsästäjät tulisivat kannanotoissaan suotuisimmiksi koskien susipolitiikkaa! Susien pannoittaminen (ainakin johtaja susi / lauma) sekä laumojen oleskelupaikkojen päivittäinen tiedottaminen metsästäjille olisi hyvä askel kohti parempaan suuntaan, koska yhteistyössä susien suojelijoiden kanssa koirilla metsästävät tietäisivät tällöin susien liikkeet ja täten metsästyskoiravahingot susien toimesta vähenisivät huomattavasti. Jos siis susien liikkuminen ei jäisi vain arvailujen varaan, vaan kontrolloidun tiedon, silloin susivahingot myöskin muita kotieläimiä kohtaan vähenisivät tiedottamisen ansiosta…
Tämä tuntuu kuitenkin mahdottomalta ajatuksenakin, koska fanaattisuutta esiintyy niin paljon susien puolesta puhuvien riveistä. Eli kiivas keskustelu susiongelmista tulee jatkumaan, ei siksi, etteivätkö metsästäjät tahtoisi tehdä yhteistyötä todellisten luonnonsuojelijoiden kanssa, vaan siksi, ettei metsästäjiä hyväksytä yhteistyökumppaneiksi…
Karu todellisuus on se (jopa osa päättäjistäkin sen myöntää), että ellei metsästäjien kantaa oteta susikeskustelussa huomioon, vaan susien lisääntymistä suositaan, tulee salametsästys susien toimesta lisääntymään, joka ei todellakaan ole susien etu ja tuskin sitä kukaan maassamme toivoo. Susien lukumäärän lisääntyminen johtaa yhteentörmäykseen metsästyskulttuurin kanssa, joka on maassamme ikivanha perinne. On täysin selvää, ettei metsästyksen harrastajat tahdo viedä metsästyskoiriaan alueille, joissa susilaumat vain kasvavat ja tämä johtaa väkisinkin yhteentörmäyksiin. Metsästyskulttuurin puolestapuhujat tulevat takuuvarmasti säilyttämään uljaan metsästyskulttuurin maassamme tavalla tai toisella ja on muistettava myöskin, että mikäli metsästyskulttuurin jatkuminen ajautuu epätoivoiseen tilanteeseen, tulee tällöin metsästäjistä epätoivoisia ja sanomattakin on selvää, että epätoivoinen tekee epätoivoisia tekoja…
Susien lukumäärän lisäämisellä ei saada muuta maassamme aikaiseksi, kuin UUSI PETOVIHA! Jos ja kun näin käy, se tietää takuuvarmasti susikannan heikentymistä jos ei suorastaan kokonaista populaation häviämistä maassamme! Tämän tosiasian tähden, tulisi tämänhetkisessä susikeskustelussa ottaa huomioon metsästyskulttuurin puolesta puhujat. Jokainen täysijärkinen tietää, ettei susien olemassaoloa pystytä takaamaan maassamme muuten kuin asiallisella keskustelulla / päätöksenteolla (on mahdoton estää salametsästys) ottaen huomioon kaikkien mielipiteet, joita susiasia tavalla tai toisella koskettaa. Nyt kuitenkin metsästäjät ollaan auttamattomasti jätetty pois vaikuttamisen mahdollisuudelta ja se ei totisesti tiedä hyvää maamme susikannalle…
Mistä todellisuudessa susiensuojelusta on oikein kysymys? Todellisuudessa se on vain tietyn ryhmän keino saada äänensä kuuluviin, eikä sillä siis näin ollen ole mitään tekemistä susien todellisen suojelun kanssa! Alla olevasta kirjoituksesta selviää hieman tarkemmin poliittinen näkökulma susikeskusteluun…
--------------------------------------------------
Vihreät aatteet: MISTÄ ON OIKEIN KYSYMYS?
(Seuraava kirjoitus ote Marko Lindin kirjasta: Vahvista veljiäsi)
"Olemme suomalaisina valitettavasti tottuneet poliitikkojen kaksinaamaisuuteen. Äänestystilanteissa he usein vakuuttavasti kertovat kansalle ajavansa köyhien asiaa, kuitenkin saatuaan ääniä riittävästi ja päästyään johonkin "päättävään elimeen" he kylmästi kääntävät takkinsa. He esiintyvät jonakin sellaisena, mitä eivät oikeasti ole, vain saadakseen valtaa.
