Millä perusteella henkilö voidaan määrätä psykiatriseen pakkohoitoon ja kuinka pitkäksi ajaksi?
Onko mahdollista, että esim. asunto-osake myydään vastoin mielenterveydellisistä syistä holhoukseen määrätyn henkilön tahtoa?
Kuka holhoukseen asetetun henkilön raha-asioista päättää ja kuka(tai mikä) holhoojaksi on mahdollista asettaa tai määrätä?
Onko mahdollista, että esim. asunto-osake myydään vastoin mielenterveydellisistä syistä holhoukseen määrätyn henkilön tahtoa?
Kuka holhoukseen asetetun henkilön raha-asioista päättää ja kuka(tai mikä) holhoojaksi on mahdollista asettaa tai määrätä?
Vastaukset 94
Vanhimmat
Henkilö määrätään pakkohoitoon, kun hän on vaaraksi itselleen tai muille. Esimerkiksi terveyskeskuksen lääkäri kirjoittaa pakkohoitolähetteen psykiatriseen sairaalaan, Sairaalassa pakkohoitopäätös voidaan purkaa jo parin kolmen päivän kuluttua hoitavan lääkärin arviolla ja potilas voidaan siirtää ns. avopuolelle tai jos on ns. vaikea tapaus pakkohoito voi kestää kuukausia.
Holhoukseen asetetun raha-asioita hoitaa edunvalvoja, joka joutuu pitämään tarkkaa kirjanpitoa asiakkaansa tuloista ja menoista.
Aika usein käytetään kaupungin tai kunnan virallista edunvalvojaa.
Mielivaltaakin esiintyy.Sairaalahenkilökunnan ja omaisten motiivit mietityttävät nyt eräässä tapauksessa.
Omaisten motiivit voivat olla mitä tahansa, mutta sairaalahenkilökunnan en usko vääriin motiiveihin syyllistyvän. Mitä hyötyä heille siitä olisi?
Usein on niin, että potilas on hyväkuntoisen oloinen, mutta ei vielä ollenkaan valmis kotiutettavaksi. Hänen pitäisi pystyä huolehtimaan arkielämästä eli ottaa lääkkeet, syödä terveellisesti, hoitaa raha-asiansa, pysyä normaalissa päivärytmissä, ei niin että päivä vaihtuu yöksi muut. Valitettavan usein keskenkuntoisia "joudutaan" kotiuttamaan säästösyistä.
Sairaalahenkilökunnan motivaatio on työllistyä ja mikäli potilaaksi otetulla on jonkilaisia riita-asioita virkavallan kanssa entuudestaan, niin potias voidaan leimata uskottavuuden vuoksi mielisairaaksi. Omaisen motivaatioita on monia ja sairaalahenkilökunta voi edelleen katsoa, että olisi edukasta vaikkapa potilaan omaisen työ taikka virka-aseman vuoksi saada potilas leimattua mielisairaaksi.
Puhutaan hyväkuntoisista potilaista sairaaloissa ja siitä miten kunto pysyttelee hyvänä lääkkeiden ansiosta, mutta lääkäreiden tulisikin osoittaa, että kunto on ollut heikko ennen sairaalaan joutumista. Huonokuntoisten potilaiden osalta tulee kysymykseen, että onko priorisoinissa onnistuttu. Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, tuhansia kodittomia, alkoholisteja, huumehörhöjä, kouluttamattomia, vammaisia, ammattirikollisia, fyysisesti sairaita jne... jne..
Sairaalahoidoista, että vcapaaehtoisesti hoitoon hakeutuvat eivät pääse hoitoon ja pakkohoitoihin haetaan päivittäin sitämukaa potilaita kun paikkoja vapautuu. Ennen sairaalahoitoa potilas on voinut päräjätä lääkkeettömästi aivan loistavasti, eikä sairaallasta kotiudutta kukaan voi pakottaa ottamaan läkettä kotosalla, joten pärjääminen tapahtuu edelleen lääkkeettömästi. Sairaalassa syötetty esim. psyykelääkkeellä ei ole parantavaa vaikutusta, vaikutus on lyhytkestoinen silläaikaa kun lääkettä otetaan.
Kukaan ei ole velvoitettu ottamaan kotioloissa lääkettä, syömään terveellisesti, hoitamaan raha-asioitaa taikka pysymään päivärytmissä. Yksikään näistä asioista ei ole pakkohoidon peruste joskin väite kykenemättömyydestä yhden taikka useamman kohdan osalta tulisi sekin osoittaa oikeaksi taikka voisimme olettaa väitöksen tehneen osapuolen kärisvän itse jonkilaisesta psykoosista.
Onhan meillä Suomessa ylivelkaantuneita vuorotyöläisiä jne.. joten heidän osalta raha-asioiden hoito taikka päivärytmin ylläpitö ei täyty.
Perustuslain mukaan kaikilla on vapaus esim. liikkumiseen kelloon katsomatta, joten yöaikaan liikkuminen ei kiellettyä. Vielä 1980-luvulla oli sääntöjä joidenka mukaan turha ja häiritsevä liikkuminen moottoriajoneuvolla ilta yhdeksän jälkeen kaupunialueella oli kiellettyä. Käytännössä siis läpikulkumatka kaupunkialueen kautta kotiin voitiin katsoa sakotamisen arvoiseksi asiaksi. Poliiseilta tuli tuolloin ihme väitteitä, että olet ajanut koko illan "pillurallia" :))
1980- luvun lopulla on myös kumottu laki jonka mukaan yöaikaan ei saisi muutoinkaan liikkua moottoriajoneuvolla turhaan. Nykyisin liikkumista ei tarvitse perustella.
Voimassaolevan perustuslain liitekappaleen mukaan jokaisella on oikeus harrastaa ja elää valitsemaansa elämää, joten epäterveellinen elämä ei ole koskaan ollut, eikä koskaan tule kielletyksi. Voimmehan valita vaikkapa elämäntavaksi yökerhoelämän, joten on jo odotettavaakin, että ihminen nukkuu aamupäivästä ja elävät illasta.
Kyllä ongelma on siinä että potilaita pannaan avohoitoon vaikka hoidon onnistuminen edellyttäisi laitoshoitoa.
Moni pysyy lääkkeillä kunnossa, mutta avohoidossa tuntee olevansa terve ja jättää lääkkeet syömättä ja kohta heiluu taas kirves tms.
Tietysti joskus tulee vääriäkin hoitopäätökisä, mutta pääsääntöiseti juuri tähän väärään suuntaan, eli potilas saa liian lyhyen hoitojakson.
Sairaalat on täpötäynnä vapaaehtoisessa taikka sellaisessa pakkohoidossa jota ei ole tuomioistuin määrännyt henkilölle ainuttakaan kertaa. Samalla sairaalat hankkiutuvat niistä eroon jotka ovat esim. tuomittu täyttä ymmärrystä vailla olevana ja osoitettu pakkohoitoon. Ongelma on sama kuin yllämainittu, mutta laajemmalta näkökanalta katsottuna.
Pakkohoitojakso voi kestää maksimissaan 3 kuukautta jolloin ulkopuolinen lääkäri arvio jatkosta. Jos päädytään siihen, että hoitoa on jatkettava otetaan potilas osastolle jälleen tarkkailuun max. 4:ksi päiväksi jne..
Ensin yleensä on ns. tarkkailulähetteestä kyse. Jos pakkohoidon kriteerit eivät täyty tarkkailijaksolla, potilas kotiutetaan/sovitaan muista toimista kuin pakkohoito. Pakkohoitopäätöksen tekoon tarvitaan hyvin painavat syyt, koska pakkohoito rajoittaa itsemääräämisoikeutta vakavasti. Asiasta on olemassa lakikin, tahdonvastaisesta hoidosta, löytyy google haulla Finlexistä.
Edunvalvontaa voi hakea henkilö itse, tai joku muu taho joka huolehtii ihmisen asioista. Edunvalvojaksi voi esittäytyä joko omainen, tai henkilölle määrätään ns virkaholhooja. Edunvalvoja on velvollinen tekemään sitten toimistaan maistraatille selvitystä- en tiedä väliaikoja, vuosittainkohan lienee.
Tahdonvastaisen hoidon edellytykset
Täysi-ikäinen henkilö voidaan määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon tahdostaan riippumatta vain, jos
1. Hänen todetaan olevan mielisairas
2. Hän on mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti
- pahentaisi hänen mielisairauttaan
- vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai
- vakavasti vaarantaisi muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta
3. Mitkään muut mielenterveyspalvelujen vaihtoehdot eivät sovellu käytettäväksi tai ovat riittämättömiä.
Kaikkien edellä esitettyjen edellytysten (1-3) on täytyttävä samanaikaisesti. Toisin sanoen potilaan tulee olla mielisairas ja hoidon tarpeessa sekä muiden mielenterveyspalveluiden tulee olla riittämättömiä tai käyttöön soveltumattomia.
http://www.laakariliitto.fi/julkaisut/laki/8.html
Tarkkailuun ohjaus tapahtuu terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Lähetteen kirjoittavalla lääkärillä pitää olla vahva näkemys lähetettävän mielisairaudesta ja vasta tarkkailujakson aikana sairaalassa toinen lääkäri päättää pakkohoidosta ja kolmas kotiutuksesta. Sairaalassolojaksoa ei voida pitää kuin muutamia kuukausia kerralla joskin sairaalaan voidaan ottaa uudemmankin kerran tauon jälkeen.
Mainittavin seikka pakkohoidoissa on, että potilaan oikeuksia ei kukaan turvaa. Kukaan ei voi osoittaa mielisairautta edes olemassaolevaksi sairaudeksi saati sitä, että miläkö tavalla sairaalassaolo olisi potilaan eduksi.
Tiedän miten potilaita haetaan jopa kotoa poliisivoimin ja vieläpä siten, että poliisi tunkeutuu asuntoon sisälle. Lain mukaan poliisilla pitää olla kotietsintälupa taikka pidätysmääräys jotta saisi tulla sisälle, mutta edes eduskunnanoikeusasiamies ei ole puuttunut poliisin luvattomaan asuntoon tunkeutumiseen.
Terveyskeskuslääkäri voi tiuetenkin esittää väitteitä ja oletuksia "potilaan" käyttäytymisestä, mutta milläköhän tavalla lääkäri pystyy osoittamaan väitteensä oikeaksi ja miten väite olisi edes mielenterveydellinen asia. Esimerkkinä pitäisin lääkärin väitettä, että potilas olisi irtisanoutunut työstään, vaikka todellisuudessa tekijä olisi irtisanottu taloudellisista syistä ja onhan työntekokin täysin vapaaehtoista. Tässäkään asiassa ei ole mitään mielensairauteen liittyvää asianhaaraa.
http://www.netn.fi/297/netn_297_kalt.html
Mikäli joku tietää taikka kuuluu jonkilaiseen aktivistiryhmään joka taistelee taikka on valmis taistelemaan hoitoonpakotettujen okeuksien puolesta, olisin hyvinkin halukas asiasta kuulemaan.
Haluaisin myös kuulla, että mikä on se taho johonka valittaa perusteettomasta pakkohoidosta.
Laitokseen suljetun henkilön osalta valtiovalta on aina vastuussa jopa silloin kun laitoksessaoleva on lomilla taikka karannut laitoksesta.
Käsitykseni holhouksesta on, että holhoojaksi hakeudutaan käräjäoikeudessa ja tuolloin holhotuksitulijan pitää suostua käytäntöön. Holhoojalla ei ole oikeutta holhotun rahankäyttöön joskin tämä on vastuussa mahdollisista veloista. Holhoojan ollessa lähimmäinen, ei käsittääkseni voida kotioloissa myöskään määrätä lakia tiukempia sääntöjä.
