Rica Atmos käänteispalokattiloiden omistajat, kertokaapa käyttökokemuksia kattiloista
-Onko hyötysuhde mainosten lupaama?
-Pelaako hyvin kaikilla puulajeilla?
-Pelaako hyvin myös sekaklapilla?
-Pikeääkö tai nokeaako pahasti kattilan keraamisia arinoita?
-Kuinka kauan on keraamiset osat kestäneet?
-Onko puhdistaminen helppoa vai hankalaa?
-Konvektioputket, onko kattilassa niitä, kun ainakaan leikkauskuvissa niitä ei näy?
Myös muita käyttökokemuksia kaivataan.
Kokemuksia Atmoksen käänteispalokattiloista
Atmos. hyvä ai ei?
91
15126
Vastaukset
- Atmos..hyvä vai ei.
Eikö tosiaankan kenelläkään ole (Rica) Atmoksen kattiloita?
Erityisesti kiinnostaa jos jollakulla olisi tämä GSE-versio, jossa ilmanottoa ohjataan savukaasujen lämpötilan mukaan. Eli Atmoksen hi-tech malli.- Atmos.hyvä vai ei.
Onko tietoa, miten tuossa halvemmassa Atmoksen GS-mallistossa nuo savukaasut käyttäytyvät, toisin sanoen, onko niissä konvektioputket, vai mitä kautta savukaasut menevät jälkipolttopesästä hormiin??
- atmostulevaisuudessa
Atmos.hyvä vai ei. kirjoitti:
Onko tietoa, miten tuossa halvemmassa Atmoksen GS-mallistossa nuo savukaasut käyttäytyvät, toisin sanoen, onko niissä konvektioputket, vai mitä kautta savukaasut menevät jälkipolttopesästä hormiin??
Toimii hyvin kaikilla puulajeilla. Olen polttanut kuusta,koivua ja mäntyä sekaisin ja erikseen. Arina ja alapalotila ovat aina puhtaat noesta. Ja nokea ei nyt ole kyllä muuallakaan. Puhdistaminen on helppoa, kattilan taakse täytyy jäädä tilaa koska noen tai tuhkan tyhjennysluukku on siellä alareunassa. Ei ole putkia sellaiset kanavan tapaiset on lattaraudasta tehdyt, ja pois nostettava savukaasujen hidastin. Pari talvea olen lämmitellyt ja tyytyväinen olen ollut. Hyötysuhde on hyvä, savukaasut pyörii 250-300 välillä puhtaudesta riippuen. Kerran kk olen nuohonnut talvella, eipä kanavissa ole kun sellaista vaaleaa helposti irtoavaa tuhkaa. Varasto pesä ei holvaa puita. Kestävyydestä en osaa sanoa mitään. Arina on vähän rapistunut pesän puolelta. Sytytys helppoa. Usein kovilla pakkasilla on valmis hiillos kun joutuu aamuin illoin laittamaan pesällisen palamaan (pieni varaaja). Ei muutakun puhallin päälle ja puut pesään. Vaatii ne alku tulet toimiakseen kunnolla, olen kyllä oikaissut ja laittanut hiilloksen päälle suoraan pesän täyteen alle katsellut pienempiä puita. Toimii yleensä joskus ei ja sitten se toisiopalo ei lähde kunnolla käyntiin aluksi. Pesällinen palaa noin 3 tuntia joskus jopa 5 tuntia. Pesään menee 50cm puut se helpottaa puiden tekoa, ei tarvi mitään tikkuja poltella. Minulla on se gs 32 malli. Kyllä seuraavakin kattila jos tää nyt hajoo niin tulee atmos olemaan.
- Atmos, hyvä vai ei.
atmostulevaisuudessa kirjoitti:
Toimii hyvin kaikilla puulajeilla. Olen polttanut kuusta,koivua ja mäntyä sekaisin ja erikseen. Arina ja alapalotila ovat aina puhtaat noesta. Ja nokea ei nyt ole kyllä muuallakaan. Puhdistaminen on helppoa, kattilan taakse täytyy jäädä tilaa koska noen tai tuhkan tyhjennysluukku on siellä alareunassa. Ei ole putkia sellaiset kanavan tapaiset on lattaraudasta tehdyt, ja pois nostettava savukaasujen hidastin. Pari talvea olen lämmitellyt ja tyytyväinen olen ollut. Hyötysuhde on hyvä, savukaasut pyörii 250-300 välillä puhtaudesta riippuen. Kerran kk olen nuohonnut talvella, eipä kanavissa ole kun sellaista vaaleaa helposti irtoavaa tuhkaa. Varasto pesä ei holvaa puita. Kestävyydestä en osaa sanoa mitään. Arina on vähän rapistunut pesän puolelta. Sytytys helppoa. Usein kovilla pakkasilla on valmis hiillos kun joutuu aamuin illoin laittamaan pesällisen palamaan (pieni varaaja). Ei muutakun puhallin päälle ja puut pesään. Vaatii ne alku tulet toimiakseen kunnolla, olen kyllä oikaissut ja laittanut hiilloksen päälle suoraan pesän täyteen alle katsellut pienempiä puita. Toimii yleensä joskus ei ja sitten se toisiopalo ei lähde kunnolla käyntiin aluksi. Pesällinen palaa noin 3 tuntia joskus jopa 5 tuntia. Pesään menee 50cm puut se helpottaa puiden tekoa, ei tarvi mitään tikkuja poltella. Minulla on se gs 32 malli. Kyllä seuraavakin kattila jos tää nyt hajoo niin tulee atmos olemaan.
Kiitos että vaivauduit selostamaan kattilan toimintaa.
Kyllähän nyt ainakin 10-15 vuotta pitäisi kattilan toimia, ja kyllä niitä arinakiviä saa uusia, jos nykyinen alkaa murenemaan. - 2+12
Atmos, hyvä vai ei. kirjoitti:
Kiitos että vaivauduit selostamaan kattilan toimintaa.
Kyllähän nyt ainakin 10-15 vuotta pitäisi kattilan toimia, ja kyllä niitä arinakiviä saa uusia, jos nykyinen alkaa murenemaan.Atmoksesta on hyvä "räjäytyskuvavideo" juutuubissa - neliosainen juttu jossa alussa käsitellään historiaa ja lopussa puretaan pannu näytetään miten arinatiilet ym kasataan. Harmi vaan kun tarinat on jollain natsigüntter kielellä mut kannattaa katsoa muuten jos kattila kiinnostaa.
http://www.youtube.com/watch?v=0khOdNw5ltw
Minkä verran piti 32 Atmoksesta maksaa? Itse olen katellut että Puolassa vissiin pitäs käydä ens kesänä pyörähtämässä kesälomareissulla ja tuoda joku kattila tuliaiaina. - ml213.
Atmos, hyvä vai ei. kirjoitti:
Kiitos että vaivauduit selostamaan kattilan toimintaa.
Kyllähän nyt ainakin 10-15 vuotta pitäisi kattilan toimia, ja kyllä niitä arinakiviä saa uusia, jos nykyinen alkaa murenemaan.Jos kattilaan johdetaan varaajalta vesi ns sekoittaen eli kattila on kauttaaltaan kuuma/yli 65....70 C, niin periaatteessa kattila ei syövy mistään kohdin.
Itselläni on Jämä YP 40kw/muunneltu versio ja ikää yli 30 vuotta ja ei merkkiäkään syöpymisestä tms.Aikoinaan kattilat menivät uusiksi juuri syöpymisestä johtuen, koska varaajalta tuli kylmä/haalea vesi suoraan kattilaan.Vesi, joka menee kattilaan varaajalta, niin kondensoituminen on silmin nähtävää eli kattila on todella märkä tuloputken juurseta ja syöpyminen mahdollista.
PS.
Katselin tuon videon,- joka oli Atmoksen tehtaalta jossa kuvattiin palamistapahtumaa.Niin, Jämä YP kattilasta saa erittäin helposti muunneltua kattilan,- jossa sama palotapahtuma tapahtuu kattilan keskimmäisessä solassa eli lämmittäessä kattilaa tässä solassa palaa kaasut todella puhtaasti ja korkeassa lämpötilassa.
Kattilan nuohoustarvekkin harvenee. Itse nuohoan kattilan parin kuukauden välein. - ml213.
atmostulevaisuudessa kirjoitti:
Toimii hyvin kaikilla puulajeilla. Olen polttanut kuusta,koivua ja mäntyä sekaisin ja erikseen. Arina ja alapalotila ovat aina puhtaat noesta. Ja nokea ei nyt ole kyllä muuallakaan. Puhdistaminen on helppoa, kattilan taakse täytyy jäädä tilaa koska noen tai tuhkan tyhjennysluukku on siellä alareunassa. Ei ole putkia sellaiset kanavan tapaiset on lattaraudasta tehdyt, ja pois nostettava savukaasujen hidastin. Pari talvea olen lämmitellyt ja tyytyväinen olen ollut. Hyötysuhde on hyvä, savukaasut pyörii 250-300 välillä puhtaudesta riippuen. Kerran kk olen nuohonnut talvella, eipä kanavissa ole kun sellaista vaaleaa helposti irtoavaa tuhkaa. Varasto pesä ei holvaa puita. Kestävyydestä en osaa sanoa mitään. Arina on vähän rapistunut pesän puolelta. Sytytys helppoa. Usein kovilla pakkasilla on valmis hiillos kun joutuu aamuin illoin laittamaan pesällisen palamaan (pieni varaaja). Ei muutakun puhallin päälle ja puut pesään. Vaatii ne alku tulet toimiakseen kunnolla, olen kyllä oikaissut ja laittanut hiilloksen päälle suoraan pesän täyteen alle katsellut pienempiä puita. Toimii yleensä joskus ei ja sitten se toisiopalo ei lähde kunnolla käyntiin aluksi. Pesällinen palaa noin 3 tuntia joskus jopa 5 tuntia. Pesään menee 50cm puut se helpottaa puiden tekoa, ei tarvi mitään tikkuja poltella. Minulla on se gs 32 malli. Kyllä seuraavakin kattila jos tää nyt hajoo niin tulee atmos olemaan.
Niin,oletko tarkistanut kattilasta ne savukaasu/ solassa ne pinnat,- jotka ovat suoraan vasten vesitilaa.Tähän metallipintaan muodostuu ohut/paksu (palotapahtumasta riippuen) kova pinnoite, joka ei irtoa harjaamalla.Parhaiten se lähtee kun kattila on kylmä ja mekaanisesti kaapimalla.Irtoaa hilseen muodossa.
Jos kattilassa on suorat pinnat, niin paras työkalu on suorasivuinen, kova teollisuudessa käytettävä sahan terä tms, josta otettu sopiva pätkä. Kattilan saa teräspinnalle erittäin helposti.
Niin, tuon kovan pinnoitteen muodostuminen on normaalia "kylmälle" teräspinnalle,- jota ei voi estää.Jos sitä ei poisteta, niin se toimii tehokkaana eristeenä nostaen savukaasujen lämpötilaa. - puhdas liekki on pop
ml213. kirjoitti:
Jos kattilaan johdetaan varaajalta vesi ns sekoittaen eli kattila on kauttaaltaan kuuma/yli 65....70 C, niin periaatteessa kattila ei syövy mistään kohdin.
Itselläni on Jämä YP 40kw/muunneltu versio ja ikää yli 30 vuotta ja ei merkkiäkään syöpymisestä tms.Aikoinaan kattilat menivät uusiksi juuri syöpymisestä johtuen, koska varaajalta tuli kylmä/haalea vesi suoraan kattilaan.Vesi, joka menee kattilaan varaajalta, niin kondensoituminen on silmin nähtävää eli kattila on todella märkä tuloputken juurseta ja syöpyminen mahdollista.
PS.
Katselin tuon videon,- joka oli Atmoksen tehtaalta jossa kuvattiin palamistapahtumaa.Niin, Jämä YP kattilasta saa erittäin helposti muunneltua kattilan,- jossa sama palotapahtuma tapahtuu kattilan keskimmäisessä solassa eli lämmittäessä kattilaa tässä solassa palaa kaasut todella puhtaasti ja korkeassa lämpötilassa.
