Olen allekirjoittanut paperin jossa sitoudun olemaan moittimasta jakosopimusta mutta 1 osakas kieltäytyy hyväksymästä. Voinko tehdä vielä moitteen jaosta vai pitääkö tehdä kanne sillä olen allekirjoittanut jakosopimuksen mutta lainvoimainen se ei ole.
Kanne vai moite
Nimi
91659
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ensinnäkin olennaista on, ovatko kaikki allekirjoittaneet jakokirjan? Kirjoitit, että yksi osakas ei hyväksy jakoa -> jos hän ei ole sitä allekirjoittanut, mitään perinnönjakoa ei ole vielä olemassa. Tällöin jakoa on vaadittava hakemalla käräjäoikeudesta pesänjakaja.
Jos kaikki ovat allekirjoittaneet jakokirjan, mutta yksi ei ole sitoutunut olemaan sitä moittimatta, hän voi sitä vielä moittia nostamalla moitekanteen käräjäoikeudessa 6 kk kuluessa viimeisestä allekirjoituksen päivämäärästä lukien.
Sitoumus olla moittimatta perinnönjakoa on henkilökohtainen, eli sinä et voi enää nostaa moitekannetta viimeksi mainitussa tapauksessa, vaikka joku muu perillinen sen voisikin vielä tehdä.
mitä jakokirjassa pitää mainita, pitääkö esim: jos perunkirjat on tehty testamentin sisällön mukaisesti ja osakkaat ovat testamentin hyväksyneet, ja jos sitten kuitenkin testamentin saajat itse eivät noudata testamentin tahtoa, niin täytyykö tuo asia mainita jakokirjassa.
Yks vain haluaa moittia. Jos hän moittii niin voinko haastaa hänet?
Jos osakas nostaa moitekanteen, sinut ja muutkin osakkaat on haastettava tähän oikeudenkäyntiin vastapuoliksi. Kyseisessä oikeudenkäynnissä on osakkaiden kesken ns. välttämätön prosessiyhteys. Se merkitsee, ettei oikeudenkäyntiä voi aloittaa ennen kuin kaikki osakkaat on siihen haastettu.
Lisäksi on kuitenkin syytä mainita, että moiteperusteeksi sopimusjaossa ei kelpaa kuin muodolliset perusteet. Osakas, joka on perinnönjakosopimuksen allekirjoittanut, ei voi moittia jakoa enää sillä perusteella, että sopimus ei enää häntä miellytä - toisin sanoen esim. sillä perusteella, että sopimusta ei ole tehty lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan ja että hän on sen seurauksena saanut liian vähän omaisuutta itselleen. Moiteperusteeksi kelpaa enää esim. se, että jakokirjasta puuttuvat esteettömien todistajien allekirjoitukset.
Kysymyksesi on erittäin yleisellä tasolla.
Mutta jos tarkoitat, että perinnönjako tehdään testamentinsaajien kesken testamentin omaisuuden jakoa koskevista määräyksistä poiketen, tämä on testamentin saajien vapaasti sovittavissa (ellei sitä ole erikseen testamentissa kielletty) eikä tästä seikasta sinänsä ole tarpeen mainita jakokirjassa.
Niin sanotun tarkoitemääräyksen osalta yllä sanottu ei päde, jos testamentissa sellainen on. Tarkoitemääräys (esim. testamentinsaajan on hoidettava vainajan hautaa) velvoittaa testamentinsaajaa ja tähän määräykseen voi vedota laaja joukko perillispiirissä. (Yleishyödyllisen määräyksen osalta kuka tahansa.)
Pakkoratkaisu jossa arvioissa saattaa olla virheitä.
testamentissa ollutta tarkoitusta että testamentin saajat jäisivät asumaan kotitaloa, ja heillä olisi oikeus maksaa lakiosaansa vaativat ulos pesästä, mutta eivät ole tätä kohtaa noudattaneet, vaan muuttaneet talosta muualle asumaan.
On hieman tulkinnallista, mitä testamentin tekijä on tarkoittanut määräyksellään, että saajien tulisi asua talossa.
Testamenttia tulkitaan tekijänsä tahdon mukaisesti. Jos sanamuodosta ja mahdollisista muista seikoista voidaan päätellä, että testamentin tekijä on tarkoittanut määräyksensä sellaiseksi, että saajat menettävät oikeutensa luopuessaan asumisesta talossa, voivat muut perilliset vedota tähän ja saajat menettävät saantonsa. Talo siirtyy silloin lakimääräisen perimyksen mukaisesti perillisille, ellei testamentissa ole toissijaista saajaa.
Tarvittaessa asiassa voidaan nostaa tulkintakanne käräjäoikeudessa.
Eli lyhyesti. Jos joku ei hyväksy jakoa on jakaminen mahdollista vain, jos joku hakee käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Sekö päätös on kaikkien valitusten ja moitteiden saatua ratkaisun sitten lainvoimainen ja jako voidaan suorittaa?