Psykiatrinen pakkohoito on mielivaltaa asioissa joihinka laki on täysyin voimaton. Nykyiseltään kun pakkohoitojakaan ei käytännössä saada oikeuden tutkittavaksi ja vaikka saadaan, niin tavanomainen ihminen ei valituskanavia tunne, eikä valituskanavia myöskään anneta tiedoksi.
Käytäntö pakkohoitojen osalta on luvattoman usein se, että lähimmäinen tekee ehkä perättömänkin ilmiannon ja väitökset näiden osalta voi olla jopa sairaampia kuin osoitettu potilas.
>>Tiedän miten potilaita haetaan jopa kotoa poliisivoimin ja vieläpä siten, että poliisi tunkeutuu asuntoon sisälle. Lain mukaan poliisilla pitää olla kotietsintälupa taikka pidätysmääräys jotta saisi tulla sisälle>>
Suomessa poliisi ei tarvitse mitään kotietsintälupaa miltään viranomaiselta. Poliisilla on omalla poliisipäällystöön kuuluvan henkilön päätöksellä ja kiirellisessä tapauksessa muutoinkin oikeus päästä asuntoon silloin, kun poliisilaissa tai pakkokeinolaissa näin säädetään.
Poliisilain 15 §:
"Vaarassa olevan ja kadonneen henkilön etsintä
Poliisimiehellä on oikeus henkilön auttamiseksi, kadonneen löytämiseksi tai kuoleman selvittämiseksi päästä asuntoon tai muuhun paikkaan ja suorittaa siellä tarvittava etsintä, jos on syytä epäillä henkilön olevan hengen tai terveyden vaarassa tai joutuneen rikoksen tai onnettomuuden uhriksi taikka hänen voidaan muutoin olettaa olevan välittömän avun tarpeessa tai kuolleena."
Jos mieleltään sairas siis on välittömän avun tarpeessa, poliisi saa henkilön hakea kotoa tutkimuksiin.
>>Haluaisin myös kuulla, että mikä on se taho johonka valittaa perusteettomasta pakkohoidosta.>>
Hoitopäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Hoitoa voidaan ensimmäisen hoitopäätöksen perusteella (siis tarkkailun jälkeen sairaalassa) antaa enintään kolme kuukautta, jonka kuluessa on tehtävä jatkopäätös, joka on aina alistettava automaattisesti hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Jatkopäätöksellä voidaan henkilö pitää tahdostaan riippumattomassa hoidossa enintään kuusi kuukautta, jolloin on tehtävä uusi taas päätös.
Ihminen ei voi olla kadonnut omassa kodissaan jonka sisällä ja kirjoilla hän on. Ihminen ei voi olla vaarassa taikka vaaraksi asunnossa jossa ei ole tulipaloa, muuta vaaranlähdettä taikka muita henkilöitä. Epäily mielensairaudesta on vasta epäily, poliisi taikka edes terveyskeskuslääkäri ei tee päätöstä siitä, että onko ihminen mielisairas taikka ei, jos on, niin täyttyykö pakkohoidon määritelmät esim. vaarallisuuden osalta.
Fakta asia on, että ihminen ei voi olla välittömän avun tarpeessa mikäli lääkäri ei ole edes pitkäänjatkuneen hoitojärjestelyjen aikana edes pyrkinyt otamaan yhteyttä potilaaseen ja onhan sairaalaanpääsyn / joutuminen muutoinkin pitkäaikainen prosessi jonka aikana lähettävän lääkärin pitää ottaa selkoa siitä, että onko sairaalassa edes vapaata hoitopaikkaa. Välitön hoidontarve voi siis jatkua kuukausia taikka vuosia joka itsessään kertoo siitä, että aisia ei ole kiireellinen.
Poliisin oikeus tulla asuntoon voi olla mainitsemasi, mutta poliisi edelleen tarvitsee kotietsintäluvan taikka pidätysmääräyksen. Tämä käy ilmi jopa tv-maksu hallinon sivuilta.
Tässäkohtaa puhumme jälleen poliisin laintulkinnan vapaudesta ja poliisin selkeäkielisestä kusipäisyuydestä.
Iso kiitos hallinto-oikeus kommentista, mutta olen tähän päivään mennessä saanut kolme eri kommenttia siitä, että mikä tuomioistuin on oikea. Hoidettavalle ei asiaa kerrota viralliselta taholta, joten se kuvastakoon jälleen asiaa.
En ole varma, mutta minusta todistustaakka esim. terveyskeskuksessa käydyistä keskusteluista terveydentilaa arvioitaessa on mielisairaaksi väitetyllä. Tämä avaa kyllä rajattomat mahdollisuudet mielivallalle. Lisäksi kaikki keskustelut käydään sairaalassa lähes kaikki niin, että vain lääkäri/hoitaja on mielisairaaksi väitetyn tai epäillyn kanssa kahden. Tietääkseni laki vaatii kansalaista osoittamaan lääkärin/hoitajan väitteet vääriksi. MUTTA: Lääkärin tai hoitajan on osoitettava päätöksensä perusteet ja on tarkoin lakia noudatettava perusteiden käytössä ja niiden soveltamisessa joten kyllä niihin pureutumaan pääsee.MUTTA: Tuomioiistuimissa lähes varmasti uskotaan ennemmin virkamiestä kuin kansalaista kun on kyse siitä mitä kahdenkeskisessä keskustelussa on sanottu.
Lakia olisi kyllä muutettava siten, että laadittaisiin poliisien kanssa nauhoite, jonka mielisairaaksi epäilty voisi kieltää tai myöntää puheekseen. Jos pelkän lääkärin todistusta pidetään aina oikeana puheista niin mitähän YK:n ihmisoikeusjulistukset sanovat tästä?
Kun oli puhe jostakin työpaikasta irtisanotumisesta niin tämmöisethän voidaan todistaa hankkimalla työnantajalta todistus irtisanomisesta tai viimeistään oikeudessa tämä selviää. Kun lääkäri mitä ilmeisimmin on sepittänyt perusteen irtisanomisesta niin on syytä epäillä muitakin hänen puheitaan.
Sairaalan potilasasiamieheltä saadaan selvitys siitä kuinka voidaan valittaa. Nykyisin kai ensin hallinto-oikeuteen ( ennen lääninoikeuteen ), Eduskunnan oikeusasiamieheen, Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen ja lopulta korkeimpana asteena Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kaikenkaikkiaan voi sanoa, että monista valitusteistä huolimatta kansalaisen oikeusturvasta ei juurikaan piitata pakkohoitoasioissa ( kokemusta on ). Omasta puolestani voin sanoa, että pidän todennäköisenä, että piakkoin saan selville asioita jotka muttavat omaa tapaustani ratkaisevasti. Vallitsee suuri ero eri lääkäreiden kesken ja hoitajien kesken suhtautumisessa potilaan oikeusturvaan. Valitettavasti seuraukset pakkohoidosta ovat dramaattiset: Työtä et sen jälkeen enää yleensä saa, tulee avioeroja, mahdollisuudet puolison hankintaan käyvät mahdottomiksi lähes aina, mahdollisuus lapsen hankintaan em. syistä ja lääkäreiden kielloista johtuen käy mahdottomaksi, elintaso laskee dramaattisesti, ystäväpiiri kaikkoaa. Psykkisesti mielisairaaksi leimaaminen merkitsee hirvittävää tuskaa kun koko elämä turmeltuu...no ehkäpä sitä yli kuusikymppisenä ei enää välitä elämästään niin paljoa että se tuska enää olisi vaivaamassa. Onneksi kohtasin miellyttävän terveyskeskuslääkärin, joka kirjoitti Diapamia tuskatiloihin suhtautuen ymmärtäväisesti tapaukseeni ( sairaalassa todettiin ahdistus, mutta sille ei tehty mitään ). Ylipäätään voi sanoa, että ero sairaalan henkilökunnan ja avohoidon henkilökunnan välillä on suuri: Avohoidossa sinua pidetään jopa ihmisenä. Luonnollisestikin suurin osa sairaalan henkilökunnasta kohtelee potilaita hyvin mutta...en tahdo muistella enää niitä asioita. Ero suurenee kun siirtyy terveyskeskuksen asiakkaaksi: Kiireistä huolimatta kaikilla lääkäreillä ja hoitajilla on mukana YSTÄVÄLLISYYS.
Poliisilain 15 § sanoo "taikka hänen voidaan muutoin olettaa olevan välittömän avun tarpeessa tai kuolleena."
Oletus siis riittää etsintään asunnossa. Toki sen pitää olla perusteltu.
Päätöksen pakkohoidosta luonnollisesti tekee tarkkailun perusteella lääkäri.
>>Poliisin oikeus tulla asuntoon voi olla mainitsemasi, mutta poliisi edelleen tarvitsee kotietsintäluvan taikka pidätysmääräyksen.>>
Asia ei ole näin Suomessa. Mitään kotietsintälupaa ei ole Suomessa olemassakaan eikä missään laissa mainita tällaista. Ihmiset katselevat liikaa näitä amerikkalaisia poliisi- ja lakisarjoja.
Todisitustaakka esim. oikeudessa on aina syyttäjällä, joten voisimme olettaa, että todistustaakka on lääkärillä pakkohoidon osalta.
Työssäkäynti jne.. asiat ovat asioita jotka ei ole pakkohoidonperusteita ja onhan se mahdotonta osoittaa väitteet todistuksilla vääriksi, koska potilas ei tiedä minkälaisia väitteitä lääkäri osoittaa terveyskeskuksessa. Väitteisiin ei voida puolustautua kuin aikaisintaan ensimmäisellä lomalla sairaalasta jolloin palatessa potilas voi tuoda nipun paperia nähtäväksi. Tiedät siis mikä on sairaalakäytäntö, joten pakkohoidon perusteet (väitteet) muuttuvat sitämukaa kun todistuksia esitetään. Kyseessä on siis puhdas riidanhakuinen mielivallan osoitus.
Sairaalassa käydyistä keskusteluista ei ole edes ääninauhaa joka sekään ei välttämättä pidä oikeudessa. Voidaanhan nauhaa jälkikäteen kopioida ja muuttaa siten, että asiasiältö muuttuu ratkaisevasti. Sairaalassa ei ole koskaan läsnä potilaan etuja ajava tahoa todistajana.
Sairaalahoidolla on vaikutus potilaan loppuelämään. Nuorella aikuisella voi olla tarkoituksena hankkia lapsi. Lapsen hankinnan jälkeen valtiovallalla on jälleen mahdollisuus väittää isää taikka äitiä mielisairaaksi ja näilä tekosyillä puuttua rauhanomaiseen elämään. Viimeistäänkin sairaalassaolon jälkeen voi heitää hyvstit normaalille loppuelämälle, joten monen potilaan kannattaa miettiä, että kannattaako edes tehdä palkkatyötä ja maksaa veroja mielivaltaa harjoittavalle yhteiskunnalle?
Loppujenlopuksi jokaisella on oikeus tietää oma terveydellinen tilanne, joten miksi sairaalasta kotiutetaan päivittäin ihmisiä jotka eivät tiedä, että mistä sairaudesta heitä epäillään? Voisihan potilas käydä esim. yksityisellä ja kysyä, että sairastanko minä juuri tätä tiettyä sairautta?
Olettaminen pitää sekin pitää pystyä perustelemaan. Perusteluksi tuskin riittää, että jo vakinaisesti psykiattrilla käyvä on puhunut pehmeitä. Kohtuullinen oletus perustuu johonkin selkeään havaintoon esim. naapuri seikkaili parvekkeeni alla eikä tiennyt missä asuu.
Kotietsintälupa on todellakin olemassa ja käsittääkseni kotietsintälupaa taikka pidätysmääräystä ei missään olosuhteissa saa muutoinkin kuin sellaisessa asiassa josta pahimmillaan on tiedossa vankeutta.
En edes sano sitä, että olisiko minulla sanottavaa asiassa enää, sillä minua on uhattu monen vuoden sairaalahoidolla jos vielä "jatkan toimintaani". Senkin uhalla sanon sittenkin, että jonain päivänä asiat ovat toisin.