Kattilan nuohoustarvekkin harvenee. Itse nuohoan kattilan parin kuukauden välein.jämässä taitaa konvektiopinta-ala loppua kesken ennen savusolaa joten vaikka kattila puhtaammin alkaskin polttaa niin kuuma ilma lämmittäs enemmän piippua kun vettä...
Tai modifioi ihmeessä jämä sopivaksi ja sitten VTT:lle tai Vakolaan testiin niin saadaan kaikkien tietoon hyvin polttava yläpalokattila! - ml213.
puhdas liekki on pop kirjoitti:
jämässä taitaa konvektiopinta-ala loppua kesken ennen savusolaa joten vaikka kattila puhtaammin alkaskin polttaa niin kuuma ilma lämmittäs enemmän piippua kun vettä...
Tai modifioi ihmeessä jämä sopivaksi ja sitten VTT:lle tai Vakolaan testiin niin saadaan kaikkien tietoon hyvin polttava yläpalokattila!"Tai modifioi ihmeessä jämä sopivaksi ja sitten VTT:lle tai Vakolaan testiin niin saadaan kaikkien tietoon hyvin polttava yläpalokattila"!
Itselläni ei ole muuta motivaatiota kuin tiedostaa miten Jämä YP kattilasta saa pienillä muutoksilla hyvin toimivan kattilan.Lie näitä kattiloita toiminnassa vielä paljonkin. Jos käyttökokemukset Atmoksen kattilasta pitävät paikkaansa, niin eihän tuon savukaasujen lämpötilassa ole erikoisen suuria eroja. Ymmärtänet,- tai toivon niin, niin savukaasujen määrä/virtausnopeus on merkittävä asia.
PS.
Savukaasujen merkitys/vaikutus kasttilan hyötysuhteeseen on alle 10%. - ml213.
atmostulevaisuudessa kirjoitti:
Toimii hyvin kaikilla puulajeilla. Olen polttanut kuusta,koivua ja mäntyä sekaisin ja erikseen. Arina ja alapalotila ovat aina puhtaat noesta. Ja nokea ei nyt ole kyllä muuallakaan. Puhdistaminen on helppoa, kattilan taakse täytyy jäädä tilaa koska noen tai tuhkan tyhjennysluukku on siellä alareunassa. Ei ole putkia sellaiset kanavan tapaiset on lattaraudasta tehdyt, ja pois nostettava savukaasujen hidastin. Pari talvea olen lämmitellyt ja tyytyväinen olen ollut. Hyötysuhde on hyvä, savukaasut pyörii 250-300 välillä puhtaudesta riippuen. Kerran kk olen nuohonnut talvella, eipä kanavissa ole kun sellaista vaaleaa helposti irtoavaa tuhkaa. Varasto pesä ei holvaa puita. Kestävyydestä en osaa sanoa mitään. Arina on vähän rapistunut pesän puolelta. Sytytys helppoa. Usein kovilla pakkasilla on valmis hiillos kun joutuu aamuin illoin laittamaan pesällisen palamaan (pieni varaaja). Ei muutakun puhallin päälle ja puut pesään. Vaatii ne alku tulet toimiakseen kunnolla, olen kyllä oikaissut ja laittanut hiilloksen päälle suoraan pesän täyteen alle katsellut pienempiä puita. Toimii yleensä joskus ei ja sitten se toisiopalo ei lähde kunnolla käyntiin aluksi. Pesällinen palaa noin 3 tuntia joskus jopa 5 tuntia. Pesään menee 50cm puut se helpottaa puiden tekoa, ei tarvi mitään tikkuja poltella. Minulla on se gs 32 malli. Kyllä seuraavakin kattila jos tää nyt hajoo niin tulee atmos olemaan.
Paljonko kilomääräisesti mitattuna puita sopii pesälliseen? Miten usein nuohat hormin ja tuleeko hormiin eriokoisesti karstaa.
"Hyötysuhde on hyvä, savukaasut pyörii 250-300 välillä puhtaudesta riippuen".
Tuo savukaasujen lämpötila lie todellinen ajatellen käytännön olosuhteita. - atmostulevaisuudessa
2+12 kirjoitti:
Atmoksesta on hyvä "räjäytyskuvavideo" juutuubissa - neliosainen juttu jossa alussa käsitellään historiaa ja lopussa puretaan pannu näytetään miten arinatiilet ym kasataan. Harmi vaan kun tarinat on jollain natsigüntter kielellä mut kannattaa katsoa muuten jos kattila kiinnostaa.
http://www.youtube.com/watch?v=0khOdNw5ltw
Minkä verran piti 32 Atmoksesta maksaa? Itse olen katellut että Puolassa vissiin pitäs käydä ens kesänä pyörähtämässä kesälomareissulla ja tuoda joku kattila tuliaiaina.Hinta oli 2v sitten 3500€. Siihen kuului latauspumppu, kiehunnanestosysteemi ja hormiyhde. Tuo hinta oli pihaan pudotettuna.
Arinakivestä sen verran että jos tuota vauhtia murenee niin kestää ainakin sen 10v :)
Juu uusia saa. Kuten myös kaikkia muitakin kiviosia. - atmostulevaisuudessa
ml213. kirjoitti:
Paljonko kilomääräisesti mitattuna puita sopii pesälliseen? Miten usein nuohat hormin ja tuleeko hormiin eriokoisesti karstaa.
"Hyötysuhde on hyvä, savukaasut pyörii 250-300 välillä puhtaudesta riippuen".
Tuo savukaasujen lämpötila lie todellinen ajatellen käytännön olosuhteita.En mä ole niitä punninnut. Tilavuus on n.130l. Ei sitä uskalla täyteen koivupuita laittaa edes 40 asteen pakkasella. 2/3 osa pesällisiä kovilla pakkasilla ja puolikkaita lämpösimmillä ilmoilla. Mun varaaja on vaan 1300l. Savukaasut on parhaalla palolla nuo 250-300, tosin harvoin 300. Kun alkaa lähentelemään tuota 300 niin aika nuohota. Mun mielestä mieluummin vähän korkeammat savukaasulämpötilat kun nokiset ja tervaiset kanavat. Kerran vuoteen olen piipun nuohonnut, eipä tuolla mitään nokea kummempaa ole.
Jos vertaa vanhaan högforssiin, niin tahtoo talvella mennä polku pannuhuoneeseen tukkoo. Ei tarvitse käydä kun 2 kertaa päivässä. Ensin alkutulet ja sitten 30min päästä pesää haluttu määrä puuta ja savukaasutermostaatti oikean arvoon. Tuo termostaatti ohjaa savukaasuimuria. Vanhalla kattilalla noin 5-6 kertaa alta tunnin välein. Se siitä yliarvostuksesta....:P atmostulevaisuudessa kirjoitti:
En mä ole niitä punninnut. Tilavuus on n.130l. Ei sitä uskalla täyteen koivupuita laittaa edes 40 asteen pakkasella. 2/3 osa pesällisiä kovilla pakkasilla ja puolikkaita lämpösimmillä ilmoilla. Mun varaaja on vaan 1300l. Savukaasut on parhaalla palolla nuo 250-300, tosin harvoin 300. Kun alkaa lähentelemään tuota 300 niin aika nuohota. Mun mielestä mieluummin vähän korkeammat savukaasulämpötilat kun nokiset ja tervaiset kanavat. Kerran vuoteen olen piipun nuohonnut, eipä tuolla mitään nokea kummempaa ole.
Jos vertaa vanhaan högforssiin, niin tahtoo talvella mennä polku pannuhuoneeseen tukkoo. Ei tarvitse käydä kun 2 kertaa päivässä. Ensin alkutulet ja sitten 30min päästä pesää haluttu määrä puuta ja savukaasutermostaatti oikean arvoon. Tuo termostaatti ohjaa savukaasuimuria. Vanhalla kattilalla noin 5-6 kertaa alta tunnin välein. Se siitä yliarvostuksesta....:PKäänteispalokattila todella helpottaa lämmitystä, verraten esim. YP kattilaan. Omassa tapauksessani 2000/l varaajan lämmityksessä tietäisi etukäteen tarkan puumäärän eli lämmityksen aloittaminen ja 6/h päästä lämmityksen alasajo.
Mutta, puumäärässä en uskoisi säästäväni,- koska palotapahtuma on saman suuntainen. Käänteispalo kattiloiden "elektoriikka" arinoineen hieman huolestuttaa.- Oliskos paha ostos?
atmostulevaisuudessa kirjoitti:
Hinta oli 2v sitten 3500€. Siihen kuului latauspumppu, kiehunnanestosysteemi ja hormiyhde. Tuo hinta oli pihaan pudotettuna.
Arinakivestä sen verran että jos tuota vauhtia murenee niin kestää ainakin sen 10v :)
Juu uusia saa. Kuten myös kaikkia muitakin kiviosia.Hyötysuhteelataan heikkoa alapalokattilaa käryttävänä ja naapurin "wittuilua" savukaasuista aikani kuunnelleena motivoiduin etsimään tuota käänteispalokattilaa edullisesti. Köyhyys teettää kaikenlaista.
Joulun alla sain tarjouksen Eestinmaalta. ATMOS CD40SX, pumppu- ja sunttiryhmällä sekä jäähdytysvarolaitteilla varustettuna 2260 euroa, sisältäen verot. Lienee kilpailukykyinen hinta??
Huonommallakin matematiikalla laskettuna riihimäen poikain kattilaan verrattuna jää omaan lapaseen rahaa kaikkine matkakuluineen ja huveineen vähintään tonni, puolitoistakin.
Soitettuani Rican edustajalle tuli tunne ettei näillä kelein ole edes tarve hinnasta neuvotella, mikä toki on heille hyvä tilanne. Taitaa paikallisten hinta olla suolainen vaikka kattilan tuottaisi rahtinakin kotiovelle.
- Hyvärinen
Käänteispalokattilat on yliarvostettuja
Voin todistaa tämän sillä, että minulla ja kaverillani on samankokoiset ja samantyyppiset talot, kummassakin asuu neljä henkeä, eli lämpimän veden kulutuskin on sama, minula on Arimaxin yläpalo ja kaverillani Atmoksen käänteispalokattila, ja saman verran kuluu puita vuodessa kummallakin, sähkövastuksiakin käytetään suiunnilleen saman verran kummassakin taloudessa, joten siinäkään ei eroja tule, varaajat on yhtä suuret, joten ei eroja siinäkään. Puun poltossa teoriat ei aina toimi arjen käytännön todellisuudessa.- ............
Oli ennen yläpaloinen, yhdistelmä sellainen Öljy/puu. Nyt Veda 35 eli käänteispaloinen. Kyllä mielestäni puun kulutus 0n 25-30% pienempi. Toinen juttu on sitten lämmitystyö, entiseen verrattuna varmaankin kolmasosa, tulet kun pannuun saa, voi hyvin unohtaa koko asian ja häipyä kovallakin pakkesella asioille vaikka puoleksi vuorokaudeksi. Ei haittaa mitenkään päivän muita rutiineita. Ei vaadi edes ylisuurta varaajaa, puun lisäysväli voi hyvinkin olla 6-8 tuntia ja puut syttyvät vielä pesän pohjalla olevilla kekäleillä.
- rt-561
............ kirjoitti:
Oli ennen yläpaloinen, yhdistelmä sellainen Öljy/puu. Nyt Veda 35 eli käänteispaloinen. Kyllä mielestäni puun kulutus 0n 25-30% pienempi. Toinen juttu on sitten lämmitystyö, entiseen verrattuna varmaankin kolmasosa, tulet kun pannuun saa, voi hyvin unohtaa koko asian ja häipyä kovallakin pakkesella asioille vaikka puoleksi vuorokaudeksi. Ei haittaa mitenkään päivän muita rutiineita. Ei vaadi edes ylisuurta varaajaa, puun lisäysväli voi hyvinkin olla 6-8 tuntia ja puut syttyvät vielä pesän pohjalla olevilla kekäleillä.
Miten uskaltaa jättää puukattilan itsekseen, eikös ole vaarana kiehuminen, miten se on systeemissäsi estetty?
- ml213.