Ottakaamme lähihistoriasta hyvä esimerkkitapaus siitä, kuinka aatteella on ratsastettu julkisuuteen, eduskuntaan ja sitä kautta aina vallan huipulle asti. Vuosia sitten maassamme alkoivat vaikuttamaan "luonnonsuojelulliset" arvot. Näitä arvoja hyväksi käyttäen monet saavuttivat valtaa käyttäen hyväkseen ihmisten huolta paremmasta huomisesta....
Maailma heräsi "kulutusjuhlastaan" karuun todellisuuteen. Maapallo oli kulkemassa kohti tuhoaan. Lisääntyvät saasteet, sademetsien katoaminen, monen eläinlajin kuoleminen sukupuuttoon, lisääntyvät tulvat, maanjäristykset, luonnonkatastrofit yhdessä otsonikadon kanssa saivat ihmiset heräämään taisteluun luonnonsuojelullisten arvojen puolesta.
Näistä lähtökuopista Suomessakin syntyi "vihreät aatteet"! He syyttivät mm. metsästäjiä luonnonvaraisten eläinten raa`asta hyväksikäytöstä, vaikka todellisuudessa itse olivat suurimpia luonnonsuojelullisten aatteiden selässä ratsastajia. Suorastaan raakalaisia, jotka käyttivät hyväkseen niin maamme eläimiä kuin kaunista luontoammekin.
Nimittäin, kun katsomme tänä päivänä vihreän liiton jäseniä eduskunnassa, huomaamme, että siellä vaikuttavat juuri ne kasvot, jotka liikkeen syntymisen aikoihin olivat eniten äänessä. Nämä "kasvot" käyttivät maailman tilannetta häikäilemättömästi hyväkseen, perustivatpa oikein puolueenkin, vain saadakseen itselleen valtaa. Nämä edellä mainitut ihmiset todellisuudessa käyttävät väärin maamme luontoa ja sen eläimistöä, vaikka syyttävät siitä todellisia luonnonsuojelijoita, metsästäjiä...
Näillä "vihreillä" ei ole hajuakaan oikeasta luonnonsuojelusta. "Heidän riveistään" on maallemme tulleet tunnetuksi mm. kettutytöt! Häikäilemättömästi nämä luonnonsuojelullisilla arvoilla ratsastajat ovat vastoin maamme lakeja tuhrineet monen vilpittömän ihmisen turkit erilaisilla väreillään, hyökänneet turkistarhaajien kimppuun päästäen vankeuteen totutettuja eläimiä häkeistään karuun luontoon, jossa nämä eläimet eivät osaa saalistaa, eivätkä siten selviä hengissä. He ovat tehneet aatteestaan uskonnon, selittäen, että on julmaa syödä lihaa saatikka tappaa eläintä missään olosuhteissa.
He yrittävät olla vakuuttavia asialleen vaikka heidän omissa jaloissaan on "jonkun viattoman eläimen nahasta tehdyt" nahkakengät ja he käyvät pitämässä palaverejään Mac Donalsissa syöden "jonkun viattoman eläimen" lihaa". He yrittävät olla vakuuttavia siitäkin huolimatta, että monilla heillä itsellään on "jonkinlainen" kotieläin, jonka hoitoa he usein itse laiminlyövät samalla kun tuomitsevat kaikki ne, jotka eivät heidän mielestään hoida kotieläimiään hyvin puhumattakaan siitä, että koe-eläinten "ansiosta" heidän kasvoillaan on usein paksu kerros KOE- ELÄIMILLÄ TESTATTUJA meikkejä…
He ovat kaksinaamaisia, halpamaisia vallantavoittelijoita, susia pukeutuneina lammasten vaatteisiin.He ratsastavat luonnonsuojelullisilla aatteilla käyttäen väärin todellisten luonnonsuojelijoiden nimeä. He ovat jalojen aatteiden väärinkäyttäjiä, todellisia nimen väärentäjiä....
Tänä päivänä he ovat monesti laatimassa "naurettavia" lakejaan yhdessä muiden näyttelijöiden kanssa maamme eduskunnassa. Lakeja, joilla ei useinkaan ole mitään tekemistä oikeiden luonnonsuojelullisten aatteiden kanssa.