Ääninauhasta sanoinkin, että poliisi suorittaisi äänityksen sekä oikeudessa todistuksen siitä, että näin henkilö NN sanoi, jonka NN joko myöntäisi tai kieltäisi. Poliisin läsnäolo olisi perusteltua sillä jossain määrin koko sairaalan henkilökunta on jääviä todistamaan mitään.
Sinun asiassa on kyseessä puhdas uhkaus joka sellaisenaan on perustelematonta ja kuuluisi eduskunnan oikeusasiamiehelle joka ei luonnollisesti ole kiinostunut.
Nauhoituksia ei luonnollisesti suoriteta, koska nauhoituksista selviää aina kysymys joka yleisesti on huonompi kuin vastaus ja päätelmäkin on aina tulkitsijasta kiinni. Itse hyvittelen ajatuksella, että saisin salaluvattua oikeaa sairaalaelämää ja keskusteluja jotka nähtäisiin vaikkapa tv:n reality sarjana. Jumanklivat ja sairaalahenkilöstö jäisi kiinni.
Oletko nyt oman tapauksesi orja ja sitä mieltä, että Suomessa ei ole yhtään ihmistä pakkohoidossa sen vuoksi, että he tarvitsevat apua. Ovatko kaikki nämä ihmiset poliisin, läheistensä, sairaalahenkilökunnan ja oikeuslaitoksen vuoksi psykiatrisessa sairaalassa?
En haluaisi puuttua muihin kuin väärillä perusteilla hoidossa oleviin, koska lakiin perustavassa hoitomenetelmässä on kyse vallalla olevasta laista ja laki on politiikka ja politiikkaa ei voida pitää pakkohoidon perusteena.
Froidilaiset jutut ovat sairaampia kuin potilaat!
Hoidon tarve ei ole sama asian kuin lakiin perustuva pakkohoito!
Pakkohoito ei palvele ketään, koska hoito on tahdostariippumatonta ja siten vastentahtoista!
Pakkohoidossa ei ole normaalia elämää elävälle ainuttakaan elämää parantavaa tekijää!
Ehkä lyhyellä näkemyksellä voisimme olettaa hoitojen auttavan tiettyjä ihmisiä, mutta minkälaiset asiat ja ihmiset ovat hoitojen taustalla ja miten perustellaan pakkohoitojen tarve?
Suureltaosin pakkohoitotapauksia joita tunnen on kyse puhtaasta kiusanteosta. Sairaalaolosuhteissa en ole tietoinen kuin yhdestä täysin pihalla olleesta jonka hoito on taatusti perusteltua olemassaolevien lakipykälin, mutta kukaan ei voi edelleenkään kertoa sitä, että mistä ihmisen käytös on johtunut. Normaaliin elämään suuntautuva hoito ei ala lukittujen ovien takaa taikka pilleripurkista, hoito lähtee vapaudesta jossa hoidettavalle tehdään tiedoksi Suomalaisen ihmisen käyttäytymistavat ja oikeudet. Ehkä perheolosuhteissa ja kasvatuksessa on moittimista??
"mutta edes eduskunnanoikeusasiamies ei ole puuttunut poliisin luvattomaan asuntoon tunkeutumiseen."
Muistelisin että jokunen vuosi sitten EOA otti kyllä julkisesti kantaa siihen että pakkohoitoon haetaan liian heppoisin perustein virka-avun avustuksella, ja sitä käytetään liian usein.
EOA päätti myös, että potilaalla on oikeus vaatteisiin. Asia tuli puheeksi kun pakkohoidettu oli sidottu alasti lepositeissin.
Kymmeniä vuosia sitten poliisi pahoinpiteli potilaan sairaalaan tullessa ja lääkäri humasi tämän liikuntakyvyttömäksi pitkäksi aikaa.
Käsittääkseni tänäpäivänäkin vielä masennusta hoidetaan sähköshokein, joka sekin on kidutusta.
Kuka on sairas??
Kysytkö minulta? Jos lääkärit eivät tiedä, niin minulta ei ainakaan kannata oikeata vastausta odotella.
Enkä myöskään tunne psykiatrisia hoitomuotoja niin syvällisesti, että osaisin sanoa onko sähkösokkien antaminen kidustusta tai ei, tosin käsittääkseni se tehdään nykyisin anestesiassa ja käytetään vain eräiden todella harvinaisen vakavien sairauksien kohdalla. Eli mielestäni vanhan ajan kunnon volttihoito ei ole rinnastettavissa nykyisiin sähkösokkeihin kovinkaan hyvin.
On kyse vanhasta taikka nykyaikaisesta sähkösohokki hoidosta taikka lobotomiasta, niin potilasta vahigoitetaan tarkoituksenmukaisesti, joten on turha puhua potilaan pakonoamisesta parantamisesta. Ehkä ihminen on sairas jne.. mutta kenelläkään ei voi olla oikeutta tämänvuoksi tehdä tieteellisen tutkimuksen taikka muun syyn vuoksi kiduttaa, aiheuttaa tarkoituksella kipua. Mikäli joukostamme löytyy kiduttajia, niin olkoon siis itse valmiita samaiseen kohteluun joka varmasti järjestyy vaikkapa ilman sairaalaolosuhteita.
Poliisi on aivan väärä henkilö hoitamaan sairaankuljetuksia (ja vieläpä väkivalloin). Jos henkilö on sairas, hänellä on hyvin paha olo, jota poliisin asioihin puuttuminen ei paranna.
Jos henkilö taas ei ole sairas, hänelle tulee hyvin paha olo, sillä hänen yksityisyyteensä on kajottu ja näiden kirjoitusten perusteella näyttää, ettei mikään taho tätä "korvaa".
Pitäisi siis muuttaa lakia, joka antaa pakkohoitopäätösten kanssa askarteleville liian laajat toimintavaltuudet. Mikon tavoin olisin halukas kuulemaan, josko joku ryhmittymä toimisi tämän asian puolesta?
Oliskohan jo aika panna ehdotuksia pöytään, ei pelkkä räksytys auta ja ruvetaan sitten ajamaan asiaa. Ensimmäiseksi, koska poliisi on väärä henkilö, niin minkälainen ryhmä pitäisi lähettää
psykoosissa olevan väkivaltaisen ihmisen luokse,
jotta tämän olo ei pahentuisi. Ehdota!
Ainakin pääkaupunkiseudulla toimii SOS-palvelu, joka koostuu lääketieteellisesti pätevästä jengistä ja on koottu nimenomaan mielenterveydellisiä kriisejä varten. Ryhmässä voisi olla (tai ehkä onkin) mukana aina lääkintävahtimestari, joka kykenee taltuttamaan myös itseään tai muita vahingoittamaan pyrkivän potilaan, nimen omaan lempein keinoin.
Kuulen heti monia vastalauseita: mitenkäs pikkupaikkakunnilla jne. Mutta tämä keskustelun-
avaukseksi.
Psykoosissa ei sen kummemmin väkivaltaisia ole ja edelleen jos moista väitetään, niin pitäisi olla jotakin näyttöä. Mikäli väkivaltaisuus ei ylitä edes lievän pahoinpitelyn kynnystä, niin onhan pakkohoito jonka purevuutta ei kyetä osoittamaan tolkuttoman pitkä vapaudenriistona ja poliisin läsnäolo edelleen ylimitoitettua.
Ainahan jää kysymysmerkiksi, että miksi väkivaltaisuutta ei käsitellä oikeudessa? Vastaus on, että mikäli väkivaltaisuus on äärettömän vähäpätöinen taikka ei ole edes tapahtunut, niin syyteet kumottaisiin, joten pakkohoitokaan ei ole mielestäni perusteltua. Edelleen poliisin kirjoilla on paloittelusurmaajia ja jopa entinen sisäministeri on tuomittu kolmesta pahoinpitelystä, joten yhdenvertaisuus ei toteudu mikäli esim. kaikkia pahoinpitelystä tuomittuja ei samanvertaisesti hoideta sairaalassa.
Onhan näitä naisihmisiä jotka kokevat fyysistä vääryyttä ainostaan siksi, että heille sanoo pahasti, joten kaikki väkivaltaisuudet ei ole alkuunkaan väkivaltaisuutta. Toisilla on puhdas mielihalu alistaa viekkaudella järjestettyyn pakkohoitoon, joten ihmismielen temppuilu voi esiintyä helpostikkin hoitoa vaativalla.
Kokemus on osoittanut, että heikkomielinen voi vaatia mitä kummempia toimenpiteitä viranomaisilta siksi, että he ei kykenisi samanmoiseen elämään kuin muut. Esimerkkitapauksena pitäisin opiskelija-asunnossa tapahtunutta tavanomaista viikonloppujuhlintaa alkuillasta. Samalla lähiöalueella asunut heikkomielinen on juhlinnasta häiriintynyt ja selväsanaisesti ilmoittanut opiskelijoille, että on vähemmästäkin ollut hoidettavana ja että tämänvuoksi juhlinta tulisi keskeyttää. Opiskeljoiden juhlinnassa ei olut mitään väärää joskin poliisi oli ilmaantunut paikalle räyhäämään.
Tunnnen kyllä verenpaineongelmaisia joidenka pinna on niinkin kireällä, että 7-minuutin asiallinen puhelinkeskustelu on mahdoton ja pelkästä erimielisyydestäkin ollaan jo valmiita järjestelemään kostomielessä hoitoja. Verenpaineongema ja tämän johdosta äkkipikainen käytös on jo sairaus jota kyetään hoitamaan, mutta tämäkin tapahtuu normaalisti kotioloissa. Ikävää mutta totta on edelleen se, että verenpaineongelmaisen vaatimukset voi mennä läpi kuin kuuma veitsi voihin. Hoidettavaksi joutuu siis jälleen jokin muu kuin sairas.
Tarkoita ryhmällä aktivisteja jotka määrätietoisesti pyrkii purkamaan voimassaolevan hoitokoneiston ja käytännön.
Onneksi edes yksi ehdotus. Koskee tosiaan vain kehän sisäpuolella asuvia ja vaatii poliittista päätöksentekoa (rahaa). Olen myös itse sitä mieltä, että sairaiden hakeminen ei kuulu poliisin tehtäviin, heillä ei ole sairaanhoidon koulutusta eikä tarvitse ollakaan, ne on muut asiat mitä poliisi hoitelee. Meilläpäin useimmiten kuitenkin käytetään ambulanssia ja juuri lääkintävahtimestaria. Erittäin harvoin, todella kriittisissä tapauksissa poliisi on tuoja. Lisää ehdotuksia ja Mikko vois käydä terveys/mielenterveys palstalla kertomassa ohjeita huolestuneille omaisille, kun lääkkeet jätetään pois.
Vähän nyt haisee siltä, että nimim. Mikko on saattanut joskus joutua tämän pakkohoidon kohteeksi. Tarpeettomasti tietenkin, tai siltä se mikosta on ainakin tuntunut. Eikä ihme, sillä onhan pakkohoidon piiriin kuuluva ihminen ilmeisen sekaisin..
Olen itse turvallisuusalalla työskentelevä ja väitän tietäväni jotain voimankäytöllisistä asioista. Siksipä silmiini pisti seuraava lause :
" Ryhmässä voisi olla (tai ehkä onkin) mukana aina lääkintävahtimestari, joka kykenee taltuttamaan myös itseään tai muita vahingoittamaan pyrkivän potilaan, nimen omaan lempein keinoin. "
Turvallisuusalalla työskentelevänä, ja voimankäyttöä kouluttavana henkilönä haluaisin todellakin tietää mitkä ovat ne sinun tarkoittamasi "lempeät keinot", joilla taltutetaan se aggressivinen psykoosipotilas!!??!!
Tietenkin tulee noudattaa aina ns. pienimmän haitan periaatetta, eli käytetään vain sellaisia voimakeinoja, joita voidaan pitää tilannetta KOKONAISUUTENA tarkastellessa puolustettavina, mutta otaksun sinun tarkoittavan jotain muuta.