............ kirjoitti:
Oli ennen yläpaloinen, yhdistelmä sellainen Öljy/puu. Nyt Veda 35 eli käänteispaloinen. Kyllä mielestäni puun kulutus 0n 25-30% pienempi. Toinen juttu on sitten lämmitystyö, entiseen verrattuna varmaankin kolmasosa, tulet kun pannuun saa, voi hyvin unohtaa koko asian ja häipyä kovallakin pakkesella asioille vaikka puoleksi vuorokaudeksi. Ei haittaa mitenkään päivän muita rutiineita. Ei vaadi edes ylisuurta varaajaa, puun lisäysväli voi hyvinkin olla 6-8 tuntia ja puut syttyvät vielä pesän pohjalla olevilla kekäleillä.
Kaikkein surkein puunpolttamisessa on tuo puu/öljy yhdistelmä kattila ja siksi sitä ei tulisi verrata kattilaan,- joka on suunniteltu yksin puun polttamiseen. Jos aikoinaan YP kattiloiden suunnittelijat olisivat edenneet hieman pidemmälle YP kattilan suunnittelussa, niin koko palamistapahtuma olisi saatu parempaan tasoon. Olisi saatu ....h-a-l-p-a.... ja y-k-s-i-n-k-e-r-t-a-i-n-e-n kattila markkinoille.
- rtj-451
ml213. kirjoitti:
Kaikkein surkein puunpolttamisessa on tuo puu/öljy yhdistelmä kattila ja siksi sitä ei tulisi verrata kattilaan,- joka on suunniteltu yksin puun polttamiseen. Jos aikoinaan YP kattiloiden suunnittelijat olisivat edenneet hieman pidemmälle YP kattilan suunnittelussa, niin koko palamistapahtuma olisi saatu parempaan tasoon. Olisi saatu ....h-a-l-p-a.... ja y-k-s-i-n-k-e-r-t-a-i-n-e-n kattila markkinoille.
http://areena.yle.fi/audio/1488659
Kuunteleppa tuosta puulämmityksen asiantuntijoita, tuossa yhdessä kohdassa toi toinen asiantuntija sanoo, että on mitattu, että liekissä suurin lämpötila 10-15 sentin korkeudella, ja yläpalotilan yläosissa ei enää tapahdu merkittävää palamista rtj-451 kirjoitti:
http://areena.yle.fi/audio/1488659
Kuunteleppa tuosta puulämmityksen asiantuntijoita, tuossa yhdessä kohdassa toi toinen asiantuntija sanoo, että on mitattu, että liekissä suurin lämpötila 10-15 sentin korkeudella, ja yläpalotilan yläosissa ei enää tapahdu merkittävää palamistaPuuhan on ns pitkäliekkinen palotapahtumaltaan. Esim. leivinuunissa/ni liekin pituus on parhaimmillaan yli 200cm.
Kattilan tulee puun polttamisessa olla sellainen,- että se kaasuunnuttaa puun ja aloittaa palamistapahtuman.Paras palamistapahtuma saavutetaan siten,- että tämä palava kaasu johdetaan palamistunneliin ja poltetaan hyvällä hapetuksella savukaasut tässä tunnelissa. Tässä tunnelissa palamislämpötila on todella korkea.Käänteispalo kattilassa tämä palaminen tapahtuu arinan alla olevassa tilassa ja omassa Jämä YP/muunneltu palaminen tapahtuu keskimmäisessä solassa.
Tämän jälkeen loppuuun palaneita kaasuja alettaan jäähdyttää eli se lämpöenergia siirretään vesitilaan.Omaan kattilaan jouduin tekemään levyohjaimen,- joka kierrättää kaasut lähellä kattilan savusolan pintaa ja näin lasken savukaasujen lämpötilan n300...400 C.
Eli tärkeimpiä vaiheita puun polttamisessa on puun kaasuuntuminen ja palamisen aloittaminen ja tämän jälkeen palon riittävä hapettaminen. Esim. jos veto on liian kova,- niin tämä harventaa savukaasujen tiheyttä ja palaminen on epätäydellistä ja "kylmää". Aivan sama ilmiö kun havainnoit esim. kun moottorisahasta alkaa bensiini loppumaan. Kun lisäätä kaasua/lisäät mootorille ilmaa, niin moottori "turisee" ja melkein sammuu. Kun löysäät tyhjäkäynnille, niin bensiini seos normalisoituu ja moottori vielä käy normaalisti. Juuri tämä ylilaiha seos karstoittaisi myös moottoria.Samoin ylirikas seos karstoittaa.
Jos tarkkoja ollaan, niin kattilassa olevan palotunnelin mitat/tilavuus määrää vedon määrän ja erikoisesti miten voimakkaasti puuta kaasuunnutetaan. Paras tilanne on kun tunneli on täynnä hyvin hapetettuja savukaasuja.ml213 kirjoitti:
Puuhan on ns pitkäliekkinen palotapahtumaltaan. Esim. leivinuunissa/ni liekin pituus on parhaimmillaan yli 200cm.
Kattilan tulee puun polttamisessa olla sellainen,- että se kaasuunnuttaa puun ja aloittaa palamistapahtuman.Paras palamistapahtuma saavutetaan siten,- että tämä palava kaasu johdetaan palamistunneliin ja poltetaan hyvällä hapetuksella savukaasut tässä tunnelissa. Tässä tunnelissa palamislämpötila on todella korkea.Käänteispalo kattilassa tämä palaminen tapahtuu arinan alla olevassa tilassa ja omassa Jämä YP/muunneltu palaminen tapahtuu keskimmäisessä solassa.
Tämän jälkeen loppuuun palaneita kaasuja alettaan jäähdyttää eli se lämpöenergia siirretään vesitilaan.Omaan kattilaan jouduin tekemään levyohjaimen,- joka kierrättää kaasut lähellä kattilan savusolan pintaa ja näin lasken savukaasujen lämpötilan n300...400 C.
Eli tärkeimpiä vaiheita puun polttamisessa on puun kaasuuntuminen ja palamisen aloittaminen ja tämän jälkeen palon riittävä hapettaminen. Esim. jos veto on liian kova,- niin tämä harventaa savukaasujen tiheyttä ja palaminen on epätäydellistä ja "kylmää". Aivan sama ilmiö kun havainnoit esim. kun moottorisahasta alkaa bensiini loppumaan. Kun lisäätä kaasua/lisäät mootorille ilmaa, niin moottori "turisee" ja melkein sammuu. Kun löysäät tyhjäkäynnille, niin bensiini seos normalisoituu ja moottori vielä käy normaalisti. Juuri tämä ylilaiha seos karstoittaisi myös moottoria.Samoin ylirikas seos karstoittaa.
Jos tarkkoja ollaan, niin kattilassa olevan palotunnelin mitat/tilavuus määrää vedon määrän ja erikoisesti miten voimakkaasti puuta kaasuunnutetaan. Paras tilanne on kun tunneli on täynnä hyvin hapetettuja savukaasuja.Palamista aktivoittaa kun palamistunnelissa savukaasut ovat pyörimisliikkeessä/pyörteessä. Tälläkin on oma vaikutuksensa täydelliseen palamiseen.
- .........
rt-561 kirjoitti:
Miten uskaltaa jättää puukattilan itsekseen, eikös ole vaarana kiehuminen, miten se on systeemissäsi estetty?
Pannussa on ihan normaali öljypoltintermostaatti, joka sammuttaa puhaltimen, jos lämpö nousee yli säädetyn. Jos taas sähkö katkeaa, niin puhallin sammuu ja Laddomaat avaa ventiilin, joka sallii vapaavirtauksen pannun ja varaajan välillä(latauspumppu kun ei toimi ilman sähköä)
- kkook
Älä vaan osta Atmos kattilaa Suomesta RICA - Riihimäen Metallikaluste Oy:stä.
Niillä on semmosia rosvohintoja etten ole ennen nähnyt. Esimerkkiksi vara savukaasupuhallin tulisi maksamaan 449,23 €.
Kattiloita ja osia löytyy esimerkkiksi Puolasta (Kotly.com) ja Virosta.
Puolasta saa puhallin melkein puoleen hintaan, - mount atmos
http://www.atmos-forum.de/atmos_forum.htm
Hatunnosto Atomokselle. sentäs käyttäjäfoorumi kattilalta löytyy kaikkine pelle pelottomineen.
Lienee firma tehnyt käänteispalokattiloita jo yli 30 vuotta joten kokemustakin löytyy. - dc 32 gs
Tietääkö kukaan käytännön eroja eri mallien välillä esim gs-sarja vs xs-sarja? Onko muuta eroa kuin varastopesän keraaminen vuoraus ja pyöreä tulipesä?
- Attack 25
Yllättävän korkeat on Atmoksen savukaasujen lämpötilat. Täällä on vähän samanlainen pannu, Attack DP25 ja savukaasut on noin 210c paikkeilla. Varastopesään menee noin 20 kg puuta kerralla. Varaaja 2 m3 joten pesällisen voi polttaa huoleti kerralla. Mikäli varaajan alapäässä nousee vesi jo 60c paikkeille niin sitten kattilan vesi nousee yli 90c ja savukaasuimuri pysähtyy.
Leivinuumnisa mittailin myös savukaasujen lämpötiloja, yli 150c eivät nousseet. Arinaton leivinuuni vaan on huono polttolaitos kun toisioilmaa ei saa työnnettyä kun luukussa on ainut ilmanotto.
Jos puuta poltetaan vaikka 20 kiloa ja se tarvitsee ilmaa sitten 140 m3 niin kuinka monta kWh on tuossa 140 kuutiossa jos se lasketaan savupiippuun 200 tai 300 asteisena? - Pähkäilijää
Ilman lämmityksessa 1 aste on 0.00028 kWh/ m3 eli 100c 0.028 kWh 1 m3.
7 kuutiossa noin 200 Wh (0.192) eli 5% puun lämpöarvosta menetetään mikäli savukaasujen lämpö nousee 200->300c (palamisen puhtauteen kiinnittämättä huomioa).
20 kg puuta poltettasssa tuo ero on siis noin 4 kWh eli 1 kg puuta. Vastaa samaa kun 1000w lämmitin puhaltaisi 4 tuntia.
Täällä vuoteen paloi puuta 7790 kg joten 5% joten vuosikulutuksessa ollaan 400 puukilon paikkeilla mikäli piippuun laskisi koko vuoden 100c kuumempaa ilmaa puun poltossa. 20 vuoteen vuoden puut. - kkook
Atmos DC50GSX (x tarkoittaa isompi varastopesä (220 ltr ilmoitettu mutta ehkä oikein ilman keraamista vuorausta)), savukaasut pysyvät 160 - 220 asteen sisällä. Yhden pesän kuivaa koivuhalkoa nostaa kovalla pakkasella 3000 ltrn varaajan lämpötilan 60/40 - 90/85 (ylä/ala). Huomattavaa puunkulutuksen eroa vanhaan Arimax 35een verrattuna mikä oli erittäin hyvää kattilaa valmistettu 1983. DC50GSX tuottaa vielä hyvin vähän tuhkaa. Puolen vuoden käytön jälkeen olen tyytyväinen. Ainoa negatiivistä on ylisytytys (flashover) mikä tapahtuu sillöin tällöin. Nekin on saatu vähenemään (säätöjen) kokemuksen mukana.
- muna vai kana?
Meidän naapurin Masalla on ihan uus Adidaksen pipo, ja toisella naapurin jätkällä 60-luvun koin syömä mummon kutoma villapipo, jossa on nyrkin kokoisia reikiä.
Yks ehtoo jätkät lähtivät harppomaan kylätietä 35 asteen pakkasessa, 15m/s vastaiseen, kohti "paikallista", harppoivat vielä ihan rinnakkain, ja painelivat ihan samaa vauhtiakin, jätkillä on muutenkin ihan saman kokoiset pallopäätkin, ja kittasivat muuten perillä ihan yhtä paljon klap...kaljaakin.
Kuinkas kävikään kun saapuivat takaisin kotiin? niinpä, molemmilla jätkillä oli kuulat ihan yhtä jäässä. Kuulat jäässä siinä sitten lämmiteltiin aivoja auki, toin yläpalokattilalla, ja toinen käänteisellä, samaan tahtiin heittivät puita, vuosi vierähti, ja yllätys yllätys, ihan yhtä paljon kuluin klapeja. Siitä innostuneina kaverukset riensivät kertomaan tuoreen tutkimustuloksensa kattilavalmistajille, jotka ottivatkin tuloksen innostuneena vastaan!