Maassamme riehuvat suurpedot! Jo moni kansalainen on saanut kärsiä ylisuurista susi ja karhukannoista. Ruokolahdella lapset jäivät ilman isää karhun tappaessa juoksu-lenkillään olleen perheen pään. Moni luonnossa samoillut on joutunut kohtaamaan karhun ja tuosta kohtaamisesta on monelle jäänyt muistoihin, ei vain psyykkiset arvet vaan myöskin fyysiset.
Sudet ovat tappaneet kotieläimiä. Ne ovat kerääntyneet yhä suurempiin laumoihin ja vaaniskelevat kylien ja asutusten liepeillä. Jo tänä päivänä moni maaseudun koulua käyvä lapsi on vaarassa joutua suden suuhun ja siksi heidät viedäänkin jossakin paikoin kaunista maatamme taksilla kouluun. Tulevaisuudessa, kiitos siitä vihreille, joudumme lukemaan lehdistä ja katsomaan televisiosta kuinka nämä laumat tulevat tappamaan vielä monta maamme kansalaista. Kotieläimet kun eivät pitkään susien vatsoja lämmitä...
Näin on tapahtunut aikaisemminkin maamme historiassa ja siitä sai syntynsä aikoinaan petoviha. Kuitenkin nuo "vihreät" valhetellen kertovat ihmisille susien ja karhujen vaarattomuudesta, ikään kuin eivät olisi tietoisia kaikista niistä veritöistä, joita nuo suurpedot ovat maassamme menneisyydessä tehneet.
Maaseudulla ihmiset eivät uskalla marjastaa saatikka sienestää peläten suurpetoja. Jokamiehen oikeutta ei siis enää ole, kiitos siitä "vihreiden", jotka tyhmyyttään suojelevat enemmän susia ja karhuja, kuin ihmisiä. Jokamiehen oikeutta ei enää ole, koska vain harva sitä enää "uskaltaa" hyväkseen käyttää. Tuhansia litroja marjoja ja sieniä jää näin ollen metsään lahoamaan vain siksi, että "hullut" ovat ratsastaneet eduskuntaan säätämään naurettavia lakejaan...
Ihmiset maaseuduilla valittavat ja syystäkin! Metsästäjät, nuo todelliset luonnon ja tässä tapauksessa "ihmistenkin suojelijat", ovat vaatineet maamme päättäjiltä susien ja karhunkaatolupien lisäämistä siinä kuitenkaan onnistumatta. Vihreät, joilla ei useinkaan ole minkäänlaista kokemusta maalla elämisestä eivät viitsi vaivautua edes ottamaan selvää, mikä on tilanne monissakin paikoin kaunista maaseutuamme. He unohtavat nyt, kun ovat valtansa huipulla, että monesti nuo samat "maalaiset" ovat antaneet heille "äänensä" vaaleissa, toivoen juuri heidän ymmärtävän itseään. Todellisuudessa nuo väärillä aatteilla ratsastavat eivät koskaan ole välittäneetkään muusta kuin itsestään....
--------------------------------------------------
(Seuraava kirjoitus on ote Marko Lindin (Voittaja-kennel) kotisivuilta )
Mitä on todellinen luonnonsuojelu?