Toivottavasti ymmärrät, että voimankäytön näkökulmasta (poliisi, vartija, järjestyksenvalvoja yms.) on aivan yhdentekevää tuleeko kohdehenkilö päälle jonkin sairauden aiheuttaman mielenhäiriön vuoksi vai muuten vain raivon vallassa.
"Vähän nyt haisee siltä, että nimim. Mikko on saattanut joskus joutua tämän pakkohoidon kohteeksi."
"Siksipä silmiini pisti seuraava lause :"
Lause jonka kirjoittaja ei ole Nim. Mikko
-Lause oli tarkoitettu sinulle Mikko.
-Lauseen kirjoitti ruuna.
-Vastaukseni oli tarkoitettu vähän kummallekin.
-Kysytään sitten suoraan, kun kerran niin sekavaa teksti oli: Oletko itse katkeroitunut mielenterveyspotilas?
Pilkun viilaaminen on se viimeinen keino...
Psykoosissa sen kummemmin väkivaltaisia ole, siis väkivaltaisia kuitenkin on. Hakeehan poliisi muutkin räyhääjät pois. Pitäisikö poliisin tulla mielenterveysongelmaisen luo kameran kanssa. Usko nyt huviksesi, että psykoosissa oleva ei muista näitä tapahtumia, tottakai kun sekavuustila poistuu tuntuu järjettömältä, että on toiminut niin. Eiköhän sinunkin olisi helpompi elää, jos myöntäisit ja hyväksyisit sairautesi ja senkin, että sinua yritetään auttaa. Ei tunnu oikein järkevältä, että provosoidut verenpaineesta kärsivistä ja luulet heidän ilmoituksensa johtuvan verenpaineesta.
>>Kotietsintälupa on todellakin olemassa ja käsittääkseni kotietsintälupaa taikka pidätysmääräystä ei missään olosuhteissa saa muutoinkin kuin sellaisessa asiassa josta pahimmillaan on tiedossa vankeutta. >>
Kun sinulla on näin paljon tietämystä, voit varmaankin helposti kertoa sen lainkohdan, minkä perusteella poliisi kotietsintäluvan tarvitsee ja mikä viranomainen tällaisia lupia myöntää?
Suomen lainsäädännössä sellaista lainkohtaa ei ole.
Tarkastele nyt vielä kertaalleen viestiketjua ja pohdi sitä, että kuka on vastannut kenellekkin.
Sulla on sekopäisintä juttua koko viestiketjussa, joten en pois-sulkisi sinun psyykeongelmaa.
Olemme jo tässä osoittaneet, että ihmiset, heidän sanomiset ja tekemiset menevät sekaisin jopa virtuaalimaailmassa, joten liipasinherkkän hoitokoneiston suhteen ongelma on sama. Loppujenlopuksi kukaan ei tiedä mitä kukin on sanonut, joten hoidettu voi olla kuka tahnsa ja perusteet sanelee olkapäällä keikkuva piru, ei laki ja todelliset tapahtumat.
Minun asema ei ole ratkaiseva tekijä tässä viestiketjussa.
Minä en ole millään tavalla sairas! Mikäli jonkun mielestä olen, niin hyvimpä on valikoitunut ryhmä puhumaan puolesta ja vastaan. Pakkohoidon perusteissa ei puhuta toridemokratiasta.
Räyhääminen pitää jollakin tavalla osoittaa oikeaksi taikka kyetä edes kuvailemaan. Ylitseampuvainen väitös muistikatkoksista ja räyhäämisestä ilman todisteita osoittaa jälleen harhaisuutta joka sekin on mielensairaus.
Väitökset räyhäämisestä on edelleen yksipuolisia ja hoitoa vaativilla on monesti ajatuksena, että olemassaolevat säännöt ei koske heitä ja että hoitoa vaativa saa mielihalujensa mukaan rähjätä joutumatta vastuuseen. Eipä kait tässä maailmassa tarvitse vituksi vääntyä taikka hoitoon mennä siksi, että jokin umpiluupää ahdistelee.
Kuvaus muistikatkoksista ja ehkä mielenterveydelle kuuluvasta masennuksesta sopii kilpirauhasen vajaatoiminnalle ominaisesta oireesta joka sekin on todettavissa verikokeella eikä edelleenkään asia kuulune suljetulle.
Pakkokeinolain 5-luvun 1§ ja 2§ mukaiseen paikkaan kohdistuvan etsinnän henkilön löytämiseksi pitää olla epäily rikoksesta josta ankarin rangaistus on vähintäänkin 6Kk vankeutta ja kotietsintää voidaan suorittaa kiinni otettavan, pidätettävän tai vangittavan, tuomioistuimeen tuotavan taikka sinne rikosasiassa haastettavan vastaajan taikka henkilönkatsastukseen toimitettavan tavoittamiseksi.
5§ Kotietsintää aloittaessa pitää esittää kirjallinen etsintämääräys taikka tarkoitus on ilmoitettava.
10§
Se, jota ei ole syytä epäillä rikoksesta, saadaan tarkastaa vain, jos erittäin pätevin perustein voidaan olettaa, että tarkastuksessa saatetaan löytää takavarikoitava taikka väliaikaiseen hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon pantava esine tai omaisuus taikka muutoin saada selvitystä rikoksesta.
11§ Sama kuin edellä toisin sanoen
Kotietsinnässä puhutaan aina rikoksesta jopa lääkärin suorittamien toimenpiteiden osalta. Mm. rattijuopumus taikka huumausaineen käyttörikos jne..
13§
Etsintä henkilön kiinniottamiseksi
Sen lisäksi mitä pakkokeinolain 5 luvun 1 §:ssä säädetään, poliisimiehellä on oikeus päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräyksestä toimittaa kuulusteluun noudettavan henkilön tavoittamiseksi etsintä hänen luonaan taikka muussa rakennuksessa, huoneessa tai kulkuneuvossa, jossa erittäin painavin perustein hänen voidaan olettaa oleskelevan.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös poliisin muulle viranomaiselle antamaa laissa säädettyä virka-apua henkilön kiinniottamiseksi.
15§
Vaarassa olevan ja kadonneen henkilön etsintä
Poliisimiehellä on oikeus henkilön auttamiseksi, kadonneen löytämiseksi tai kuoleman selvittämiseksi päästä asuntoon tai muuhun paikkaan ja suorittaa siellä tarvittava etsintä, jos on syytä epäillä henkilön olevan hengen tai terveyden vaarassa tai joutuneen rikoksen tai onnettomuuden uhriksi taikka hänen voidaan muutoin olettaa olevan välittömän avun tarpeessa tai kuolleena.
15§ terveyden vaarassa oleminen tarkoittaa nähtävästi välitöntä vaaraa = kallo halki ja jalka poikki. Vuorokauden odotusajalla ja ihmisen nähtyä poliisi ei voi muuta kuin etsiä välittömän vaaran merkkejä eikä poliisi voi 13§ pykälän mukaan antaa edes virka-apua terveyskeskuslääkärille mikäli ulkoisia vaaranmerkkejä taikka rikosepäilyjä ei ole ja asiakas kiistää vaaran taikka rikoksen jonka epäilystä siitäkin pitäisi tehdä esitutkinta.
31§
Poliisin virka-apu
Jos terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin lääkäri katsoo, että 8 §:ssä tarkoitetun henkilön kuljettamisessa terveyskeskukseen, sairaalaan tai muuhun sairaanhoidon toimintayksikköön tarvitaan kuljetettavan väkivaltaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi terveydenhuoltoalan ammattikoulutuksen saaneen saattajan lisäksi muukin saattaja, poliisi on velvollinen avustamaan kuljetuksessa.
Jos tarkkailuun otettu tai hoitoon määrätty poistuu sairaalasta ilman lupaa, poliisi on velvollinen antamaan virka-apua hänen palauttamisekseen sairaalaan.
Jos henkilö, joka voidaan mielentilatutkimusta varten ottaa sairaalaan, jää tutkimukseen määrättynä päivänä saapumatta, poliisi on velvollinen antamaan virka-apua hänen toimittamisekseen sairaalaan.
8§
Hoitoon määräämisen edellytykset
Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain:
1) jos hänen todetaan olevan mielisairas;
2) jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja
3) jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä.
Käytännössä terveyskeskuslääkärin pitää katsoa hekilö mielisairaaksi, mielenterveyslain 8§ kohtien 1-3 mukaisesti ja tämänlisäksi vaaralliseksi, väkivaltaiseksi taikka vastaavaksi jotta voisi pyytää poliisilta virka-apua sairaalaan toimittamiseksi joskaan nämä ei ole edelleenkään yksittäisinä perusteina kotietsintään oikeuttavia siten kun pakkokeinolaki 5.-luvun 1-2§ taikka poliisilain 13-15§ antaa mieltää kotietsinnästä.
Kotietsinnän tapahtuessa ja terveyskeskuslääkärin halun ottaa yhteyttä kotietsinnän merkeissä väitöksillä jotka ei perustu mielenterveyslain 8§ kohtien 1-3 alaisena esim. väitöksillä, että ei saa yhteyttä vaikka oletetulla potilaalla on kännykkä jossa txt-palvelu ja vastaaja, kotiosoite ja sähköpostiosoite. Väitöksillä työasioiden etenemisestä taikka vapaa-ajan harrastuksista.
Yllämainitut seikat, ei yksikään niistä ole lain tarkoittamaa mielensairautta taikka vaarallisuutta johon laki osoittaa tarkkailujen, pakkohoitojen taikka virka-avun suuntautuvan.
Lääkärissä kuultavana oleminen pitäisikin suuntautua siihen tarkoitukseen johon laki on asian on määrännyt ja ensisijaisesti tuleekin mieleeni oikeusturvan toteutuminen lääkärissä kuulemiseen ja väitöksiin asioissa joista lääkäri kuultavaa epäilee. Lääkäri ei välttämättä edes kerro, että ihmistä epäillään mielisairaaksi. Pelkkä asiasta toiseen siirtyminen ja vasta tämänjälkeen kuultavalla jäänyt mielikuva asian laadusta ei ole riittävä. Rikoksesta epäilylle kerrotaan aina, että missä ominaisuudessa tätä kuullaan.
Pakkokeinolaissa mainitaan kotietsinnöistä 4§ todistajan taikka asiantuntia läsnäoloa. 5§ mukaan kotietsinnästä ei saa olla enemmän haittaa kuin välttämätöntä, joten henkilöä haettaessa voisi antaa vaikkapa hieman varoitusaikaa mm. maksaa laskut, onhan vapaudenriisto jo melko selvä asia. Näin ei todellakaan tapahdu.
Mielestäni lääkärissä kuultavalla tulisi olla todistaja, muu kuin virkamies ja ennen sairaalaan lähettämistä lääkärillä taikka poliisilla tulisi olla jokin riittävä näyttö väkivaltaisuudesta taikka vaarallisuudesta. Suomi on taatusti ainut paikka jossa mielensairaudesta epäilyllä ainoana aseena on kännykkä.
Suomi on takuuvarmasti maailman ainukaisia paikkoja jossa lääkäriä ja virkavallan laintulkintaa pitää pelätä enemmän kuin sitä yhtä promillea kansasta joka tunnustaa piittaamattomuuden lakia kohtaan.
Tänään olen tehnyt mielenterveyden vuoksi ja mielensairauden vähentämiseksi vapaaehtoistyötä ja opiskellut lakitekstiä yli 12-tuntia, joten pieni kiitos ja anteeksipyyntö joiltakin olisi mielekäs palkka.
Olen puhunut.
Olen kuullut että sähkö käytetään joissain tapauksana hoitona, mutta se todellakin tehdään nukutuksessa.
Puitäisikö kaikki hoito kieltää jos se "vahingoittaa" ihmistä? Umpparia ei saa leikata koska vatsa jodutaan leikkaamaan aukis, se jos mikä on raakalaismaista!