Jippii voimme lopettaa kalliit tutkimukset ja tuotekehittelyn, monimutkaisen tekniikan rakentamisen, ja palata vanhaan pannu malliin, johon ei tarvitse ku ne muutama levy hitsata sisään ja vesivaippa ympärille, ja vähän eristeen riepua päälle, pari luukkua, ja kai nyt sen verran kuitenkin fuskataan, että laitetaan hiukan automatiikkaakin, meinaa kettingillä se vedon säädin, eihän sitä pannua muuten kunnolla saa nokeentumaan.
Hyvä että tuo tutkimus tuli vihdoin valmiiksi, ei tarvitse enää valehdella ihmisille, VTT:lle, muille puolueettomille mittaus/tutkimustahoille, ympäristöministeriölle jne jne. paremmista lämmitystehoista, hyötysuhteista, päästöistä yms.
Koska sillä vanhalla mummon puuhellalla ja -62 vuoden pappan valurautakasalla saadaan samat hyödyt irti.
MITÄ TÄSTÄ OPIMME? IHAN SAMA MILLÄ YRITTÄÄ LÄMMITTÄÄ, KUULAT ON IHAN YHTÄ JÄÄSSÄ! - yläalapää
Suurin on rakkaus!
- Uusi kattila
Allo Allo
Onko ATMOKSEN tietäjää olisi muuan kysymys. - tollot huutelee
Tollo Tollo ole hiljaa !!!!!
- allo allo
En tarkoittanut tätä kommareille.
- Ei Kommari
Vaikea vastata jos ei ole edes kysymystä.... :O
- allo allo
Joo se kommari oli ihan vaan läppää.
Elikkäs aloitetaan näin. Kerron oman kattilan arvot joilla mielestäni pelaa hyvin ainoastaan lämmitysaika onaika pitkä mikä ei kyllä haittaa.
Kattila melkein koko lämmitys ajan 80-84 astetta
Hormiyhde pintamittauksella (kiinnitys jousella) 4mm paksun putken päältä n. 150 astetta
Varaaja 2500 l lämpeneee jos ylämittarissa lämmityksen alussa n. 24-30 astetta pesällisellä johonkin n.70-76 (koko säiliö) riippuu puista
Onko nämä miten ok arvoja?
Mihin savukaasu potikka vaikuttaa muuhun kuin sammutukseen kun kattila jäähtyy?
Säätämälla takana olevaa ilman ottoa isommalle esim yks lenkin väli vaikutus melkoinen savukaasut nousee n. 30 astetta mutta onko mitään hyötyä?
Jotenkin tuntuu että käy liian kuumana silloin . - perustietoa
allo allo kirjoitti:
Joo se kommari oli ihan vaan läppää.
Elikkäs aloitetaan näin. Kerron oman kattilan arvot joilla mielestäni pelaa hyvin ainoastaan lämmitysaika onaika pitkä mikä ei kyllä haittaa.
Kattila melkein koko lämmitys ajan 80-84 astetta
Hormiyhde pintamittauksella (kiinnitys jousella) 4mm paksun putken päältä n. 150 astetta
Varaaja 2500 l lämpeneee jos ylämittarissa lämmityksen alussa n. 24-30 astetta pesällisellä johonkin n.70-76 (koko säiliö) riippuu puista
Onko nämä miten ok arvoja?
Mihin savukaasu potikka vaikuttaa muuhun kuin sammutukseen kun kattila jäähtyy?
Säätämälla takana olevaa ilman ottoa isommalle esim yks lenkin väli vaikutus melkoinen savukaasut nousee n. 30 astetta mutta onko mitään hyötyä?
Jotenkin tuntuu että käy liian kuumana silloin .Itselläni arvot on..
Kattilan lämpö lämmityksen aikana 90- 95 lähes koko lämmityksen aikana. Mutta tuo lämpö muuttuu paljonkin sen mukaan minkä lämpöistä vettä kattilaan latauspumpulta syötetään. Itselläni se on n. 80 jo tullessa.
Savukaasut 250- 270, siinä ne on olleet aina ja alemmas en niitä ole yrittänytkään. Hormiyhteen sisältä mittatuna.
Tuo savukaasutermari säätelee kattilan toimialuetta, eli sillä saa periaatteessa kattilasta vaikka jatkuvapolttoisen kun säätää tarpeeksi alas. Itselläni se on melkein asteikon loppupäässä palon aikana, siinä siinä ensimmäisen yhtenäisen katkoviivan alareunassa. Siihen se on vakiutunut.
Kattilatermaria olen pitänyt aina täysillä niin kattila palaa mahdollisimman kuumana ja varaajaan saadaan mahdollisimman kuumaa vettä. Minulla on lämmityksen lopussa varaaja yleensä 90- 95 alhaalta ylös.
Tuon takana olevan läpän olen säätänyt niin että menee kiinni rajoittajaa vasten 90 asteessa.
Jos haluat kattilan palolämpöä nostaa ja näin saada kuumempaa vettä varaajaan niin oikeastaan ainut keino on se latauspumpun termarin vaihto kuumempaan. Itselläni on nyt 78 asteinen termari ja suunniteilla on päälle 80 asteisen hankinta. Tuolla läpän säädöllä ei se kattilalämpö paljon muutu. Takana on tehonsäätö jota voi kokeilla säädellä. Kun sitä vetää ulospäin niin ilmamäärät lisääntyy ja teho kasvaa. Itse olen sitä säätänyt hiukan lisää auki. Merkitse kuiten se nykyinen paikka talteen niin saat toimivat säädöt takaisin jos menee persiilleen.
Minun mielestä tuo 80- 84 kuulostaa kymmenen astetta liian kylmältä palolämmöltä, ainakin minun kattilan kaasuttaa ja pelittää paremmin vasta yli 90 lämmöissä.
Tuolta löytyy monen muunkin käyttäjän tarinaa...
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=194.0 - allo allo
allo allo kirjoitti:
Joo se kommari oli ihan vaan läppää.
Elikkäs aloitetaan näin. Kerron oman kattilan arvot joilla mielestäni pelaa hyvin ainoastaan lämmitysaika onaika pitkä mikä ei kyllä haittaa.
Kattila melkein koko lämmitys ajan 80-84 astetta
Hormiyhde pintamittauksella (kiinnitys jousella) 4mm paksun putken päältä n. 150 astetta
Varaaja 2500 l lämpeneee jos ylämittarissa lämmityksen alussa n. 24-30 astetta pesällisellä johonkin n.70-76 (koko säiliö) riippuu puista
Onko nämä miten ok arvoja?
Mihin savukaasu potikka vaikuttaa muuhun kuin sammutukseen kun kattila jäähtyy?
Säätämälla takana olevaa ilman ottoa isommalle esim yks lenkin väli vaikutus melkoinen savukaasut nousee n. 30 astetta mutta onko mitään hyötyä?
Jotenkin tuntuu että käy liian kuumana silloin .Ompas kuumana en tiedä mutta alkoi haisemaan kun nostin lämpöä siis uuden kattilan maalikäryä ja kattilaan laitoin varo jäähdytys kierron joka on 97 asteinen
Missä sulla on latauspumppu lattialla vai kattilan päällä?
Mulla on latauspampun termostaatti 67 asteinen ja syöttö tulee varaajan alareunasta eli sellaista varaajan viileintä vettä mutta termostaatti päästää kattilaan vain 67.
Kuinka kauan sulla kestää palaa pesällinen. - perustietoa
allo allo kirjoitti:
Ompas kuumana en tiedä mutta alkoi haisemaan kun nostin lämpöä siis uuden kattilan maalikäryä ja kattilaan laitoin varo jäähdytys kierron joka on 97 asteinen
Missä sulla on latauspumppu lattialla vai kattilan päällä?
Mulla on latauspampun termostaatti 67 asteinen ja syöttö tulee varaajan alareunasta eli sellaista varaajan viileintä vettä mutta termostaatti päästää kattilaan vain 67.
Kuinka kauan sulla kestää palaa pesällinen.Minulla on latauspumppu n. 30cm lattiasta ja samoin tulee varaajan alaosasta syöttö.
32kW kattila ja se palaa 3-5h riippuen kuinka paljon käy katkokäyntiä lopussa.
Laita latauspumppua ohjaamaan tälläinen savuhormitermostaatti jos ei vielä ole. Silloin ei tarvitse pumppua käynnistellä eikä sammutella. Tuon pumpun ohjauksen saa kuulemma kattilan kytkennöistäkin kytkettyä mutta siihen en ole perehtynyt. Tuo irtotermari oli paljon helpompi kytkeä.
http://www.akvaterm.fi/files/laddomatsavuhormitermostaattiuusi2.pdf
Suosittelen kyllä tuota termarin vaihtoa kuumemmaksi. Niin saat varaajaankin enemmän energiaa varattua. - allo allo
perustietoa kirjoitti:
Minulla on latauspumppu n. 30cm lattiasta ja samoin tulee varaajan alaosasta syöttö.
32kW kattila ja se palaa 3-5h riippuen kuinka paljon käy katkokäyntiä lopussa.
Laita latauspumppua ohjaamaan tälläinen savuhormitermostaatti jos ei vielä ole. Silloin ei tarvitse pumppua käynnistellä eikä sammutella. Tuon pumpun ohjauksen saa kuulemma kattilan kytkennöistäkin kytkettyä mutta siihen en ole perehtynyt. Tuo irtotermari oli paljon helpompi kytkeä.
http://www.akvaterm.fi/files/laddomatsavuhormitermostaattiuusi2.pdf
Suosittelen kyllä tuota termarin vaihtoa kuumemmaksi. Niin saat varaajaankin enemmän energiaa varattua.Minun systeemissä pumppu on kattilan päällä olen kyllä vähän ajatellut sitä vapaa kiertoa että miten mahtaa kiertää...
Pysäyttääkö kattilatermostaatti myös pumpun, ainakin mulla tuntuis tekevän vaikka ei kai sellainen ole tarkoitus.
Savukaasu säädin taas pysäyttää puhaltimen ?
Täytyy opetella ensin homma ja sitten katoa se laddomatin savukaasutermostaatti.
Ei oikein ole vielä avautunut tämä systeemi.
Tuntuisi silta että jos savukaasut niin kuin sinulla on korkeat siinä menee pihalle aika lailla lämpöä? - perustietoa
allo allo kirjoitti:
Minun systeemissä pumppu on kattilan päällä olen kyllä vähän ajatellut sitä vapaa kiertoa että miten mahtaa kiertää...
Pysäyttääkö kattilatermostaatti myös pumpun, ainakin mulla tuntuis tekevän vaikka ei kai sellainen ole tarkoitus.
Savukaasu säädin taas pysäyttää puhaltimen ?
Täytyy opetella ensin homma ja sitten katoa se laddomatin savukaasutermostaatti.
Ei oikein ole vielä avautunut tämä systeemi.
Tuntuisi silta että jos savukaasut niin kuin sinulla on korkeat siinä menee pihalle aika lailla lämpöä?Kattilatermari pysäyttää sen puhaltimen jos kattila kuumenee yli sen asetetun arvon. Savukaasusäädin taas pysäyttää puhaltimen kun kattila kylmenee alle sen asetetun arvon. Pumppua ei kattilatermostaatti saisi pysäyttää. Sehän vaan pahentaa asiaa.
Minun kattilalle valmistaja lupaa 225 savukaasujen lämpötilaksi nimellisteholla. Että ei nyt paljon mennä yli. Ja pysyypä hormi ja kattila puhtaampana kun palaa reilusti.
Eipä minullakaan varmaan mitä vapaakiertoa ole. Ainakaan niin että ilman pumppua pystyisi lämmittämään varaajaa. - allo allo
perustietoa kirjoitti:
Kattilatermari pysäyttää sen puhaltimen jos kattila kuumenee yli sen asetetun arvon. Savukaasusäädin taas pysäyttää puhaltimen kun kattila kylmenee alle sen asetetun arvon. Pumppua ei kattilatermostaatti saisi pysäyttää. Sehän vaan pahentaa asiaa.