"Valitettavan monen mielestä metsästys on raakaa julmuutta, eikä tällaisten ihmisten mielestä yksikään "inhimillisellä" järjellä varustettu "kaksijalkainen" voisi sitä harrastaa? Valitettavan monet ovat ajattelussaan ajautuneet päätelmään, jossa olisivat valmiita metsästämään meitä "metsästäjiä ymmärtämättä laisinkaan, että näin heistä itsestään on tullut "metsästäjiä". Onnittelun arvoinen asia sinällään…
Ns. Luonnonsuojelijat puolustelevat "vimmatonta" eläintensuojeluviettiään sillä, että eläimille tulisi antaa RAUHA ja VAPAUS elää luonnossamme toteuttaen omia viettejään. Eikö ihminen sitten kuulukaan luontoon? Jos kerta jokaisen "luontokappaleen" tulee antaa elää viettiensä mukaan, niin miksemme me metsästäjät saisi tehdä samoin? Emmekö mekin vain toteuta luontaista haluamme JONKA OLEMME ISILTÄMME PERINEET…
Onko niin, että ns. luonnonsuojelijoista on tullut "sokeassa rakkaudessaan" ihmisten vihaajia? He kun ovat itse valmiita joskus jopa tuottamaan ihmiselle tuskaa ja murhetta puolustaessaan eläimiä…(Turkistarhaiskut/ turkkien värjäämiset jne.) Eivätkö hekin "ehkä" vain toteuta viettejään…
Jo Raamattu opettaa meille, että ihminen on Jumalan toimesta asetettu "vallitsemaan luomakuntaa ja sen eläimiä". Lähes koko maailma tunnustaa Raamatun moraalisesti arvostetuksi kirjaksi ja sen opetukset oikeiksi. Ns. Luonnonsuojelijat mielettömyydessään jopa tuomitsevat Jumalan asettamat asetukset ja täten kyseenalaistavat Raamatun moraalin selkärankana. Mitä mielettömyyttä…
Entä sitten suomenajokoira? Mitä pahaa siinä voisi olla, että se toteuttaa "viettejään" ajaessaan jänistä tai kettua? Eikö sekin ole eläin? Eikö sillä tule olla samanlainen oikeus toteuttaa viettejään kuin muillakin luonnon eläimillä? Kuka on vienyt suomenajokoiran oikeuden ajaa saaliseläintään? Tai tarkemmin sanottuna; kuka yrittää tehdä sen?
Entä suurpedot maassamme? Kun Ruokolahdella karhu tappoi miehen, eikö sekin vain toteuttanut viettejään puolustaessaan pentujaan? Eihän siinä voinut olla mitään pahaa? Luonnonsuojelijat vastatkaa: ÄLKÄÄ MINULLE, VAAN LAPSILLE JOTKA JÄIVÄT ILMAN ISÄÄ…
On naurettavaa väittää, etteivätkö suurpedot maassamme muodostaisi todellista uhkaa ihmisille! Ei yhdestäkään karhusta saatikka sudesta voi kukaan mennä takuuseen. Sairautta esiintyy niin ihmisillä kuin eläimilläkin. Vain hullu voi väittää, etteikö maamme metsissä nytkin samoilisi sairaita suurpetoja! Jokainen täysijärkinen tietää, että kivut ja kärsimykset tekevät "jopa suurpedosta" agressiivisen…
Tulevaisuudessa jossakin päin maatamme tulee vielä monta ihmispoloista kohtaamaan kuoleman suurpetojen taholta. Kun näin käy, eivätkö silloin suurpedot (karhut ja sudet) silloin toteuta vain viettejään. Mitä pahaa siinä voisi olla? Ns. Luonnonsuojelijoiden mielestä ei varmaankaan mitään pahaa, mutta ehkä ajatukset saattavat muuttua, kun suurpedot syövät jonkun ns. luonnon suojelijan. Ehkä ns. luonnonsuojelijan liha maistuu suurpedoista paremmalta kuin metsästäjän, eihän moraalittomuus ole päässyt saastuttamaan todellisen luonnonsuojelijan olemusta…Niin, mene ja tiedä…
Sudet syövät maassamme ihmisten lemmikkejä! Kun luonnonsuojelijat puolustavat eläimiä "viimeiseen hengen vetoon", mikseivät he voi ymmärtää, että lemmikkieläinten omistajat tekevät samoin puolustaessaan lemmikkejään? Ehkä nuo luonnonsuojelijat eivät ajattelekaan asioita "joka kantilta"…