Ette te näitä asioita ole nyt keksineet, vaan näihin asioihin on jo olemassa toimintamallit ja säännöt.
Poliisiauto ei ole sairaankuljetusauto, mutta toisaalta poliisi ei voi myöskään tehdä diagnoosia. Jos poliisit jostain syystä ottavat kiinni henkilön, jokalla tuntuu olevan mielenterveysongelmia, niin poliisi joko kutsuu paikalle sairaankuljetusauton tai käytännön syistä usein kuljettaa kiinniotetun lääkäriin arvoitavaksi. Jos lääkäri toteaa että kiinniotettu on hoidon tarpeessa, niin jatkokuljetusta ei todellakaan tehdä poliisiautolla.
Poliisi usein antaa virka-apua sairaanhoidolle, jos potilas käyttäytyy väkivaltaisesti tms.
Ohjeet on olemassa, mutta tietysti tulee tulkintavirheitä "asiakkaan" tilasta ja joskus "laiton" toiminta saataa olla paljon helpompaa, kuin lain kirjaimen tarkka noudattaminen.
Kysyin: "sen lainkohdan, minkä perusteella poliisi kotietsintäluvan tarvitsee ja mikä viranomainen tällaisia lupia myöntää?"
Yhdessäkään mainitsemassasi lainkohdassa ei puhuta mistään kotietsintäLUVASTA mitään.
Etsintämääräyksen kirjoittaa poliisi itse eli poliisipäällystöön kuuluva virkamies.
Sähköshokkihoidosta olen kuulluut viimeksi joitakin vuosia sitten. En tiedä kieltääkö jokin kidutuksen vastainen sääntö nykyisellään tämän. Tarkoituksena sähköshokkihoidoissa on nähtävästi antaa valveilla olevaan ihmiseen sähköiskuja, väitteenä on ollut, että sähköiskut auttaisi masennukseen. Väitteet hoidojen purevuudesta on lähes yksipuolisesti hoitoja antaneiden taholta, joten potilaan näkökanta voi toki olla ja on aivan toinen.
Fyysisen sairauden hoito on helppoa ja toki tarpeelista, koska ongelma voidaan silmin-nähdä. Umpisuoli on itsessään ihmisruumiin turhin osa ja mikäli tämäkin tulehtuu, niin onhan se asiallista poistaa. Onko mustetahrojen katselu ja mussutus alkuunkaan sairaudenhoitoa?
Lobotomia on hyvä vettaus vanhasta "hoitomenetelmästä". Lobotomiassa otsalohkoon tehdään reikä ja reijästä työnnetään aivoihin sähköä johtava piikki joka tuhoaa aivoja siten, että hoidettu jää henkiin mutta on ns." elävä zombie" ilman ainuttakaan ajatusta.
Aivan sama puhutaanko määräyksestä taikka "luvasta", koska määräyksen ja vieläpä kirjallisen sellaisen perusteella voidaan katsoa jälkikäteenkin, että onko poliisin päätös perusteltua ja oikeutettua "luvallista". Mikäli poliisin päätös ei ole perusteltua, niin kaipa se on sitten luvatonta.
Sinun mielessäsi voi ehkä leijailla amerikkalaisen elokuvan tuomioistuinmääräysten paperit, ei minun.
No niin. Mutta aiemmin kirjoittamasi on ristiriidassa nyt kertomasi kanssa.
Mikko:
"Kotietsintälupa on todellakin olemassa ja käsittääkseni kotietsintälupaa taikka pidätysmääräystä ei missään olosuhteissa saa muutoinkin kuin sellaisessa asiassa josta pahimmillaan on tiedossa vankeutta."
Poliisilain perusteella poliisimiehet voivat hakea henkilön kotoaan, vaikkei olekaan mitään epäilyä mistään rikoksesta (niin kuin itsekin toteat viestissäsi "Poliisilaki").
Pelkkä perusteltu oletus riittää.
Oli muuten eka kerta kuin luin pakkokeinolakia taikka poliisilakia ja tämä vasta sen jälkeen kun oli aijemman viestin kirjoittanut, mutta ajatus pysyy samana, määräyksen ja oletuksen pitää täyttää pakkokeinolain ja poliisilain mukaiset vaatimukset. Mikään hatusta temmottu oletus ja epäily ei kelpaa. Ristiriitaa ei ole tapahtunut, pientä epätarkkuutta joka sekin johtui siitä etten ollut kyseistä lakia lukenut. Tietoni perustuu kansan keskuudessa "nyrkkisääntö" ajattelutapaan.
Sinun juttu on selkeässä ristiriidassa.
"Poliisilain perusteella poliisimiehet voivat hakea henkilön kotoaan, vaikkei olekaan mitään epäilyä mistään rikoksesta "
"Pelkkä perusteltu oletus riittää"
Perusteltu oletus ja epäily on sama asia.
Potilaita ei kuljeteta poliisiautossa joskin poliisin kiinniotto-oikeudet ei näillänäkymin oikeuta poliisia poliisilain, pakkokeinolain taikka mielenterveyslain mukaan omavaltaiseen kiinniottoon mielenterveysperustein. Virka-apupyyntö pitää tulla lääkäriltä jonka pitää epäillä ihmistä mielenteveyslain 8§ mukaisesti mielisairaaksi.
Siteeraan itseäni ("Poliisi hakee ja hallinto-oikeus valvoo"):
Poliisilla on omalla poliisipäällystöön kuuluvan henkilön päätöksellä ja kiirellisessä tapauksessa muutoinkin oikeus päästä asuntoon silloin, kun poliisilaissa tai pakkokeinolaissa näin säädetään.
Poliisilain 15 §:
"Vaarassa olevan ja kadonneen henkilön etsintä
Poliisimiehellä on oikeus henkilön auttamiseksi, kadonneen löytämiseksi tai kuoleman selvittämiseksi päästä asuntoon tai muuhun paikkaan ja suorittaa siellä tarvittava etsintä, jos on syytä epäillä henkilön olevan hengen tai terveyden vaarassa tai joutuneen rikoksen tai onnettomuuden uhriksi taikka hänen voidaan muutoin olettaa olevan välittömän avun tarpeessa tai kuolleena." SITEERAUS PÄÄTTYY
Yllä olevassa viestissä todetaan poliisilain 15 §:n mukainen poliisin oikeus toimiin henkilön hakemiseksi kotoa. Laissa nimenomaisesti todetaan oletus välittömän avun tarpeesta. Olen todennut aiemmin, että tämän oletuksen pitää olla perusteltu, kuten sinäkin mainitset.
>>Perusteltu oletus ja epäily on sama asia.>>
No. Puhuin edellä epäilystä puhuessani rikoksesta epäilystä ja perustellusta oletuksesta puhuessani puolestaan en maininnut rikosta. Tässä siis ero noiden kahden siteeraamasi viestin kohdan välillä. Ne eivät ole sama asia, koska rikosepäily edellyttää voimakkaampaa näyttöä kuin poliisilain 15 §:n mukainen oletus, vaikka viimeksi mainitunkin on oltava perusteltu.
Tämä puuttumisen kynnyksen eroavaisuus voidaan perustella sillä, että poliisi rikosta epäillessään puuttuu henkilön perusoikeuksiin julkisen edun tarkoituksessa (rikosvastuuta toteuttaessaan) mutta välittömässä vaarassa olevaa henkilöä kotoa hakiessaan poliisi puuttuu perusoikeuksiin toimenpiteen kohteena olevan henkilön omaa etua edistääkseen. Luonnollisesti tällaisestakin toimenpiteestä voi olla haittaa ko. henkilölle, varsinkin jos myöhemmin osoittautuu, että toimenpide oli aiheeton. Tämä riski meidän kaikkien on kuitenkin kannettava, ellemme sitten halua kotiamme sellaiseksi linnaksi, jossa voimme joutua virumaan sairaana tai loukkaantuneena pitkiä aikoja ilman hoitoa, koska kukaan ei laillisesti päässyt meitä auttamaan.
empä jaksanut lukea, mutta epäily ja oletus on siinämäärin sama asia, että kummassakaan asiassa ei voida olla täysin varmoja.
Käsittääkseni poliisin omavaltainen kiinniotto-oikeus taikka kotietsintäoikeus ei kummassakaan tapauksessa tapauksessa kata mielenterveyteen kuuluvia asioita. Avuntarpeella tarkoitetaan nähtävästi fyysistä avuntarvetta joka osoittautuessaan oletuksena taikka epäilynä sekin vääräksi kumoaa poliisin tarpeen kotietsintään taikka kiinniottoon.
Poliisilain 13§ mainitussa virka-avussa asiaan sovellettavasti tarkoitetaan nähtävästi mielenterveyslain 31§ pykälää jonka mukaan lääkärin voi antaa virka-apupyyntö poliisille jos katsoo tapauksen 8§ mukaan mielisairaaksi ja tämänlisäksi väivaltaiseksi taikka vastaavaa.
" Jos terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin lääkäri katsoo, että 8 §:ssä tarkoitetun henkilön kuljettamisessa terveyskeskukseen, sairaalaan tai muuhun sairaanhoidon toimintayksikköön tarvitaan kuljetettavan väkivaltaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi terveydenhuoltoalan ammattikoulutuksen saaneen saattajan lisäksi muukin saattaja, poliisi on velvollinen avustamaan kuljetuksessa."
Mielenterveyslain mukaan lääkäri on velvolinen puuttumaan kunnassa asuvan mielisairaan hoitoon.
Anssi sanoo, että asiat on mietitty, mutta tulkintavirheitä tulee.
Nämä ovat kuulkaas niin vakavia asioita, että näissä ei kerta kaikkiaan passaa tulla tulkintavirheitä. Siinä herkempi ihminen sairastuu, vaikka olisi ennen tämankaltaista tapahtumaa jokseenkin terve. Ja he eivät ole kirjoittelemassa näillä palstoilla.
Ajattelet Anssi varmaankin olevasi tuollaisen touhun saavuttamattomissa, koska sehän koskee vain "hulluja". Entäs kun eksyt Tuppukylän porofestareille, jossa ne nauravat väitteillesi "ammattilaisuudesta" ja kuljettavat hoitoon.
>>Käsittääkseni poliisin omavaltainen kiinniotto-oikeus taikka kotietsintäoikeus ei kummassakaan tapauksessa tapauksessa kata mielenterveyteen kuuluvia asioita. Avuntarpeella tarkoitetaan nähtävästi fyysistä avuntarvetta ..>>
Kyllä poliisilla on oikeus poliisilain 15 §:n nojalla mennä asuntoon ja kuljettaa itselleen vaaraksi oleva henkilö tarkkailtavaksi sairaalaan. Tällöin ei tarvita mitään lääkärin virka-apupyyntöä.
Esim. tilanne, jossa häiriintynyt henkilö huutaa kotinsa ikkunasta tappavansa välittömästi itsensä. Poliisi voi hakea hänet ja turvata hänen terveytensä.
Virka-apuasiaan sovelletaan sitten poliisilain 13 §:ää. Tällöin on kyse esim. lääkärin pyynnöstä noutaa mielisairas henkilö.
"Esim. tilanne, jossa häiriintynyt henkilö huutaa kotinsa ikkunasta tappavansa välittömästi itsensä. Poliisi voi hakea hänet ja turvata hänen terveytensä."
Itsensä tappaminen on melkoisen fyysistä!
"että hoidettu jää henkiin mutta on ns." elävä zombie" ilman ainuttakaan ajatusta."
Lobotomioita on tehty useilla eri tekniikoilla, ja viimeisimmät tekniikat, ennenkuin sen käyttö lopetettiin, olivat sen verran hyviä että sivuvaikutuksina ollut passiivisuus ja persoonallisuuden muutokset olivat varsin lieviä. Esim. Suomessa tunnetaan tapaus, jossa lobotomian nuorena läpikäynyt opiskeli myöhemmin lääkäriksi, eli olisikohan tuo "zombi"-nimitys liittynyt enemmän noihin ennen sotia olleisiin leikkaustapoihin.