Minun kattilalle valmistaja lupaa 225 savukaasujen lämpötilaksi nimellisteholla. Että ei nyt paljon mennä yli. Ja pysyypä hormi ja kattila puhtaampana kun palaa reilusti.
Eipä minullakaan varmaan mitä vapaakiertoa ole. Ainakaan niin että ilman pumppua pystyisi lämmittämään varaajaa.Ei saiskaan koska lämmöt vain nousisi..
Se etu tietenkin on kuumasta kattilasta on .
Mulla on ainakin pesän yläosa tervaisen näkoinen,, siellä ei tietenkään ole kovat lämmöt.ja ohitus luukku tarttuu kiinni jos polttaa mäntyä.
.
Onko mennyt puhaltimien moottoreita rikki?
Se ladomatin termostaatti hoitaisi pumpun oikea aikaisen käynnistyksen ja sammutuksen. - perustietoa
allo allo kirjoitti:
Ei saiskaan koska lämmöt vain nousisi..
Se etu tietenkin on kuumasta kattilasta on .
Mulla on ainakin pesän yläosa tervaisen näkoinen,, siellä ei tietenkään ole kovat lämmöt.ja ohitus luukku tarttuu kiinni jos polttaa mäntyä.
.
Onko mennyt puhaltimien moottoreita rikki?
Se ladomatin termostaatti hoitaisi pumpun oikea aikaisen käynnistyksen ja sammutuksen.Kyllä siellä minunkin varastopesässä on tervaa ja muuta. Tahtoo joskus se ohitus tarttua kinni kun polttelee havupuuta ja varsinkin jos se ei ole täysin kuivaa tavaraa.
6 vuotta olen kattilaa käyttänyt ja mitään vikaa ei ole ilmennyt. Arinakivikin alkuperäinen. Kulunuthan tuo on mutta voi mennä vielä vuoden tai pari. Tuo arinakivi maksaa viron puolella 90€, muutenkaan varaosia ei kannata suomilisillä ostella. Tuntuu että suomilisä on vähintään 50%. Kondensaattoreita noista puhaltimista on mennyt mutta empä ole kuullut että moottoreita olisi mennyt rikki. - allo allo
perustietoa kirjoitti:
Kyllä siellä minunkin varastopesässä on tervaa ja muuta. Tahtoo joskus se ohitus tarttua kinni kun polttelee havupuuta ja varsinkin jos se ei ole täysin kuivaa tavaraa.
6 vuotta olen kattilaa käyttänyt ja mitään vikaa ei ole ilmennyt. Arinakivikin alkuperäinen. Kulunuthan tuo on mutta voi mennä vielä vuoden tai pari. Tuo arinakivi maksaa viron puolella 90€, muutenkaan varaosia ei kannata suomilisillä ostella. Tuntuu että suomilisä on vähintään 50%. Kondensaattoreita noista puhaltimista on mennyt mutta empä ole kuullut että moottoreita olisi mennyt rikki.Kyllä olen enempi kuin erittäin tyytyväinen kattilaani, jos pesällisellä saan 2500 l
kuumaa vettä.
Mulla johtui se kiinni tarttuminen kosteista puista ,se irtos kun vähän kovemmin veti, koivua polttaessa ei ollut samaa .
Joo virosta täytyy tilata ne konkat varalta reserviin .
Puhaltimista kysyin sillä että jos joskus kovilla pakkasilla menee niin jos ostas varalle olisi helppo vaihtaa.
Eli pumppua ei ohjata alkuperäisesti mitenkään? - perustietoa
allo allo kirjoitti:
Kyllä olen enempi kuin erittäin tyytyväinen kattilaani, jos pesällisellä saan 2500 l
kuumaa vettä.
Mulla johtui se kiinni tarttuminen kosteista puista ,se irtos kun vähän kovemmin veti, koivua polttaessa ei ollut samaa .
Joo virosta täytyy tilata ne konkat varalta reserviin .
Puhaltimista kysyin sillä että jos joskus kovilla pakkasilla menee niin jos ostas varalle olisi helppo vaihtaa.
Eli pumppua ei ohjata alkuperäisesti mitenkään?Tuohon pumpun ohjaamiseen en ole perehtynyt kun laitoin heti sen erillisen savuhormitermarin omaan systeemiin. Mutta oletan että sen pumpun ohjauksen saa myös kattilasta suoraan. Jotkut on kytkeneet sen savukaasutermostaatin kautta. Tiedä miten se sitten toimii.
perustietoa kirjoitti:
Tuohon pumpun ohjaamiseen en ole perehtynyt kun laitoin heti sen erillisen savuhormitermarin omaan systeemiin. Mutta oletan että sen pumpun ohjauksen saa myös kattilasta suoraan. Jotkut on kytkeneet sen savukaasutermostaatin kautta. Tiedä miten se sitten toimii.
Turvallisuussyistä pumpun ohjaus ehdottomasti kattilan lämpötilasta.Tai käsin.Ongelmalllisessa tilanteessa / korkea lämpötila pumpun on pyörittävä ehdottomasti
- markkulievonen.
perustietoa kirjoitti:
Kyllä siellä minunkin varastopesässä on tervaa ja muuta. Tahtoo joskus se ohitus tarttua kinni kun polttelee havupuuta ja varsinkin jos se ei ole täysin kuivaa tavaraa.
6 vuotta olen kattilaa käyttänyt ja mitään vikaa ei ole ilmennyt. Arinakivikin alkuperäinen. Kulunuthan tuo on mutta voi mennä vielä vuoden tai pari. Tuo arinakivi maksaa viron puolella 90€, muutenkaan varaosia ei kannata suomilisillä ostella. Tuntuu että suomilisä on vähintään 50%. Kondensaattoreita noista puhaltimista on mennyt mutta empä ole kuullut että moottoreita olisi mennyt rikki.Minkä tyyppinen Atmos on kyseessä?
Joskus keväällä joudun päättämään uuden kattilan valinnasta. Miten suuri hinta ero lienee näiden kattiloiden välillä;
Atmos DC 40 GS ja DC 40 GSE Kattilan suunnitteluun on tuhrattu aikaa. - perustietoa
markkulievonen. kirjoitti:
Minkä tyyppinen Atmos on kyseessä?
Joskus keväällä joudun päättämään uuden kattilan valinnasta. Miten suuri hinta ero lienee näiden kattiloiden välillä;
Atmos DC 40 GS ja DC 40 GSE Kattilan suunnitteluun on tuhrattu aikaa.Minulla on Atmos DC 32 GS. Hintaeroista ei paljon tietoa ole. Reipas 1000€ oli joskus noiden hintaero, mutta siitä on jo aikaa.
perustietoa kirjoitti:
Minulla on Atmos DC 32 GS. Hintaeroista ei paljon tietoa ole. Reipas 1000€ oli joskus noiden hintaero, mutta siitä on jo aikaa.
Niin, sulkeutuuko atmoksesta veto/ ilmankulku automaattisesti lämmityksen päätyttyä?
Jos hormin pituus on 8m ( hyvä veto), niin onko välttämätöntä avata kanava / suorayhteys hormiin eli miten herkästi tulee savua kattilan ulkopuollelle.- perustietoa
markkulievonen kirjoitti:
Niin, sulkeutuuko atmoksesta veto/ ilmankulku automaattisesti lämmityksen päätyttyä?
Jos hormin pituus on 8m ( hyvä veto), niin onko välttämätöntä avata kanava / suorayhteys hormiin eli miten herkästi tulee savua kattilan ulkopuollelle.Ei siellä ole mitään mikä voisi sulkeutua. Ainakaan gs mallissa. On tuon ohituksen avaus on sekunnin juttu joten ei kai siinä avaamisessa mitään ongelmaa ole. Kyllä sieltä aina hiukan pöllähtelee jos palonaikana luukun avaa, vaikka ohituskin olisi auki.
- allo allo
markkulievonen kirjoitti:
Niin, sulkeutuuko atmoksesta veto/ ilmankulku automaattisesti lämmityksen päätyttyä?
Jos hormin pituus on 8m ( hyvä veto), niin onko välttämätöntä avata kanava / suorayhteys hormiin eli miten herkästi tulee savua kattilan ulkopuollelle.Itsellä on n. 5.5 metrinen piippu joka katon lappeella veto ongelmia ei ole.
Ennen luukun avaamista olen odottanut suoraveto aukaisun jälkeen hetken ennen avaamista, silloin ei savua tule .
Sinne ei ole mitään tarvetta kurkkia kesken polton muuten kuin uteliaisuuden takia joka vaivasi itseäni alussa, silloin siellä on paljon savua.
Puita olen joskus lisännyt mutta vasta kun on hiilloksella.
Kattila on gs 40 . - allo allo
perustietoa kirjoitti:
Tuohon pumpun ohjaamiseen en ole perehtynyt kun laitoin heti sen erillisen savuhormitermarin omaan systeemiin. Mutta oletan että sen pumpun ohjauksen saa myös kattilasta suoraan. Jotkut on kytkeneet sen savukaasutermostaatin kautta. Tiedä miten se sitten toimii.
Miten kytkit ja voiko kattilan oman systeemin jättää ennalleen kun laittaa sen termarin, kaverilla on yläpaloinen kattila ja hän oli myös laittanut sen samaisen termarin koska silleen se täytyis olla että pumppu pyörisi vaikka 5 min tulien sammumisen jälkeen, jäähdyttää vähän kattilaa.
- perustietoa
allo allo kirjoitti:
Miten kytkit ja voiko kattilan oman systeemin jättää ennalleen kun laittaa sen termarin, kaverilla on yläpaloinen kattila ja hän oli myös laittanut sen samaisen termarin koska silleen se täytyis olla että pumppu pyörisi vaikka 5 min tulien sammumisen jälkeen, jäähdyttää vähän kattilaa.
Kattilan oman systeemin voi jättää ennalleen. Kytkentä on helppo. Anturi kiinni hormiin menevän putken pintaan, kytkentä koteloon virtasyöttö ja maadoitus. Johdot kiinni oikeisiin paikkoihin ja virtajohto takaisin. Jakorasia pitää olla mistä tuo syöttö tuodaan ja siitä samoin sitten viedään ohjatulle pistorasialle. Itse laitoin vielä kaksi kytkintä joilla voin vaihdella mistä kattilan virta tulee. Saan näin myös kattilan sammumaan sillä hormitermarilla. En kytkenyt mitään varokytkentää kattilatermostaatista. Tuollahan voi sitten säädellä sen savukaasujen lämmön milloin pumppu alkaa pyöriä ja milloin sammuu. Se sopiva arvo löytyy sitten kokeilemalla. Itselläni tuo lämpö on ollut jo pitkään 110. Siinä laittamassani linkissä oli kytkentä ohje. Sähkömiehenhän tuo kytkentä pitäisi tehdä.
- markkulievonen.
perustietoa kirjoitti:
Ei siellä ole mitään mikä voisi sulkeutua. Ainakaan gs mallissa. On tuon ohituksen avaus on sekunnin juttu joten ei kai siinä avaamisessa mitään ongelmaa ole. Kyllä sieltä aina hiukan pöllähtelee jos palonaikana luukun avaa, vaikka ohituskin olisi auki.
Siis vaatii hormissa olevan pellin ja sen sulkemista lämmityksen jälkeen.? Keskustelitte aiemmin pesän pikeentymisestä, joka lie normaali ilmiö, niin esiintyykö tuossa varastopesässä kosteutta / kondensoitukista. Tuo ilmiö syövyttää metalli pintaa. Toisaalta hyvä veden kierrätys / lämmöntasaaminen estää kondensoitumisen.
Muuten, miten paljon atmoksessa on sähköhärpäkkeitä? Vierastan tätä aluetta, koska toimiva kattila voi olla myös yksinkertainen ja siten varmatoiminen. Kuvista päätellen arina on yllättävän syvällä täyttöluukun alareunasta eli hankaloittaako tuo rakenne sytyttämistä? - markkulievonen.
allo allo kirjoitti:
Itsellä on n. 5.5 metrinen piippu joka katon lappeella veto ongelmia ei ole.