No, kutsutaanpa noita luonnonsuojelijoita vihdoin niiden oikeilla nimillä. He ovat IHMISTEN VIHAAJIA! He väittävät rakastavansa eläimiä, mutta todellisuudessa he eivät tee niin! Jos he todella rakastaisivat, he syöttäisivät niitä sen sijaan, että vain kameroilla ja kiikareilla julmasti katsovat niiden kitumista sekä nälkäkuolemaa. Luonnon tasapaino, he "hokevat", mutta eikö todelliseen rakkauteen kuulu heikomman auttaminen? Olkoon sitten kysymyksessä ihminen taikka eläin…
Kiitos heille; ennen ihmisiä suojeltiin eläimiltä, nyt eläimiä suojellaan ihmisiltä. Ihmisiä saa heidän mukaansa ahdistella ja uhkailla, eläimiä ei! Ihmisten omaisuutta saa heidän mukaansa tuhota, ihmisille saa heidän mukaansa aiheuttaa psyykkisiä traumoja, eläimille ei! Heidän mielestään eläimillä on oikeus elämään, ihmisillä ei! He ovat todellisia eläinten rakastajia ja ihmisten vihaajia! Heidän joukkoonsa liittyy lähes päivittäin joku uusi mielenvikainen ja mieleeni tulee usein, rakastavatko he ylipäätänsä ketään…
Ns. Luonnonsuojelijat sotivat metsästystä vastaan, turkistarhausta vastaan, harvemmin kuitenkaan esim. KOE-ELÄIMIIN kohdistuneita julmuuksia vastaan puhumattakaan lemmikkeihin kohdistuneista julmuuksista. Ehkä se on ymmärrettävää (ei hyväksyttävää), sillä saattaahan heillä monellakin olla itsellään kotonaan laiminlyöty lemmikki puhumattakaan siitä, että koe-eläinten "ansiosta" heidän kasvoillaan on usein paksu kerros KOE- ELÄIMILLÄ TESTATTUJA meikkejä…
Kauniisti nuo "ihmisten vihaajat" tepastelevat NAHKAKENGISSÄÄN ja nauttivat lihapitoisia aterioitaan ja siinä samalla pyrkivät tuomitsemaan eläintentappajat. Heidän tulisi, sen sijaan, että häiritsevät "normaaleja" ihmisiä, keskittyä tutkimaan mistä liha on peräisin ja kuinka nahka on saanut jalostajan käsissä niin kauniin muodon, että se sopii heidän "aatelisiin" jalkoihinsa…
TODELLISUUDESSA TODELLINEN LUONNONSUOJELIJA ON VASTUUNSA TUNTEVA METSÄSTÄJÄ! Kyllä, luit aivan oikein! Itse asiassa voidaan perustellusti sanoa, että todellisen luonnonsuojelijan lisäksi metsästäjä on myös Suomen lain nojalla monien ihmisten turva, enkä nyt tarkoita ainoastaan suurpetoja! Metsästäjät pitävät hirvikannat aisoissa ( lisää turvallisuutta maanteillä). Metsästäjät pitävät pienpetokannat kurissa (estää monia pienpetojen levittämiä sairauksia). Metsästäjät pitävät pienriistan sekä suuremmankin ELINVOIMAISESSA kunnossa metsästämällä heikoimmat yksilöt pois (viisaat yksilöt eivät joudu metsästäjien saaliiksi). Vastuunsa tunteva TODELLINEN METSÄSTÄJÄ ottaa luonnosta vain sen, mitä tarvitsee. Lisäksi hän on innokas riistanruokkija sekä täten todellinen LUONNON TASAPAINON SÄÄTELIJÄ…
Kiitos maamme päättäjille, tähän mennessä laki on suojellut kansalaisiamme myös suurpedoilta. Jos se tulevaisuudessa muutetaan näiltä osin, on se silloin osoittautunut epäkelvoksi, sillä lain tehtävä on SUOJELLA JOKAISTA KANSALAISTA…
Vääränlaisille luonnonsuojelijoille tiedoksi: Metsästys ei tule koskaan loppumaan, sillä jos laki muutetaan suojelemaan enemmän suurpetoja kuin ihmistä, silloin metsästäjien toimesta kuvaan astuu…KORPILAKI
…Joten lopettakaa "vouhotuksenne", sillä sota johon olette ajautumassa "ihmisvihassanne" on TUOMITTU HÄVITTÄVÄKSI..!