Tai sähköhoidosta, muistaakseni siitä tuli tv-ohjelma vuosi tai pari sitten, jossa selvästi sanottiin että sähkösokkihoito annettaan nykyisin vain ja ainoastaan nukutuksessa. Ja ainakin siinä sairaalassa jossa ohjelma oli tehty, kerrottiin että huonon imagonsa takia ketään ei määrätä tähän hoitoon vastentahtoisesti, vaan siihen pitää olla potilaan oma suostumus.
Mielenterveydessä vapaaehtoisuus = ehdollistaminen, kiristäminen taikka höynäytys tyylillä-> laita tähän allekirjoituksesi. Kiristäminen mielenterveydessä on sitä, että saa ihan vapaasti valita, että suostuuko omituiseen hoitomenetelmään taikka muutoin "hoito" jatkuu suljettujen ovien takana kuukausia.
Moni lääkäri käyttäytyy todella tavalla, että heille olisi tehty lobotomia ja eihän se mikään ihme ole jos on pystynyt opiskelemaan, voihan lääkäri käyttää ajatusmaailmalleen tärkeintä eli peräsuolta.
Itese asun vakavasti sairaan henkilön naapurissa.
Vaikka hän on kerran hyökännyt minun töissä ollessani koittaen asuntoon jossa olivat tällä hetkellä avovaimoni ja vuoden ikäinen tyttäreni iskien sorkkaraudalla koiraamme ja tuhoten kaiken irtaimiston pihasta. häntä ei viety ns pakkohoitoon. Tässä kohtaa odotetaan milloin se pahin tapahtuu ja sitten toimitaan. Pitäisikö asiassa myös suhtautua että ''eihän henkilö vahinkoja ole vielä sattunut kuin eläimelle''
Henkilöllä jo todettu vakava Skitsofrenia lääkkeet vaan jaa ottamatta.
oletko vielä linjoilla?
esimerkiksi lähin omainen johon potilas luottaa sen jälkeen ambulanssi tai poliisi
riippuen kumpaan potilas luottaa enemmän
Tervetuloa vastaamaan kymmenen vuotta sitten kirjoitettuun viestiin.
Laukesitko kun sait kaivettua tämän keskustelun arkiston pölyistä?
Perusteettomasta pakkohoidosta voi olla esimerkiksi lähiomainen yhteydessä suoraan hoitavalle osastolle. Olen kerran näin toiminut, potilas kotiutettiin saman päivän aikana. Elleivät omaiset ole asioissa aktiivisia, henkilö voi joutua ilman pakkohoitopäätöstäkin olemaan sairaalassa yli tarkkailuajan.
Osastoille voivat, ja kuuluisikin, omaisten olla yhteydessä- tuntevathan he ihmisen pitkältä ajalta, ja jo huomaavat helposti milloin kyse on ennemminkin rahastuksesta, kuin todellisesta hoidon tarpeesta. Usein herkät ihmiset ovat vielä hämmentyneempiä jouduttuaan suljetulle, eivätkä pysty itse pitämään puoliaan.
Mikäli tietää että hoito on ihmiselle välttämätöntä, niin antaa ensin kuntoutua. Mutta- kokemus on, että joissain tilanteissa omaisen rooli korostuu.
Omaisena edelleen, sanoisin, että tutustuisit sairauksiin, joiden vuoksi ihmiset saavat tahdosta riippumatonta hoitoa. Osa on perinnöllisiä. Ja sillä tavalla hankalia, että potilaan läheiset saavat kokea ohessa yhtä ja toista, vaikeaa. Mitä sanoisit äidille, jonka oma poika on paranoidisen skitsofrenian harhoissaan pahoinpidellyt lukuisia kertoja?
Mitä kertoisit "käytöstavoista" sisarukselle, joka saa arvailla puhelimessa, puhuuko puhelusaa tutulla äänellä sisaruksen oma alkuperäinen, toinen, vai jokin muu persoona. Jutut kun vähän riippuvat- eri persoonista kun on kyse, niin ihan ratkaisevaa eroa on asioissa joita esittää. suvunkin asioissa syntyy näin äkkiä sekaannuksia.
Tahdonvastainen hoito on joskus välttämätön. Sama ihminen voi olla kuntouduttuaan, tai sairautensa paremmassa vaiheessa, se ihminen jonka omainen on tuntenut koko ikänsä- mutta sairauden saatua vallan, kuin jokin tuhoava voima, tai eri persoona- jonka tekosia se alkuperäinen persoona ei edes muista.
pakkohoidon kannattajille nappi otsaan!
Mielenterveystyö tulisi kieltää suomesta ja valkotakkiset siat edesvastuuseen toiminnastaan!
"Henkilöllä jo todettu vakava Skitsofrenia lääkkeet vaan jaa ottamatta. "
Eli pelkkä paperi jota viranomaiset p*skiaiset käyttävät hyödykseen vieden ihmisoikeudet.
Mitään skitsofreniaa ei ole.
Suomessa on paljon väärin diagnosoituja.
Nämä valkotakkiset p*skapäät tulisi viedä metsän reunalle.
luettuani tämän ketjun ja omia kokemuksiani pohtien sanon, että nimimerkki Mikko on ainoa, joka puhuu täyttä asiaa.
Ihmettelen miksi muut täällä pistävät Mikolle täysillä vastaan!
Se asia on ihan totta, että tervekin voi joutua tässä sairaassa yhteiskunnassa tuohon kurjaan tilanteeseen, mihin ei uskonut koskaan joutuvansa.
Paljon olisi korjattavaa näiden lakien suhteen.
Itse olen sillä kannalla, että kieltäisin mokoman psykiatrisen pakkohoidon kokonaan.
Se on pelottava asia tässäkin valtiossa.
Lisäksi psykiatrinen diagnoosi pitää kyetä saamaan pois, jos sitä vaatiikin.
Uhreilla ei ole mitään oikeuksia, juuri mitään.
https://www.adressit.com/psykiatrisen_pakkohoidon_lakkauttaminen
Onneksi sinun mielipiteelläsi ei ole mitään vaikutusta asiaan.
Tuota typerää ja jo faktoiltaan virheellistä adressia puolestaan hyvin kuvaa sen kannatus. Se on ilmeisesti luotu vuoden 2008 paikkeilla, ja toistaiseksi siinä on kolmisensataa allekirjoitusta.
on sillä vaikutusta ja tulee olemaan muidenkin mielipitellä vaikutusta.
ja lisää tulee allekirjoituksia. Olen valmis sen puolesta toimimaankin.
natsitoiminta pois.
Olet vastenmielinen paska.
Tuolla tahdilla menee suuruusluokkaa 200 vuotta että kasassa olisi edes kansalaisaloitteen käsittelyyn vaadittava kannatusmäärä. Eikä se tietysti adressin kohdalla mitään tarkoita. Ei niillä ole mitään vaikutusta. Eikä sinun Suoli24-mielipiteelläsikään. Onneksi.
"Omaisena edelleen, sanoisin, että tutustuisit sairauksiin, joiden vuoksi ihmiset saavat tahdosta riippumatonta hoitoa. Osa on perinnöllisiä. Ja sillä tavalla hankalia, että potilaan läheiset saavat kokea ohessa yhtä ja toista, vaikeaa. Mitä sanoisit äidille, jonka oma poika on paranoidisen skitsofrenian harhoissaan pahoinpidellyt lukuisia kertoja? "
ne sairaudet ovat kieron psykiatrian tekaisemia.
Suurimmalla osalla niistä ei voida edes puhua sairauksina.
"Mitä kertoisit "käytöstavoista" sisarukselle, joka saa arvailla puhelimessa, puhuuko puhelusaa tutulla äänellä sisaruksen oma alkuperäinen, toinen, vai jokin muu persoona. "
Ei se pakkohoitoa oikeuta.
"Jutut kun vähän riippuvat- eri persoonista kun on kyse, niin ihan ratkaisevaa eroa on asioissa joita esittää. suvunkin asioissa syntyy näin äkkiä sekaannuksia.
Tahdonvastainen hoito on joskus välttämätön."
Edelleen painotan että psykiatrian lehmälauma kaltaisinesi voisitte mennä Siperiaan häiritsemästä ihmisten vapautta ja omaa rauhaa.
"Sama ihminen voi olla kuntouduttuaan, tai sairautensa paremmassa vaiheessa, se ihminen jonka omainen on tuntenut koko ikänsä- mutta sairauden saatua vallan, kuin jokin tuhoava voima, tai eri persoona- jonka tekosia se alkuperäinen persoona ei edes muista."
Pyh, puhut juuri kuten psykiatrit, nuo valkotakkiset mielivaltiaat.
IHan täyttä paskaa, potaskaa, humpuukia.
Ei kenenkään ole pakko sitoutua mihinkään.
Yhteiskunnasta eroaminen on parempi asia.
No, kerroin asioita, joita suomessa oikeasti tapahtuu. Ja nämäkin, muuten johtivat tahdonvastaiseen hoitoon.
Mielestäsi omaiset, jotka joutuvat kokemaan väkivaltaa harhoissaan toimivalta, pitäisi tämän toimijan saada rauhassa lopulta tappaa? Niinkö? En muuten puhunut paskaa.
Perheasioiden kyseessä ollen kukaan ei kirjoittele enempää. Mutta edelleen, joissain tapauksissa tahdonvastainen hoito on ihmisen oman hyvinvoinnin ja läheisten, muun ympäristön kannalta välttämätön.
En ole psykiatrian puolen väkeä. olen lähiomaisen asemassa tällaisissa kuvioissa. Kiitos nyt paljon kannastasi, minulla on erilainen. Toivoisin siltä psykiatrialta kunnollista toimivaa hoitoa skitsofreniaan.
Voin kyllä kirjoittaa sinulle MT1-lähetteen.
Se tarkoittaa ensin 24 tunnin tarkkailua sairaalassa sen jälkeen sitten tarvitaan 2 lääkärin lausunto pakkohoitopäätökseen.
Hieman pieleen. Ensiksi se on M1-lähete. Toisekseen tarkkailulausunto on kirjoitettava neljäntenä päivänä tarkkailuun ottamisesta. Kolmannekseen päätökseen riittää kyllä yhden lääkärin lausunto ja toisen päätös.
Viite mielenterveyslaki (1116/1990) 10 ja 11 pykälät.
"Mielestäsi omaiset, jotka joutuvat kokemaan väkivaltaa harhoissaan toimivalta, pitäisi tämän toimijan saada rauhassa lopulta tappaa? Niinkö? En muuten puhunut paskaa.
Perheasioiden kyseessä ollen kukaan ei kirjoittele enempää. Mutta edelleen, joissain tapauksissa tahdonvastainen hoito on ihmisen oman hyvinvoinnin ja läheisten, muun ympäristön kannalta välttämätön."
kyllä sinä nyt puhut paskaa.
vankila on paikka jonne kuuluu, jos joku tappaa toisen.
m1 lähete on perseestä ja se pitäisi lailla kieltää koska
sinne lähetellään ihmisiä joilla ei ole mitään vikaa päässä.
pelkkä huolestuminen toisen voinnista tuntuu riittävän tai pikkujutut.
pois vaan mielivalta. piste.
"Voin kyllä kirjoittaa sinulle MT1-lähetteen.
Se tarkoittaa ensin 24 tunnin tarkkailua sairaalassa sen jälkeen sitten tarvitaan 2 lääkärin lausunto pakkohoitopäätökseen."
siitä vaan, katsotaan miten onnistut.
ja minä en virkavaltaa kunnioita enkä sinun paskapuheitasi.
"Hieman pieleen. Ensiksi se on M1-lähete. Toisekseen tarkkailulausunto on kirjoitettava neljäntenä päivänä tarkkailuun ottamisesta. Kolmannekseen päätökseen riittää kyllä yhden lääkärin lausunto ja toisen päätös.