Ennen luukun avaamista olen odottanut suoraveto aukaisun jälkeen hetken ennen avaamista, silloin ei savua tule .
Sinne ei ole mitään tarvetta kurkkia kesken polton muuten kuin uteliaisuuden takia joka vaivasi itseäni alussa, silloin siellä on paljon savua.
Puita olen joskus lisännyt mutta vasta kun on hiilloksella.
Kattila on gs 40 .Niin, tuo varastopesässähän ei tapahtune mitään ihmeellistä, vaan puun kaasuuntumista / kitupolttoa, mutta sitä ihmettelen miksi palamispesän luukussa ( alin luukku) ei ole lasisilmää, jonka avulla voisi seurata / säätää kattilan palamista.
- perustietoa
markkulievonen. kirjoitti:
Siis vaatii hormissa olevan pellin ja sen sulkemista lämmityksen jälkeen.? Keskustelitte aiemmin pesän pikeentymisestä, joka lie normaali ilmiö, niin esiintyykö tuossa varastopesässä kosteutta / kondensoitukista. Tuo ilmiö syövyttää metalli pintaa. Toisaalta hyvä veden kierrätys / lämmöntasaaminen estää kondensoitumisen.
Muuten, miten paljon atmoksessa on sähköhärpäkkeitä? Vierastan tätä aluetta, koska toimiva kattila voi olla myös yksinkertainen ja siten varmatoiminen. Kuvista päätellen arina on yllättävän syvällä täyttöluukun alareunasta eli hankaloittaako tuo rakenne sytyttämistä?Minulla ei ainakaan edes ole hormissa peltiä. Eipä tuo ilma ilman imuria paljonkaan kierrä, minulla ainakaan. Jos imuri sammuu niin kyllä puut hiipuvat. Kovalla tuulella voivat palaa omia aikojaan loppuun. Ei varastopesässä mitään kosteutta ole koskaan ollut. Eiköhän kaikkissa nykykattiloissa ole sitä sähköjohtoakin jonkin verran. Mutta taitaa perus Atmoksessa olla sieltä vähimmästä päästä. Jos haluaa sähköttömän ja yksinkertaisen niin sitten pitää ottaa joku alapaloinen ilman imuria/puhallinta. Empä ole tuota sytytystä mitenkään ongelmalliseksi kokenut. Syttyy ainakin helposti, vielä jos on vanhaa hiillosta jäänyt pesään niin ei tarvitse kun hiilet kasata siihen arinan päälle ja sytytintä näyttää niin pian on jo hehkuva hiillos valmis ja siihen vaan puut päälle.
perustietoa kirjoitti:
Minulla ei ainakaan edes ole hormissa peltiä. Eipä tuo ilma ilman imuria paljonkaan kierrä, minulla ainakaan. Jos imuri sammuu niin kyllä puut hiipuvat. Kovalla tuulella voivat palaa omia aikojaan loppuun. Ei varastopesässä mitään kosteutta ole koskaan ollut. Eiköhän kaikkissa nykykattiloissa ole sitä sähköjohtoakin jonkin verran. Mutta taitaa perus Atmoksessa olla sieltä vähimmästä päästä. Jos haluaa sähköttömän ja yksinkertaisen niin sitten pitää ottaa joku alapaloinen ilman imuria/puhallinta. Empä ole tuota sytytystä mitenkään ongelmalliseksi kokenut. Syttyy ainakin helposti, vielä jos on vanhaa hiillosta jäänyt pesään niin ei tarvitse kun hiilet kasata siihen arinan päälle ja sytytintä näyttää niin pian on jo hehkuva hiillos valmis ja siihen vaan puut päälle.
Niin, "kiusaan" uteluillani, koska todennäköisesti ensi keväänä tilaan tämän Atmoksen DC 40 GS tai sitten siirryn maalämpöön. Vedakin on ollut tutkimisen alla, mutta pienehkö teho minun tapauksessani ja vaatisi kehityksen loppuun viemistä.
Mitä kuvien kautta olen tutkinut tätä atmosta, niin lienee toimiva kokonaisuus. Nuo keramiikkojen kestävyys arveluttaa, jos haluaa polttaa kattilaa korkealla lämpötilalla. Juuri tuohon liittyy, miten kattilan alalukussa tulisi olla lasisilmä. No, ei liene kaksinen tehdä sitä.- perustietoa
markkulievonen kirjoitti:
Niin, "kiusaan" uteluillani, koska todennäköisesti ensi keväänä tilaan tämän Atmoksen DC 40 GS tai sitten siirryn maalämpöön. Vedakin on ollut tutkimisen alla, mutta pienehkö teho minun tapauksessani ja vaatisi kehityksen loppuun viemistä.
Mitä kuvien kautta olen tutkinut tätä atmosta, niin lienee toimiva kokonaisuus. Nuo keramiikkojen kestävyys arveluttaa, jos haluaa polttaa kattilaa korkealla lämpötilalla. Juuri tuohon liittyy, miten kattilan alalukussa tulisi olla lasisilmä. No, ei liene kaksinen tehdä sitä.No 6v käytön jälkeen arina on kulunut mutta esim. alapesän kivissä ei näy mitään käytön jälkiä. Polttolämmöistä en tiedä. Savukaasut 250- 280 välillä, koivua pääasiassa poltan ja kattilalämpö on se 90- 97. Eli kattilan äärirajoilla mennään kokoajan. Kattila katkaisee puhaltimen 97 asteessa. Vaikeampi ainakaan kattilan palolämpöä enää nostaa. Tuon laddomaatin ternarin ajattelin vielä kokeeksi vaihtaa kuumemmaksi jos saisi vielä hiukan kattilan palolämpöä nostettua. Joten kattilaa ei ole säästelty.
- allo allo
markkulievonen. kirjoitti:
Niin, tuo varastopesässähän ei tapahtune mitään ihmeellistä, vaan puun kaasuuntumista / kitupolttoa, mutta sitä ihmettelen miksi palamispesän luukussa ( alin luukku) ei ole lasisilmää, jonka avulla voisi seurata / säätää kattilan palamista.
Voishan siellä olla, kyllä sen äänestä kuuluu milloin puu palaa se on kuin kaasu toho.
Sytyttäminen ja syttyminen on tosi helppoa ja varmaa, kuivat puut sinne alas ja paperia niin varmasti syttyy kohinan kanssa .
Jotkut lataavat pesän täyteen ja sytyttävät alaluukusta kaasutoholla vähän aikaa polttaen puitten alapintaa. perustietoa kirjoitti:
No 6v käytön jälkeen arina on kulunut mutta esim. alapesän kivissä ei näy mitään käytön jälkiä. Polttolämmöistä en tiedä. Savukaasut 250- 280 välillä, koivua pääasiassa poltan ja kattilalämpö on se 90- 97. Eli kattilan äärirajoilla mennään kokoajan. Kattila katkaisee puhaltimen 97 asteessa. Vaikeampi ainakaan kattilan palolämpöä enää nostaa. Tuon laddomaatin ternarin ajattelin vielä kokeeksi vaihtaa kuumemmaksi jos saisi vielä hiukan kattilan palolämpöä nostettua. Joten kattilaa ei ole säästelty.
Niin, tarkoitin lähinnä tuota palamislämpötilaa.
Niin, kattilassa palavien savukaasujen palamiseen liittyvä lämpötila liittyy tehtaan säätöihin ja suosituksiin .Typen oksiidien välttäminen ja tämä tapahtuu juuri palamis/ liekin lämpötilaa alentamalla. Välttävät kirkasta palamista, mikä kertoo korkeammmasta lämpötilasta, mutta tuottaa taas typen oksiideja. Muistaakseni pyrkivät pitämään lämpötilan alle 1300C:tta,m joka on raja typen oksiidien synnyssä.
Juuri tuohon liittyen tuo lasisilmä olisi hyvä. Itse pidän alalämpöistä palamislämpötilaa kielteisempänä kuin tuota korkeampaa ,-typenoksiidesta huolimatta. Pyrkimyshän on tuottaa mahdollisimman paljon lämpöenergiaa.No, miten haitaloisia ne lieneekään.allo allo kirjoitti:
Voishan siellä olla, kyllä sen äänestä kuuluu milloin puu palaa se on kuin kaasu toho.
Sytyttäminen ja syttyminen on tosi helppoa ja varmaa, kuivat puut sinne alas ja paperia niin varmasti syttyy kohinan kanssa .
Jotkut lataavat pesän täyteen ja sytyttävät alaluukusta kaasutoholla vähän aikaa polttaen puitten alapintaa.Kerroppa miten helppo on puhdistaa puhdistettavat pinnat. Onko kattilan koko pääty osa tätä puhdistettavaa pintaa? Kuvista päätellen melko pieni luukku, josta puhdistus tapahtuu.
- allo allo
markkulievonen kirjoitti:
Kerroppa miten helppo on puhdistaa puhdistettavat pinnat. Onko kattilan koko pääty osa tätä puhdistettavaa pintaa? Kuvista päätellen melko pieni luukku, josta puhdistus tapahtuu.
En ole muuta kuin ottanut tuhkat pois, on ollut niin vähän aikaa.
Ei sinne oikein tule muuta puhdistettavaa, tietenkin voi harjata ne konvektio raudat ja pinnat sielta joskus.
Sitten on ainetta jota voi laittaa ennen lämmitysta pinnoille niin se palon aikana puhdistaa, ei ole omakohtaista kokemusta. allo allo kirjoitti:
En ole muuta kuin ottanut tuhkat pois, on ollut niin vähän aikaa.
Ei sinne oikein tule muuta puhdistettavaa, tietenkin voi harjata ne konvektio raudat ja pinnat sielta joskus.
Sitten on ainetta jota voi laittaa ennen lämmitysta pinnoille niin se palon aikana puhdistaa, ei ole omakohtaista kokemusta.Tästä kattilan rakenteesta ei ole netissä kuvaa eli miten kattilan suunnittelija on toteuttanut tämän savukaasuista lämmön siirtämisen veteen. Itse savukaasujen palaminen on hyvin suunniteltu, mutta onko tingitty tästä " peräpuolesta". Yleensä kattilan valmistajat tinkivät tästä alueesta, koska määrätyn rajan ylittäminen ei ole taloudellista puuhastelua.
Paras testi olisi arjen tasolla polttaa kattilaa täydellä teholla ja palaminen kirkkaalla liekillä / korkea lämpötila ja mitatat savukaasujen lämpötila. Esim. liekin laatu vaikuttaa jo tähän veteen lämmön siirtämiseen.- perustietoa
markkulievonen kirjoitti:
Tästä kattilan rakenteesta ei ole netissä kuvaa eli miten kattilan suunnittelija on toteuttanut tämän savukaasuista lämmön siirtämisen veteen. Itse savukaasujen palaminen on hyvin suunniteltu, mutta onko tingitty tästä " peräpuolesta". Yleensä kattilan valmistajat tinkivät tästä alueesta, koska määrätyn rajan ylittäminen ei ole taloudellista puuhastelua.
Paras testi olisi arjen tasolla polttaa kattilaa täydellä teholla ja palaminen kirkkaalla liekillä / korkea lämpötila ja mitatat savukaasujen lämpötila. Esim. liekin laatu vaikuttaa jo tähän veteen lämmön siirtämiseen.Minulla savukaasut on 250- 280 välillä. Eipä ole niin paljon kiinnostanut että olisin alapalotilasta lämpöjä mitannut. Mutta jos nyt varovasti arvailee että lämpö on kaasupalon aikana vaikka 1000 astetta niin reipas 700 astetta jää tuohon välille. Sitä miten kattilan valmistaja on suunnitellut savukaasujen siirtymisen pitää varmaan kysyä häneltä itseltään. Yhtenäinen savukanava siellä takana on. Keskellä joku pieni rivoitus joka kai pääasiassa kannattelee irtonaista savujarrua.