Lopuksi:
Turkistarhaiskuilla, turkkien värjäämisillä, metsästäjien vihaamisella, eläinten suojelusta uskonto tekemällä ei ikinä saavuteta mitään, päinvastoin, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan…
Tahdomme kiittää niitä todellisia luonnonsuojelijoita (HUOM. ei fanaatikkoja), jotka ovat uhranneet itsensä ja täten olleet todellisia aatteen miehiä ja naisia! Todelliset luonnonsuojelijat ovat tehneet ja tekevät yhä arvokasta työtä metsiämme suojelemalla ja monia eläin lajeja rauhoittamalla. Todelliset luonnonsuojelijat tekevät arvokasta tutkimustyötä eläinkantamme parissa ja ansaitsevat täten METSÄSTÄJIEN KIITOKSET! Sen sijaan "kettutytöt" ja "ihmisten vihaajat" ansaitsisivat jotakin aivan muuta kuin kiitokset…"
(Marko Lindin / Voittaja-kennelin kotisivut:)
http://www.sunpoint.net/~voittajat
--------------------------------------------------
Kunnioittaen ja keskustelua asian tiimoilta toivoen:
Metsästyskulttuurin / metsästyskoirakulttuurin puolestapuhuja
Ajokoirien kasvattaja:
Marko Lind / Voittaja-kennel
Kaakkois-Suomen Ajokoirakerho Ry:n Päätoimittaja
http://www.sunpoint.net/~ajokoirakerho
(Metsästäjä / ajokoirien kasvattaja; joka ei tahdo susikannan hävittämistä, vaan susikannan pienentämistä!)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Haloo te susien ja tarhaeläinten puolustajat, koska teillä ei tunnu olevan muuta tekemistä niin annan teille ihan ilmaisen vinkin:
HANKKIKAA ITSELLENNE ELÄMÄ ja tulkaa ihmeessä pois haavemailmastanne rlämän todellisuuteen.
Joo.Lisää susia vaan. Aloitetaan kannan kasvattaminen kehä kolmosen sisäpuolelta. Kivikylässähän tietenkin "suojellaan" villieläimiä, jos joku cityhirvi sattuu kaupunkialueelle niin jo on partiot jahtaamassa ja henki pois. Muualla maailmassa kaupunkiin eksyneitä eläimiä nukutetaan ja siirretään kauemmaksi asutuksesta.
Vois kivikylänkin asukas miettiä miltä tuntuu jos oma lemmikki katoais suden suuhun.
Tulkoon vaan susi lähelle torppaani ja koiriani, hyvin pian on nahka aitan seinällä eikä kukaan tiedä asiasta mitään.
Lyhennelmä asiantuntijan tekstistä.
Eivät taida olla susia ollenkaan nämä pihasudet. Mikäli näin on kuten asiantuntija väittää niin ne pitäisi kaataa välittömästi pilaamasta metsäsuden perimää, vai mitä?
Päivitetty 1.2.2012 01:22, julkaistu 1.2.2012 01:00
Susi jää kirjavien rakkien jalkoihin
Vallitseva susien suojeluinto tuhoaa kokonaan siperialaisen metsäsuden. Hyötyjinä ovat neuvostoaikana Kirovin instituutissa jalostetut laika-koiran ja suden väliset risteytykset. Niitä käytettiin rajavartiokoirina, koska ne ovat erittäin valppaita eivätkä hauku.
Nykyisin ne saavat esiintyä susina,
koska ne asettuvat helpommin paikoilleen kuin oikeat sudet.
Intensiivinen eläimistön väärennys on nyt käynnissä näiden Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tavattujen rakkien avustuksella. Venäjällä ne ammutaan, sillä siellä tapporahaa on taas korotettu.
Pseudotutkijat eivät nykyään edes tiedä, miltä oikea susi näyttää. He hyväksyvät keltaiset, pitkähäntäiset ja suippokorvaiset pedot susiksi ja hurskastelevat, että nämä rakit ovat arvokkaita, kun halutaan estää susien sukusiitos.
”Geneettisesti tärkeiden”, keltaisten rakkien nukuttaminen ja kuljetukset Ruotsissa äskettäin olivat tragikoomisia. Samaan sarjaan kuuluu televisioelokuva, joka esitettiin televisiossa loppiaisena. Kahta laika-koiran ja suden risteytystä jahdattiin, ne otettiin kiinni ja varustettiin radiolähettimellä. Risteytyksen tunnistamiseen ei riitä keltainen väri, koska myös erittäin tummia variantteja on olemassa.