Viite mielenterveyslaki (1116/1990) 10 ja 11 pykälät."
vittuun moiset lähetteet.
päättäkööt keskenään mitä huvittaa.
suomi on paskavaltio.
vittuun moiset lait pitäisi työntää.
Minä kirjoitin tapahtuneista, en siitä että joku olisi kuollut. Mikäli olisit itse omaisen asemessa ja läheisesi alkaisi toistuvasti pahoinpidellä, särkeä, jne, ilman että alkoholilla/ muilla aineilla olisi osuutta asiaan, mitä tekisit? Antaisitko homman jatkua? Vielä viikkoja myöhemminkin tapaisit vaikka oman äitisi mustelmilla ja kuollaakseen peloissaan paranoidisen jäljiltä? Pitäisitkö huolen, ettei lasketa kotilomille heppoisin perustein äidin luo?
Yksi jännä juttu. Moni ei vaadi oikeusteitse edes lähiomaisen tekemästä systemaattisesta väkivallasta korvauksia. Kun se väkivalta on tehty "täyttä ymmärrystä vailla".
Toisekseen, etkö olisi yhteydessä omaisesi hoitopaikkaan? Tunnetaan käsite perhepalaverit,vapaa oikeus kävellä, ja sekin on tuttu että omaiset vastaavat henkilöstä- kun käy viikonloppulomalla.
Lähetteistä, virka-apuna annettavista, kuljetuksesta lepositeissä tms. en ole muuten puhunut tässä ketjussa.
"Moni ei vaadi oikeusteitse edes lähiomaisen tekemästä systemaattisesta väkivallasta korvauksia. Kun se väkivalta on tehty "täyttä ymmärrystä vailla
.
Roskaa. Syyntakeettomuutta ei ole paitsi, jos ihminen tekee esim. psyykepillereiden vaikutuksen alaisena rikoksen. Muuten asia kuuluisi hoitaa oikeusteitse ja kuuluisi minusta silloinkin, jos on kyse syyntakeettomuudesta.
Kannattaisi sinunkin suhtautua kriittisesti psykiatriaan ja sen "hoitomuotoihin". Psyykepillerit voivat aiheuttaa itsemurhia ja tappoja!
"Tuolla tahdilla menee suuruusluokkaa 200 vuotta että kasassa olisi edes kansalaisaloitteen käsittelyyn vaadittava kannatusmäärä. Eikä se tietysti adressin kohdalla mitään tarkoita. Ei niillä ole mitään vaikutusta. Eikä sinun Suoli24-mielipiteelläsikään. Onneksi."
No sinä et siitä asiasta päätä.
Ja tarpeeksi pitkään kun vastustajat miettivät miten saada adressi
kunnolla toimimaan ( kerätään porukkaa ) niin sinä nielaiset pian tyhjää.
Kyllä vaikutusta saadaan kun sen eteen tehdään töitä.
mene sinä pikkuhomo sillä aikaa soittelemaan ihmisiä kusipäiden
myrkytettäväksi.
Vitun pelle.
En minä mistään päätäkään. Minä vain kerron sinulle miten asiat ovat. Ei ole minun syyni eikä minun ongelmanikan, että et pidä siitä.
Jään innolla odottamaan milloin tuo adressi rikkoo vaikkapa nyt 10000 allekirjoittaneen rajan. Vähän täytyy vauhtia lisätä, kun se kuitenkin on avattu jo vuonna 2008.
Paljon tietysti auttaisi, jos adressi olisi edes faktoiltaan oikein, tai argumentoisi jotenkin kantaansa pelkän nykytilan kuvailemisen lisäksi. Nythän siinä annetaan väärää tietoa ainakin tahdonvastaisen mielenterveyshoidon edellytyksistä, eikä esimerkiksi tuota syyntakeellisuus/-takeettomuusasiaan vaadittavaa muutosta perustella yhtään mitenkään.
Noh, kai joku on saanut osan pahasta olostaan purettua, kun on tuon adressin aikoinaan väkästellyt. Ehkä se sillä tavoin on jotain merkitystä olemassa ololleen saanut.
Vittuako siinä itse lässytät.
Mene itse saatanan kusipää pakkohoitoon, kokeile onko se hauskaa.
Ei pakkohoitoon voi vapaaehtoisesti mennä. Ja minulla kun ei ole mitään sellaista tilannetta, että pakkohoitoon määrättäisiin, niin kokeilematta jää. Sen sijaan edellisessä ammatissa tuli kyllä koko joukko M1-asiakkaita kuljetettua, ja M3-asiakkaita palautettua takaisin hoitopaikkaan. Kyllä siinä huomasi miksi kyseinen järjestelmä on olemassa.
Heh heh, Voi rukkaa, kyllä sinut sinne saadaan tässä viranomaisvaltiossa IHAN VARMASTI, jos oikein yritetään. Sinun henkilöllisyys vaan selville ja suunnitelma käyntiin. Ihan varmasti pääset ainakin tarkkailulähetteellä pikku haastatteluun.
Se olisikin ihan oikein tuollaiselle natsimyönteiselle vatipäälle.
Kirjoittele vaan lisää puskista, se on turvallisempaa.
Oma mielipide on että yhteiskunta on liian holhoava ja olen itse anarkismin puolella viimeiseen asti. Kuulut siihen ryhmään, joka on ns. paskasakkia ja pidän sinunlaisia kusipäitä erittäin vastenmielisinä ja löisin mielelläni turpiin saunan takana, heh.
Mutta ei se teitä mihinkään suuntaan muuta.
Haluatte että ihmisiä saa määräillä ja paskat itsemääräämisoikeudesta.
Koko touhunne on helvetin naurettavaa.
Siitäpä sitten yrittämään. Ensin alkuun voit kokeilla henkilöllisyyteni selvittämistä. Siitä sitten voit koittaa uskotella jollekulle lääkärille, että pitäisi tarkkailulähete kirjoittaa. Ihan vapaasti saat yrittää. Älä siis ihmeessä jätä pelkän Suoli24-uhoamisen asteelle, vaan lähde toteuttamaan. Tästä voi tulla vielä oikein viihdyttävää, jos sinulla vain rohkeus ja taidot riittävät. Tosin täytynee varautua pettymykseen sen suhteen.
Samalla ehkä päästäisiin sitä saunan takana hoideltavaa hommaakin kokeilemaan. Nythän se ei onnistu, kun sinä syytät minua puskista huutelusta, vaikka itse teet ihan samaa. Ihan yhtä vähän sinun yksilöiviä tietojasi täällä näkyy, joten pata kattilaa soimaa ja niin edelleen.
Onneksi olen päätynyt jo parempiin hommiin, eikä noita M1-M3-potilaita enää tarvitse työkseen katsella. Avun tarpeessahan he ovat, mutta se sairaudentunnottoman ihmisen touhu on vaan välillä todella raskasta seurata edes lyhyttä aikaa. Voimia toivotankin kaikille, jotka varsinaisesta hoidosta vastaavat.
no kun en itse kannata tuollaista ihmisten määräämistä, niin en tosiaankaan kirjoittele sellaisia kenellekään. psykiatria on mätä valhe.
ei siihen rohkeutta tarvita, mutta tiedän sinunlaiset lampaat. te olette aina uhoamassa ja puolustelemassa paskalakejanne siihen saakka kunnes itse joudutte sen hampaankynsiin.
minä en sinun potilaistasi tiedä mutta sen tiedän että ainoa apu minkä he tarvitsevat on ajaa psykiatrinen hoito helvettiin suomesta ja antaa kaikkien kukkien kukkia. vankilat on keksitty ja sinne pääsee jos tekee rikoksia.
psykiatriset vankilat ovat syyttömien vangitsemista, itsemääräämisoikeuden viemistä.
sairaudentunnottomuutta ei ole olemassakaan.
se on vain viheliäisten paska-valkotakkisten keinoilua saada kaikki pitämään turpansa kiinni koska valkotakkinenhan "On aina oikeassa". muut on "hulluja eivätkä ymmärrä tilaansa" blaa blaa. joopajoo, niin varmaan. Montakohan syytöntä ihmistä siellä nytkin kärsii ja syö myrkkyjä vaikkei itse haluaisi.
turpaan sinua pitäisi vetää siellä saunan takana, oikein mielelläni sen tekisinkin mutta pitäisi hoitaa se niin ettei silminnäkijöitä ole niin pääsisit etsimään hampaita perseestäsi.
Eli siis paljastit juuri, että et oikeastaan juurikaan ole ollut edes tekemisissä psykiatristen potilaiden kanssa saati, että sellaisten, jotka ovat sairaudentunnottomia ja vaaraksi itselleen tai muille. No, se kirjoituksistasi kyllä on jo loistanut rivien välistä aiemminkin.
Käsitteetkin sinulla menevät iloisesti sekaisin. "Psykiatriset vankilat syyttömien vangitsemiseen" ja niin edelleen. Ei sinulla selvästikään oikein ole käsitystä siitä mihin erilaisia psykiatrisia tahdonvastaisen hoidon potilaita edes sijoitetaan, tai minkälaisissa olosuhteissa missäkin niistä paikoista oleillaan.
Sairaudentunnottomuuden suhteenkin osoitat tietämättömyytesi, ja sen, että selvästi et koskaan tällaisten potilaiden kanssa ole missään tekemisissä ollut. Ei tarvita edes minkäänlaista hoitoalan koulutusta, jotta kyseisen ilmiön huomaa tietynlaisista potilaista. Mutta helppoa sitä on salaliittoteoriaksi luulla, jos koskaan ei asian kanssa ole tekemisissä ollut.
Kuten sanottu, vaikea sitä saunantakushommaa on kokeilla, kun sinä sitä täällä uhoat vain vaihtuvien nimimerkkien takaa. Noh, kyllä nettiin typerää uhoa mahtuu.
Minulla on paljon omakohtaista kokemusta psykiatrisesta järjestelmästä niin omaisena kuin potilaanakin, joten tiedän tasan tarkkaan mitä se on. Tiedän miten sairaalaan joutuu/voi hakeutua ja miten kaikki menee käytännössä sekä, minkälaista ylipäänsä oleminen psykiatrisella osastolla on.
Sinun, 6u5ytrfd ei kannattaisi kaikkea ottaa kirjaimellisesti, kuten ilmaisun psykiatrisista vankiloista. En usko, että kirjoittaja tarkoitti oikeita vankiloita, vaan että psykiatriselle osastolle joutuminen on kuin vankilaan joutumista, mistä olen täysin samaa mieltä! En usko, että edes vankien ihmisoikeuksia loukataan niin paljon kuin psykiatristen "potilaiden", joista monet eivät ole edes tehneet rikosta ja joista monia ei edes epäillä mistään rikoksesta. Sen sijaan monet vaikeista psyykkisistä häiriöistä kärsivät ovat joutuneet itse rikoksen kohteiksi. Eihän mikään psyykkinen häiriö synny ikinä tyhjästä, vaan taustalla saattaa olla erittäin julmia ja traumaattisia kokemuksia, yleensä jo lapsuudesta alkaen. Pahinta on omien vanhempien taholta tullut väkivalta, mutta tämän lisäksi myös koulukiusaaminen ym. yhteisöjen/yhteiskunnan aiheuttamat ongelmat ja traumat voivat synnyttää psyykkisiä häiriöitä.
Toisaalta on luonnollista ja jopa tervettä reagoida pahuuteen. Mm. siksi väite psyykkisistä häiriöistä sairauksina on väärin. Sairaudentunnottomuudesta puhuminen on todella loukkaavaa, leimaavaa ja valheellista! Tietenkin silloin kun psyykkiset häiriöt aiheuttavat paljon kärsimystä ja sitä, ettei pysty elämään itsenäisenä aikuisena, tarvitaan monenlaista apua. Kuitenkaan psykiatria ei ole taho, mikä auttaa ihmisiä.