Puhdistus on helppoa. Luukku ylhäältä auki ja savujarru pois. Sitten vedellään harjalla edestakaisin. Nokea siellä ei ole vaan kevyttä tuhkaa. Sitten alaluukku auki ja imurilla tuhkat pois. Vartti siihen menee. Puhallin irtoaa minuutissa. Joten kaikki on suunniteltu kyllä helppoon puhdistukseen. Puhdistukseen kannattaa hommata muoviharjaksinen nuohousharja, se riittää metallista ei tarvita. Samalla harjalla voi sitten harjata alakiven molemmin puolin olevat savukanavat. Niihin kertyy lentotuhkaa. Itse tyhjään aina kun poistan tuhkat niin nuo alakanavat. Noin joka 3 lämmityskerralla. Niistä tulee sellainen kahvikupillinen puoleltansa. Pitkä varsinen maalipensseli on hyvä puhdistusvälinen tuohon hommaan. Nuohoan kattilan perusteellisesti ehkä 2kk välein, joten usein tuotakaan ei tarvitse tehdä. Kun savukaasut alkaa menemään yli 300 niin on aika nuohota. Jos jaksaa nuohota vaikka 2 viikon välein niin se näkyy puunkulutuksessa. Ensimmäisenä vuonna meni vähiten puita kun nuohosin varmaan 2 viikon välein. Viime talvena nuohosin vain kerran. perustietoa kirjoitti:
Minulla savukaasut on 250- 280 välillä. Eipä ole niin paljon kiinnostanut että olisin alapalotilasta lämpöjä mitannut. Mutta jos nyt varovasti arvailee että lämpö on kaasupalon aikana vaikka 1000 astetta niin reipas 700 astetta jää tuohon välille. Sitä miten kattilan valmistaja on suunnitellut savukaasujen siirtymisen pitää varmaan kysyä häneltä itseltään. Yhtenäinen savukanava siellä takana on. Keskellä joku pieni rivoitus joka kai pääasiassa kannattelee irtonaista savujarrua.
Puhdistus on helppoa. Luukku ylhäältä auki ja savujarru pois. Sitten vedellään harjalla edestakaisin. Nokea siellä ei ole vaan kevyttä tuhkaa. Sitten alaluukku auki ja imurilla tuhkat pois. Vartti siihen menee. Puhallin irtoaa minuutissa. Joten kaikki on suunniteltu kyllä helppoon puhdistukseen. Puhdistukseen kannattaa hommata muoviharjaksinen nuohousharja, se riittää metallista ei tarvita. Samalla harjalla voi sitten harjata alakiven molemmin puolin olevat savukanavat. Niihin kertyy lentotuhkaa. Itse tyhjään aina kun poistan tuhkat niin nuo alakanavat. Noin joka 3 lämmityskerralla. Niistä tulee sellainen kahvikupillinen puoleltansa. Pitkä varsinen maalipensseli on hyvä puhdistusvälinen tuohon hommaan. Nuohoan kattilan perusteellisesti ehkä 2kk välein, joten usein tuotakaan ei tarvitse tehdä. Kun savukaasut alkaa menemään yli 300 niin on aika nuohota. Jos jaksaa nuohota vaikka 2 viikon välein niin se näkyy puunkulutuksessa. Ensimmäisenä vuonna meni vähiten puita kun nuohosin varmaan 2 viikon välein. Viime talvena nuohosin vain kerran.>Eipä ole niin paljon kiinnostanut että olisin alapalotilasta lämpöjä mitannut. <
Niin, tuon lämpötilan voi määritellä suuntaa-antavasti palamisväristä. Mitä kirkkaampi yhtenäinen palaminen, niin lämpötila on hyvä ja säädöt kohdillaan. Taas tummanpunainen väri kertoo alhaisemmasta lämpötilasta , josta kaikkea lämpöä ei ole otettu irti. Aivan sama mielikuva kuin kaasuhitsaus suuttimen säädöissä.
Vaikka kyseessä on käänteispalokattila, niin tuohon kaasuuntumiseen vaikuttaa puuaineksen koko ja siksi säädöt tulisi tehdä tämä huomioiden.
Tietysti kattila toimii ja puu palaa säädöistä huolimatta. Jos itse osatan / osataisin tuon DC 40 GS kattilan, niin ensimmäinen remontti / muutos olisi tuon lasisilmän laittaminen tuohon alaluukkuun. Eihän kattilaa voi muutoin säädellä.
Ymmärsinkö oikein, miten kattilassa on irroitettava kaasujen ohjauspelti / savujarru?
Jos saan edelleen vaivata, niin miten suuri pinta-alaltaan on tuo sola, joka puhdistetaan. Ymmärtääkseni kattilassa ei ole muita puhdistettavia pintoja. Itse puupesäähän ei kannata puhdistella pikeentymisestä huolimatta.- perustietoa
markkulievonen kirjoitti:
>Eipä ole niin paljon kiinnostanut että olisin alapalotilasta lämpöjä mitannut. <
Niin, tuon lämpötilan voi määritellä suuntaa-antavasti palamisväristä. Mitä kirkkaampi yhtenäinen palaminen, niin lämpötila on hyvä ja säädöt kohdillaan. Taas tummanpunainen väri kertoo alhaisemmasta lämpötilasta , josta kaikkea lämpöä ei ole otettu irti. Aivan sama mielikuva kuin kaasuhitsaus suuttimen säädöissä.
Vaikka kyseessä on käänteispalokattila, niin tuohon kaasuuntumiseen vaikuttaa puuaineksen koko ja siksi säädöt tulisi tehdä tämä huomioiden.
Tietysti kattila toimii ja puu palaa säädöistä huolimatta. Jos itse osatan / osataisin tuon DC 40 GS kattilan, niin ensimmäinen remontti / muutos olisi tuon lasisilmän laittaminen tuohon alaluukkuun. Eihän kattilaa voi muutoin säädellä.
Ymmärsinkö oikein, miten kattilassa on irroitettava kaasujen ohjauspelti / savujarru?
Jos saan edelleen vaivata, niin miten suuri pinta-alaltaan on tuo sola, joka puhdistetaan. Ymmärtääkseni kattilassa ei ole muita puhdistettavia pintoja. Itse puupesäähän ei kannata puhdistella pikeentymisestä huolimatta.Minun 32kW se sola on jotain n. 35cm X 6-8cm X 65-70cm. Mitannut tuota en ole. Siellä on pois nostettava savujarru.
Tuo palaminen vaihtelee niin paljon puun koon ja laadun mukaan että sitä tuskin kannattaa alkaa hiomaan kiinteäsäätöiselle millilleen kun se ei kuitenkaan onnistu. Tai onnistuu jos teet millilleen samankokoisia puita aina, samaa puuta ja kosteus on sama tarkalleen. Siltikin tuo voi vaihdella koska puut ovat jokainen erilaisia. On hitaammin kasvaneita tiukempaa tavaraa ja nopeasti kasvavaa höttöä. Ja kaiken lisäksi palamisessa on vielä monta eri vaihetta.
Joillekin tämä puun polttokin menee mikrotieteeksi, minulle se on vain talon lämmitystä. Minulle riittää että kattila palaa puhtaasti ja antaa energiaa hyvin. Ainakaan minun säädöillä kattilasta ei löydy nokea ja savua ei tule piipusta kun hetken sytyksen aikana. Ja savukaasut pysyy kohtuullisina. perustietoa kirjoitti:
Minun 32kW se sola on jotain n. 35cm X 6-8cm X 65-70cm. Mitannut tuota en ole. Siellä on pois nostettava savujarru.
Tuo palaminen vaihtelee niin paljon puun koon ja laadun mukaan että sitä tuskin kannattaa alkaa hiomaan kiinteäsäätöiselle millilleen kun se ei kuitenkaan onnistu. Tai onnistuu jos teet millilleen samankokoisia puita aina, samaa puuta ja kosteus on sama tarkalleen. Siltikin tuo voi vaihdella koska puut ovat jokainen erilaisia. On hitaammin kasvaneita tiukempaa tavaraa ja nopeasti kasvavaa höttöä. Ja kaiken lisäksi palamisessa on vielä monta eri vaihetta.
Joillekin tämä puun polttokin menee mikrotieteeksi, minulle se on vain talon lämmitystä. Minulle riittää että kattila palaa puhtaasti ja antaa energiaa hyvin. Ainakaan minun säädöillä kattilasta ei löydy nokea ja savua ei tule piipusta kun hetken sytyksen aikana. Ja savukaasut pysyy kohtuullisina.>Tuo palaminen vaihtelee niin paljon puun koon ja laadun mukaan että sitä tuskin kannattaa alkaa hiomaan kiinteäsäätöiselle millilleen kun se ei kuitenkaan onnistu.>
Tuon todellisuuden ja havaintosi asiasta haluaisin kaikkien kattiloita pohtivan ja vertaavan niitä toisiinsa, niin lukea tarkkaan ja ajatuksen kanssa.
Kun kaattila otetaan tehtaan testikäytöstä arjen tilanteisiin, niin kokonaisuus muuttuu ja näin eri kattilat eivät enää ole vertailu kelpoisia.
Jos mahdollista, niin poltettava puu tulisi tehdä mahdollisimman saman laatuiseksi / kokoiseksi ja näin säädöt olisi suurimman ajan kohdallaan.
Mutta, tuota pinta-alaa ihmettelen miten se on yllättävän pieni. Vain 0.6 m2. Toisaalta savukaasujen lämpötila tukee tuota mielikuvaa. Toisaalta pinta-alan suurentaminen maksaa ja siitä tuleva hyöty alentaa palaneiden kaasujen lämpötilaa. Moni kattilan valmistaja ei halua lisätä valmistuskustannuksia, jos hyötysuhde nousisi vain muutaman prosentin.
- oli sellainen opinto
Näin romupaikassa yhden sivuttaispalokattilan! kyljellään maata retkotti.
väsyneen oli näköinen.
ja oli toinenkin ihan jo oli kääntyeispaloinen kun oli kuormasta tippunut päälaelleen isänmaahan.
kerroin niiller tästä foorumista heti viiisari värähti ainakin toisella. - Lentokonetehdas
Eiiii atmosta. eiiiiii.suomesta econature .ja perään 3m3 pönttö niin saa harvemmin lämmitellä ja täpötäysiä pesällisiä.
- 13+20
atmos on euroopan suurimpia kattilanvalmistajia ja kokemusta paljon enemmän kuin jäspillä. Suomalaiset on kaukana perässä kattilanvalmistuksessa.
- 3+13
13+20 kirjoitti:
atmos on euroopan suurimpia kattilanvalmistajia ja kokemusta paljon enemmän kuin jäspillä. Suomalaiset on kaukana perässä kattilanvalmistuksessa.
Täytyy vaan katsoa mistä ostaa. Ricalla on ihan suolaiset hinnat, Hemeltron myy jo sopuhintaan ja Torujyri jos jaksaa Virosta rahdata.
Mutta Rican ja Toryjyrin hintojen välirahalla saa matkat ja viinat vielä samaan hintaan.
- Arska0132
Kauhean kuumat savukaasut...laatukattilan suunnittelija sanoi yhtä YR_&=:ta ostettaessa että jos on kiire saada varaaja kuumaksi ja hyötysuhteen pieni lasku ei haittaa niin savukaasut voi päästää nousemaan 240-250 asteeseen mutta normaalisti pitäisi olla 180 asteen hujakoilla, ehkä selittää sen että hyötysuhde on saatu korkeammalle kuin arimaxilla ja tallinnankopiokattiloilla.
- mututietoa
Arska se vaan jaksaa kehua näitä lakan kattiloita aamusta iltaa, vuodesta toiseen. mitään tietoja valmista ei anna ja tuollaiset mututiedot ei ole vertailukeloisia. Ei ne atmoksenkaan savukaasut ole koko polton ajan noin korkealla. Tuo on vaan se huippulukema. Valmistaja antaa lukeman 225 astetta.
- Semmosta vaan
Pystyykö tämän atmoksen kattilan sähkösyötön hoitamaan töpselillä, eli sähkökatko tilanteessa voisi aggregaatilla käyttää kattilaa. Riippuu tietenkin siitä että onko nollalla ja vaiheella väliä kummin päin ovat.
Onko kukaan käyttänyt aggregaatilla kattilaa?- törpseli
Normi töpselihän siinä on. En ole käyttänyt aggregaatilla. Itse en ole tuota pistorasiaan laittaessa kyllä miettinyt toimiiko vai ei. Aina on virta kulkenut ja kai sitten oikeaan suuntaan. Itse muistaakseni vielä ruuvasin tuon töpselin johdon päähän. Siinä oli kolme piuhaa, musta, sininen ja keltavihreä. Jos nuo osaa kytkeä niin varmasti toimii.