Susi ja koira kuuluvat samaan lajiin, mikä vahvistettiin jo 1960-luvulla Kielin Institut fur Haustierkunde -instituutissa. Sen vuoksi DNA-analyysikään ei voi todistaa, onko peto puhdasrotuinen susi vai ei. Koiranäyttelyssäkään ei voida DNA-analyysillä varmentaa, onko pystykorva mäyräkoira vai ei.
Vain yksilöiden välinen sukulaisuus voidaan varmentaa. Näin on nyt saatu selville että Pöytyän sekarotuiset ovat peräisin Kuhmoisten sekarotulaumasta.
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa esiintyy luonnossa myös huskyn ja suden välisiä risteytyksiä. Sellainen risteytys juoksenteli muutama vuosi sitten ympäriinsä Porvoon seudulla, jossa se leikki sutta, kunnes eräs naispoliisi onnistui ottamaan sen kiinni pullapalan avulla.
Pian meillä ei ole edellä mainituissa maissa lainkaan jäljellä todellisia metsäsusia, vaan ainoastaan kirjavia rakkeja.
Ehkä siihen pyritäänkin, paikallaan pysyviin petoihin, jotka tekevät maaseudulla asumisen mahdottomaksi.
Eirik Granqvist ,Helsingin yliopiston Eläintieteellisen museon entinen ylikonservaattori
Samainen Eirik Granqvist kirjoittaa ihmissyöjäsusista sanasta sanaan kopiotuna mm. seuraavaa;
"...julkaisin teoksen ”Suden jäljet (Metsäkustannus Oy, 2005), jonka pääasiallisena lähdeaineistona ovat kirkonarkistojen ja oikeuslaitoksen tuomiokirjat. Teos osoitti, että tunnettujen Suomen susiuhrien lukumäärä on 193, joista 110 lapsia. Lukumäärä on lähes kolminkertainen verrattuna yllämainitussa oppimateriaalissa esitettyyn.
Oppimateriaali antaa ymmärtää, että ihmisten kimppun käyneet sudet ovat lajipuhtaudeltaan kyseenalaisia, heikkokuntoisia ja huonohampaisia. Jutut koirasusista ovat myöhemmiltä ajoilta, sillä aikalaistodistajat eivät kertoneet tällaisia epäilyksiä.
Tappajasudet olivat ilmeisen hyväkuntoisia, sillä tiedossa on lukuisia tapauksia, joissa susi pystyi juosten kantamaan sieppaamaansa lasta. Tunnetuimman tappajasuden hyväkuntoiset hampaat ovat näkyvissä mainitun teokseni valokuvassa sivulla 99, ja saman suden lajipuhtautta ja kuntoa voi vieläkin arvioida S:t Oloffskolanissa Turussa, jossa eläin on täytettynä."
Kuten Eirik Granqvist itse toteaa eivät tappajasudet olleet mitään kesyjä, pienikokoisia tai huonokuntoisia "pullasusia" kuten eivät ole olleet nekäkää sudet joita ihmisten asuinalueilta on viime aikoina kaadettu!
Asioita voidaan vääntää jä kääntää aina oman mielen mukaisiksi kuten "Metsäsuden suojelija" edellä tekee.
Olipa hepposta faktaa - yhden miehen oluenhuuruisia ajatuksia löylyjen välissä.
Edellinen on - mikäli sitä ei ole tyystin tyhjästä tekaistu - oivallinen osoitus siitä miten kaukana on teoria ja käytäntö, luonto ja kirjantutkijat.
Jos joku nainen saapi susi/koira risteyneen eläimen pullapalalla kiinni niin jopas jopas mie sanon vaan. Meillä päin kun ei edes naapureiden koirat tule niin liki vieraita ihmisiä.
Kovasti on mr Eirikki mennyt eksyksiin, ei liene mikään ihme että hän on "entinen" virassansa. Vanhana eränkävijänä tiedä ilman yhtään tutkimusta että eläin tulee ihmisen reviirille jos se tuntee olonsa turvalliseksi. Jos ihminen ei ole sille uhka niin se hakee kyllä koiran ruuaksensa vaikka talutushihnan päästä.
Oli kyllä aikoihin paras juttu, tämä Eirikin juttu, kuka sen sitten lieneekään sepittänyt!
Ei voi kun hymyillä!