Psyykkisiä häiriöitä ei voida pitää sairauksina, kuten fyysisiä sairauksia, koska ei ole olemassa mitään OBJEKTIIVISIA arvioita, testejä, kokeita ja mittareita, miten sairaus voitaisiin todeta. Jos menet mitä tahansa fyysistä sairauden mahdollisuutta selvittämään, täytyy jokaisen ammattitaitoisen lääkärin tutkia ja selvittää asia monin tavoin, ennen kuin voi antaa diagnoosin, mikäli jotain löytyy.
Sama pitäisi päteä psyykkiseen puoleen, mutta ei päde! Jopa terveyskeskuslääkäri voi lyhyen ajan jälkeen todeta jonkin psyykkisen häiriön, johon määrää lääkettä! Vaikka häiriö pitäisikin täysin paikkaansa (aina ei pidä), on käytäntö ja psykiatria monessakin mielessä tuhoon tuomittu!
Kuten jo mainitsin, psyykkiset häiriöt eivät ole sairauksia, vaan kyseessä on yleensä ihmisen reagointi sairaaseen ympäristöön, traumoihin ja/tai vaikeaan elämäntilanteeseen. Väite aivojen kemiallisesta epätasapainosta ei perustu tieteeseen, vaan teoria on kumottu. Siksi psyykenlääkkeiden käytöllekään ei ole tieteellisiä perusteita. Joku voi saada apua psyykenlääkkeistä, mutta niin voi saada alkoholista ja laittomista huumeistakin! Samanarvoisia kaikki.
Kaikista pahin epäkohta psykiatriassa on pakkohoito ja pakkotoimien käyttö psykiatrisilla osastoilla. Järjestelmässä mukana olleena olet joutunut omaksumaan yksipuolisen ja valheellisen näkemyksen mielenterveysongelmaisten kohtelusta ja hoidosta. Et pystyisi muuten tekemään työtäsi, jos ymmärtäist mistä psykiatriassa on loppujen lopuksi kyse.
Yksi harhaluulo on psykoottisten ihmisten väkivaltaisuus. Ihmisillä on sitkeä usko, että psykoottiset ihmiset olisivat väkivaltaisempia kuin muut ja että he olisivat syyntakeettomia syyllistyessään rikokseen. Asia ei ole näin. Lisäksi kuvitelma pakkohoidon ja psyykelääkkeiden eli huumeiden välttämättömyydestä rauhoittavana ja hoidollisena asiana, on täyttä roskaa. Sinäkin leimasit viesteissäsi ikävästi mielenterveysongelmista kärsiviä, etkä edes ymmärrä, että monesti juuri psyykenlääkkeet aiheuttavat monia oireita, mitä pidetään "sairauksien" aiheuttamina! Psyykenlääkkeillä on valtavasti haittavaikutuksia. Vakavimmillaan ne voivat aiheuttaa voimakasta levottomuutta, sekavuutta, väkivaltaisuutta ja jopa harhoja. Tämä pätee myös silloin, jos psykiatrinen "potilas" yrittää olla ilman lääkkeitä ja saa vieroitusoireita. Mutta tämähän ei sinua ja kaltaisiasi kiinnosta.
Oma lukunsa on pakkohoidon aiheuttamat traumat, mitä "potilaalle" helposti aiheutetaan, varsinkin jos hoitohenkilökunta kohtelee "potilasta" sadistisesti ja mielivaltaisesti. Tähän liittyy myös mahdollisuus vääristä diagnooseista ja lääkityksistä sekä "potilaan" tarpeeton eristäminen ja sitominen. Olen kokenut tämän kaiken, mutta niin ovat monet muutkin mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset joutuessaan pakko"hoitoon".
Jouduin pakkohoitoon siksi, että sanoin vahingossa väärän päivämäärän päivystävälle lääkärille (siis ainoastaan monesko päivä, kuukausi ja vuosi olivat oikein). En ollut psykoosissa, en ollut vaaraksi itselleni enkä muille, ainoastaan olin hyvin ahdistunut. Sitten vaan ambulanssilla suljetulle, mistä pääsin pois muutaman päivän kuluttua! Voi helvetti. Oliko järkeä???? Luuleeko ihmiset terveydenhoitohenkilökunta mukaan lukien, että jos ihminen on todella vaaraksi itselleen tai muille, vaara häviää muutamassa päivässä??? Niin varmaan.
Aika hienosti kumoat koko nykyisen lääketieteellisen käsityksen mielenterveyden sairauksista. Kerrot, että sairaudentunnottomuutta ei ole oikeasti olemassa, diagnooseille ei ole samanlaisia ehdottoman objektiivisia kriteerejä, kuin on ilmeisesti kaikille somaattisille sairauksille, esität, että kaikki nykyään mielisairauksina pidetyt ilmiöt ovat vain tervettä ja normaalia reagointia traumoihin ja muihin ei-toivottuihin tapahtumiin. Unohdinko jotain? Ainiin, aivojen kemiallisten prosessien häiriintyminenkään ei mitenkään liity asiaan. Perustavanlaatuisia teorioitakin kuulemma on kumottu, ja lisäksi esität melkoisen kattavia yleistyksiä hoitojen toimivuudesta tai toimimattomuudesta,
Ja kaiken tämän lähteeksi esität vertaisarvioitua ja luotettavaa tietoa.... niin, kuinka paljon? Et yhtään. Et viittaa ensimmäiseenkään tutkimukseen, julkaisuun tai edes artikkeliin tai blogikirjoitukseen, joka millään tapaa tukisi mitään mitä väität. Et esitä mitään tietoa omasta koulutustaustastasi (poislukien "elämänkoulu" psykiatrian asiakkaana =D ), jonka avulla voisi arvioida tietojesi oikeellisuutta.
Sori, uskoni lukemaani ja opiskelemaani säilyy edelleen vähän vahvempana kuin uskoni sinun kirjoituksesi sisältöön, ja olen sitä mieltä, että lakeja ei tule muuttaa sinun näkemystesi mukaisesti.
Ad hominemisi minusta "pakon edessä valheellisia käsityksiä" omaksuvasta terroristihoitajasta, joka ei vähääkään välitä ovatko oireet sairauden, lääkityksen, vai lääkityksen vieroitusoireiden aiheuttamia, eivät ansaitse sen kummempaa pohdintaa. Jos oma mieli on valmiiksi sairaudentunnoton ja hoidonvastainen, niin toki se projisoituu myös hoitohenkilökuntaan, jotka tietenkin ovat sitten pahuuden ilmentymiä ja salaliitossa potilasta vastaan. Lisäksi sinun tulee hieman rauhoittua, ja lukea ajatuksen kanssa mitä sinulle kirjoitetaan. Kuten tekstistäni selvästi käy ilmi, en ole psykiatristen sairaaloiden hoitohenkilökuntaa. Kerron työskenneelleeni "kuljetuspuolella viemässä ja palauttamassa hoitoon M1-M3-asiakkaita". Kyllä siitä aika selvästi ilmi käy, että olen työskennellyt ensihoidossa. Ja kyllä, jo siellä havaitsee ja näkee sen, että osa ihmisistä on kiistatta hoidon tarpeessa jopa vastoin omaa tahtoaan.
Usko pois, ulkopuolelta se on helpompi havaita, kuin oman pääsi sisältä.
Totta+kai+tajusin,+että+työskentelet+ensihoidosssa!+Tuossa+yhteydessä+puhuin+terveydenhoitojärjestelmästä+yleensä,+enkä+pelkästä+psykiatriasta!+Itsehän+perustelit+ja+puolustelit+miksi+järjestelmä+on+olemassa,+joten+vastaus+oli+siihen.
"Paljon tietysti auttaisi, jos adressi olisi edes faktoiltaan oikein, tai argumentoisi jotenkin kantaansa pelkän nykytilan kuvailemisen lisäksi. Nythän siinä annetaan väärää tietoa ainakin tahdonvastaisen mielenterveyshoidon edellytyksistä, eikä esimerkiksi tuota syyntakeellisuus/-takeettomuusasiaan vaadittavaa muutosta perustella yhtään mitenkään."
No ehkä sitä joskus parannellaan. Siihen varmasti menisi aikaa liikaa.
Valitettavasti suomi on pellepäättäjien armoilla ja siitä syystä tuollainen
nöyryytys sallitaan.
Ambulanssit ovat ihan muita asioita varten, ei sitä varten, että tullaan
toisen reviirille nöyryyttämään ja vaatimaan hoitoon.
Ei kenelläkään ole mitään syytä mihinkään viedä ketään, jos ei ole edes
mitään pahaa kenellekään tehnytkään.
Eivät nuo valkotakkiset pellet edes kerkiä ottamaan kunnolla kenenkään
päästä selvää! Eivät ne siihen pysty, vaan homma perustuukin siihen,
että erilaisia ihmisiä ei yhteiskunnassa hyväksytä ja lakikun on mikä on,
niin noin voi käydä että haetaan kotoa.
Tiedän senkin, että suurimmalla osalla ei todellakaan ole syytä joutua
valvonnan alaiseksi.
Ne jotka sitä tarvii, ovat tehneet oikeasti jotain.
Ihmisestä tehdään tässä valtiossa uhri helposti.
Katso vaikka youtubesta miten erästä suomalaista kaveria kiusattiin
ja tekaistiin ihan vittuillakseen pakkohoitolähete.
Kun selvisi että homma olikin kiusantekoa, niin kuvittele mikä nöyryytys.
Monelle se tarkoittaa samaa asiaa.
Päättäjät ei välitä.
Kun kaveri myöhemmin asiallisesti kyseli voiko merkinnän saada hänen
tiedoistaan pois. sanoi lääkäri hänelle ettei se onnistu, koska laki on mikä on.
Aurinkoista päivää vaan sinne, mutta opi tästä nyt jotain.
"Paljon tietysti auttaisi, jos adressi olisi edes faktoiltaan oikein"
onhan siellä ihan oikeaa faktaa.
luetunymmärtäminenkö mättää vai mikä ihmisen noin lammasmaisesti
nuolemaan kiviaikaista suomilakia?
bää bää?
Juu, on siinä pari kohtaa oikeinkin, joskin melkoisen raflaavien tulkintojen kautta esitetty. Se, että adressin tulisi olla faktoiltaan oikein, tarkoittaakin sitä, että sen pitäisi olla KAIKILTA faktoiltaan oikein. Nyt se ei sitä ole. Esimerkiksi tahdonvastaisen hoidon kriteerit eivät ole adressissa oikein. Samoin moni muu kohta on esitetty tarkoitushakuisen populisoidusti ja epätarkasti. Ei, ei tällaisella adressilla ole mitään mahdollisuutta saada mitään laajaa kannatusta saati, että se johtaisi mihinkään merkittäviin lainsäädäntömuutoksiin.
En tiedä mistä "kiviaikaisesta" laista puhut. Viitannet termiin "kivikautinen"? Kivikausi oli tuhansia vuosia sitten. Itsenäinen Suomi ei ole sataakaan vuotta vanha. Mielenterveyslaki on vuodelta 1990, ja useimmat sen tahdonvastaista tarkkailua ja hoitoa koskevat pykälät niinkin uusia kuin vuodelta 2014. Varsinaisesti kivikautisesta lainsäädännöstä ei siis voi oikein rehellisesti puhua.
Pakkohoitoa tarvitaan lisää ja lääkeannokset on vähintäänkin tuplattava. Pakkopaitoja on myös ostettava lisää.
onneksi metsästäjiltä voi ostaa pimeästi tuollaisia natseja varten tarpeellista tavaraa jos tarvetta tulee.
"Mielenterveyslaki+on+vuodelta+1990"
Kaveri on joka kerta uhannut panna minut pakkohoitoon, kun olen uhannut tehdä itsemurhan.
jätä tuollainen lammas omaan arvoonsa.
etsi uusi kaveri.