- Hypätkää Junaan
Perus suomalaisen juntin mielestä kattilassa ei saa olla mitään liikkuvaa tai ainakaan mitään sähköön viittaavaa. Heti siitä tulee epävarma jos sisältä löytyy sähköjohto. Auta armias näitä juntteja. Kannattaisiko joskus edes hiukan vilkaista esim. atmoksen dc mallien kytkentäkaavioita. Eihän siellä ole edes elektroniikkaa. Muutama sähköjohto ja kytkentärima. Muutama termostaatti ja yksi sähkömoottori. Kattilan mukana tulee selkeä kytkentäkaavio jossa kaikkien johtojen värit on merkitty ja mistä ne lähtee ja mihin ne menee. Jokainen lukutaitoinen pystyy varmasti kattilansa "elektroniikan" korjaamaan tarpeen vaatiessa. Ja näköjään näiden kirjoitusten perusteella tuo kivinen arina on myös aika paha asia. Varsinkin kun se maksaa 90€ ja kestää vähintään sen 5v.
"Muuten, miten paljon atmoksessa on sähköhärpäkkeitä? Vierastan tätä aluetta, koska toimiva kattila voi olla myös yksinkertainen ja siten varmatoiminen."
" Käänteispalo kattiloiden "elektoriikka" arinoineen hieman huolestuttaa."
"Nuo keramiikkojen kestävyys arveluttaa, jos haluaa polttaa kattilaa korkealla lämpötilalla."
Nyt näiden asioiden pelkääjät voisivat kertoa millaisia laitteita heidän kodeistaan löytyy. Ei varmaan sitten yhtään pesukonetta, sähköhellaa, imuria, liesituuletinta, televisiota, radiota, tietokonetta, tuskin edes kuusenkynttilöitä, maalämpöpumppu noille on varmaan hirvitys.
Hyvää uutta vuotta vaan kaikki kehityksen jarruttajat. - töppeli
Ei kai siinä nyt valmiina mitään töpseliä ole.
Kertokaapa Atmoskattilan omistajat. Voiko nuohouskarstan poistaa imurilla reiästä, josta kanava puhdistetaan? Vaiko ainut mahdollisuus takaosan luukun kautta?
- 6+16
kyllä se varmaan onnistuu jos imurin päässä on sopiva putki että mahtuu savusolien välistä työntämään pohjalle.
onko pannuhuoneessa ahdasta vai miksi kysyt? Takana tarvitsee tilaa myös imurin huoltoa varten. 6+16 kirjoitti:
kyllä se varmaan onnistuu jos imurin päässä on sopiva putki että mahtuu savusolien välistä työntämään pohjalle.
onko pannuhuoneessa ahdasta vai miksi kysyt? Takana tarvitsee tilaa myös imurin huoltoa varten.Ahdasta on. Jos kyse olisi Atmoskattilasta, niin kattilan nurkan ja varaajan eristeen väliin jää vain n. 30cm väli.
Aikoinaan tila / varaaja mitoitettiin Jämä YP mukaisesti ( 520/ 780) ja nyt on ahdasta.
Samoin kattilan etuosaan jäävä tila on pieni. Onneksi katilan voi asentaa myös vinoon ja pituuteen liittyvä ongelma helpottuu.
Atmoksen mitoitus / rakenne kuvassa ei ole kaikkia mitoituksia ja siksi kysäisen, jos joku haluaa vastailla.
Niin, mikä pituus on kattilan etuluukun ulkoreunasta .-kattilan tulo /alaputken päähän. Siis kattilaan hitsatun putken pään kohtaan, josta asennus alkaa.- atmosmiäs
Jos yhdistää atmoksen omalla putkella http://www.hemeltron.fi/atmos-savuputki niin mitta hormista avatuun oveen n. 190cm. Tämä siis dc 32 gs mitta. Kun yhdistää tuolla omalla putkella niin silloin huolto onnistuu hyvin. Ehkä tuosta voi nipistää hiukan mutta ei paljon. 20cm voisi ottaa pois.
- markkulievonen.
Tarkoitin 2" vesiputken päätä (DC 40GS), johon kattilaan syötetään vesi .Pituus putken päästä etuluukun reunaan.( kuvan perusteella hahmottaen mitta lie 800....900mm välillä) Pituus lie sama 32kw kattilalla)
Ongelma kattilahuoneessa on, miten alaputken linja on 170cm seinään ja tälle välille tulisi kattila mahtua syvys suunnassa, jos ei asenneta vinoon. - atmosmiäs
markkulievonen. kirjoitti:
Tarkoitin 2" vesiputken päätä (DC 40GS), johon kattilaan syötetään vesi .Pituus putken päästä etuluukun reunaan.( kuvan perusteella hahmottaen mitta lie 800....900mm välillä) Pituus lie sama 32kw kattilalla)
Ongelma kattilahuoneessa on, miten alaputken linja on 170cm seinään ja tälle välille tulisi kattila mahtua syvys suunnassa, jos ei asenneta vinoon.Tuosta 2" vesiputken päästä on 92cm kahvan ulkoreunaan ja luukku avattuna 48cm lisää. Mutta taakse pitää jäädä sitä huoltotilaa että saa sen alaluukun auki ja savukaasuimurin irti. Mutta käytännössä tuo alaluukku on syvennyksessä verrattuna savukaasuimuriin. Eli se siellä ensin ottaa vastaan. Vaatii ehkä 4cm irroitustilaa tuo imuri. Niin pitkät on nuo kierretangot siellä kattilan rungossa. Mutta tuota puhallintahan ei tarvitse irroitella joka nuohoksessa. Itse otan vai kerran vuodessa sen pois ja puhdistan ropellin. Eikä siinäkään kyllä oikeastaan mitään puhdistettavaa ole.
- atmosmiäs
atmosmiäs kirjoitti:
Tuosta 2" vesiputken päästä on 92cm kahvan ulkoreunaan ja luukku avattuna 48cm lisää. Mutta taakse pitää jäädä sitä huoltotilaa että saa sen alaluukun auki ja savukaasuimurin irti. Mutta käytännössä tuo alaluukku on syvennyksessä verrattuna savukaasuimuriin. Eli se siellä ensin ottaa vastaan. Vaatii ehkä 4cm irroitustilaa tuo imuri. Niin pitkät on nuo kierretangot siellä kattilan rungossa. Mutta tuota puhallintahan ei tarvitse irroitella joka nuohoksessa. Itse otan vai kerran vuodessa sen pois ja puhdistan ropellin. Eikä siinäkään kyllä oikeastaan mitään puhdistettavaa ole.
Ja tuo mitta on yläputkesta eli varaajaan päin menevästä. Eiköhän nuo ole samassa tasossa kattilassa.
atmosmiäs kirjoitti:
Tuosta 2" vesiputken päästä on 92cm kahvan ulkoreunaan ja luukku avattuna 48cm lisää. Mutta taakse pitää jäädä sitä huoltotilaa että saa sen alaluukun auki ja savukaasuimurin irti. Mutta käytännössä tuo alaluukku on syvennyksessä verrattuna savukaasuimuriin. Eli se siellä ensin ottaa vastaan. Vaatii ehkä 4cm irroitustilaa tuo imuri. Niin pitkät on nuo kierretangot siellä kattilan rungossa. Mutta tuota puhallintahan ei tarvitse irroitella joka nuohoksessa. Itse otan vai kerran vuodessa sen pois ja puhdistan ropellin. Eikä siinäkään kyllä oikeastaan mitään puhdistettavaa ole.
Kiitos vaivannäöstä. Jos tuo mitoitus pitää paikkansa, niin Atmos sopisi jopa entisen kattilan paikalle ja alaputkeen tehtävin pienin muutoksin / hitsatuilla osilla.
Harmittaa, vain miten Veda 35 on aivan liian pitkä rakenteeltaan, koska minun tapauksessani Veda olisi parempi. Kattian eteen ja seinän väliin jää vain 55 cm. Samoin keskuspölyimurin paikkaa ja putkistoa joutuisi muutamaan jne....
Atmoksessa arveluttaa tuo savukaasuimurin kestävyys, koska sen käyntilämpötila on korkea ja minun tapauksessa vielä toiminta on ahtaassa tilassa / ei avoin tila. Hormiin tosin jää 80cm, mutta varaajan sinä estää vapaan ilmankierron.- Maga 40 remmiahdettu
markkulievonen kirjoitti:
Kiitos vaivannäöstä. Jos tuo mitoitus pitää paikkansa, niin Atmos sopisi jopa entisen kattilan paikalle ja alaputkeen tehtävin pienin muutoksin / hitsatuilla osilla.
Harmittaa, vain miten Veda 35 on aivan liian pitkä rakenteeltaan, koska minun tapauksessani Veda olisi parempi. Kattian eteen ja seinän väliin jää vain 55 cm. Samoin keskuspölyimurin paikkaa ja putkistoa joutuisi muutamaan jne....
Atmoksessa arveluttaa tuo savukaasuimurin kestävyys, koska sen käyntilämpötila on korkea ja minun tapauksessa vielä toiminta on ahtaassa tilassa / ei avoin tila. Hormiin tosin jää 80cm, mutta varaajan sinä estää vapaan ilmankierron.Vedoka voi muokata tilausvaiheessa jonkin verran.
- markkulievonen.
Maga 40 remmiahdettu kirjoitti:
Vedoka voi muokata tilausvaiheessa jonkin verran.
Totta, Veda kattilaa voi räätölöidä mm alavesiputken paikkaa sivusuunnassa. Taas minun tapauksessani kattilan paikan sijainnin määrää varaajasta tulevan alaputken paikka, joka on 170cm väli, johonka kattila tulee sopia. Tosin leveyssuunnassakaan ei ole kehumisen varaa.
- Ka1eva
Atmos toimii hyvin kaikilla puulajeilla
http://www.cerbos.ee/fi/6-kattilat Niin, nyt on lähes vuoden kokemus atmos DC 40 GS kattilasta. Kattilan saa vielä paremmin toimivaksi pienin muutoksin kuin se on tehtaan jäljiltä. Palamishyötysuhde on erittäin hyvä ja siten kattila ei likaannu juuri lainkaan. Erikoisesti kattilassa palaa pieni/kin kokoinen höttöpuu erittäin hyvin. Jätepuusta lähtien.Siis kattila säätyy hyvin eri puulajeille ja koolle. Punainen lanka on miten ensiöilma tulee 150mm arinan pintaan ja siten puut kaasuuntuvat /hiiltyväöt vasta pesän pohjalla. Pesä ei holvaa puuta,- vaan koko pesällisen palaminen on erittäin tasaista. Kattila voidaan sytyttää ilman alkutulia ja kattila ei savuta edes sytytysvaiheessa puhumattakaan itse palamisen aikana. Toisiopalo alkaa heti (1min) sytytyksen jälkeen.
Niin, keramiikat pysyvät täysin puhtaina ja samoin konvektiopinnat. Metallipintojen väri on tupakantuhkan harmaan väristä. Puhdistuksen tarve on olematonta. Mutta,- hyvän palamistuloksen punainen lanka on kuiva puu. Pienikin kosteus vaikuttaa huomattavan paljon palamiseen.
Kattila vaatii hyvän veden kierron rakenteesta johtuen. Samoin kattilan savukaasujen lämpötila on korkeahko 250C.Tosin sillä ei ole merkitystä, jos hukkalämpö voidaan hyödyntää.
Keramiikkojen kestävyydestä ei ole tietoa. Vuoden käyttökokemuksen jälkeen keramiikkaan ei ole tullut muutoksia.- Suitsa
Mistä mahtaa kuulua naputtava ääni kun kattilan latauspumppu käynnistyy? Voiko takaisku siellä paukuttaa, kuuluu hetken aikaa mutta on ärsyttävä ääni.
- Anonyymi
No mulla on, ollut jo vuodesta 2009. Mitä haluat tietää?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 866338
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303793törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283160Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3691716- 331398
- 271330
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi46959Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11956Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11880- 42859