Myös lastenrääkkääjille liiketoimintakielto ja rekisteri

Eläinten rääkkääjille suunnitellaan rekisteriä ja eläintenpitokieltoa mutta tuomitutkin lapsenrääkkääjät voivat perustaa uusia laitoksia veronmaksajien rahoilla ilman pelkoa liiketoiminnan rajoituksista lastenpitokiellosta. Hiljattain kyseenalaisista kasvatusmenetelmistään tunnetuksi tullut ja aiemmin väkivallasta tuomittu lastenkotiyrittäjä haki suomalaisia opettajaharjoittelijoita uuteen lastensuojelulaitokseensa, jonne kunnat olivat taas sijoittaneet lapsia.
Eläimiä näemmä valvotaan paremmin kuin sijoitettuja lapsia. Ja koiratarhaajille on tiukemmat rangaistukset laiminlyönnistä kuin lapsikenneleille. Erittäin kyseenalaista mainetta nauttiva lasten sellihoidoista ja eristämisistä a- studioon päässyt lastenkotiyrittäjä ei saanut laittomuuksistaan mitään rangaistusta- päinvastoin- hänet palkittiin "lastensuojelutyöstään."


"Ensi kesäkuusta lähtien eläimiä kaltoin kohdelleet suomalaiset ovat ensimmäistä kertaa koottuna yhteen, valtakunnalliseen rekisteriin.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen vahvisti viikko sitten lain, jolla perustetaan uusi eläintenpitokieltorekisteri. Sitä alkaa ylläpitää Oikeusrekisterikeskus.
Rekisteriin kootaan tiedot eläinsuojelurikosten yhteydessä tuomituista eläintenpitokielloista. Tuomioistuimilla on vastedes velvollisuus ilmoittaa määräämistään kielloista Oikeusrekisterikeskukselle.

Käytännössä esimerkiksi vaikka koiranpentuja myyvä taho voi esittää viranomaisille tietopyynnön ostajakandidaateista. Sitä kautta myyjän on mahdollista saada selville, onko ostajalla merkintöjä rekisterissä.

Rekisteritietoja päivitetään koko ajan. Kun määräaikainen eläintenpitokielto loppuu, vanhoista rikoksista ei ole mahdollista saada tietoa kuin poliisin. Eläintenpitokiellot voivat tosin olla myös pysyviä.

Ei avoin yleisölle

Vastaavaa rekisteriä on jo aiemmin pidetty mm. liiketoimintakielloista. Eläintenpitokielloista ei syystä tai toisesta rekisteriä kuitenkaan ole ollut.

Vaikka laki on jo vahvistettu, rekisteri avautuu vasta 1. kesäkuuta. Puoli vuotta on laskettu kuluvan teknisiin järjestelyihin.

Rekisteri ei ole yleisölle avoin, vaan ilman eri selitystä tietoja luovutetaan vain tietyille viranomaisille. Heitä ovat tarkastus-, raja- ja kunnaneläinlääkärit sekä aluehallintoviraston, elintarviketurvallisuusviraston ja maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet.

Lisäksi tietoja voidaan luovuttaa poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille ja eläinten jalostusyhteisöille.

Lakiin on kuitenkin kirjattu myös, että perustellusta eläinsuojeluun liittyvästä syystä tietoja voidaan antaa muillekin tahoille - myös yksityisille.

- Tietoja voivat saada myös muut viranomaiset tai yksityiset esimerkiksi tilanteessa, jossa ollaan myymässä eläintä tai sijoittamassa sitä ulkopuoliseen hoitoon, kertoo lainsäädäntöneuvos Lena Andersson oikeusministeriöstä.

Kaikkien tarkistaminen työlästä

Myös eläinsuojeluyhdistykset voivat pyynnöstä saada tietoa henkilöstä, jolle eläintä ollaan antamassa. Kaikkien eläintä haluavien taustaa tuskin automaattisesti tarkastetaan jatkossakaan, vaan käytännössä tietopyyntöihin turvauduttaneen lähinnä epäilyttävissä tapauksissa.

Suhteessa myytyjen tai luovutettujen eläinten määrään niiden pitokieltoja tuomitaan näet varsin vähän, 50-60 vuodessa. Kaikkien eläinten vastaanottajien tarkistaminen olisi hyvin työlästä.
Rami Mäkinen
4188
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Pitää ottaa yhteyttä poliitikkoihin. Kenestä hoito- tai sos.alan tyypeistä onkin kantelu/kanteluja tehty, niin asiaa eteenpäin.

Äänestä
  • sinne rekisteriin ensimmäisinä keneltä on lapsia otettu huostaan. Tuomiohan huostaan otto on. Yhteydenpidonrajoitukset ovat lisänä uusia tuomioita. En halua tuollaista rekisteriä koska sitten en ainakaan koskaan työllistyisi enää. Työvoiman ulkopuolella oleminen tulee kalliiksi ja tulevalla eläkkeelläkään ei voi hurrata. Olen miettinyt miten talouttaan paikata huostaanottojen viemän työpaikan johdosta, palkat kun jää saamatta. Vakavissani olen pohtinut itseni myymistä, siten voisi täyttää päivänsä tai tehdä vuorotyönä työttömänä ja työttömyyspäivärahan saantiin niillä tuloilla ei ole vaikutusta. Tekisi jaksamisensa mukaan. Lappiin tuovat naisia naapurista niin täytyy kysyntää olla, eikä ehken tarvitsisi pohjoiseenkaan lähteä joka työvuoroa tekemään. Jos on toimeentulotuen piirissä niin työvaatteiden ja työkalun pesukulut sossu saattaisi vielä erikseen korvata. Iankaiken naiset ovat sillä tavalla itsensä ja lapsensa elättäneet, vapailla markkinoilla tai kotona lapsiaan hoitaen kun siitä miehet haluavat kerran maksaa.

    Äänestä

  • Myö jouvutaan kirjoitti:

    sinne rekisteriin ensimmäisinä keneltä on lapsia otettu huostaan. Tuomiohan huostaan otto on. Yhteydenpidonrajoitukset ovat lisänä uusia tuomioita. En halua tuollaista rekisteriä koska sitten en ainakaan koskaan työllistyisi enää. Työvoiman ulkopuolella oleminen tulee kalliiksi ja tulevalla eläkkeelläkään ei voi hurrata. Olen miettinyt miten talouttaan paikata huostaanottojen viemän työpaikan johdosta, palkat kun jää saamatta. Vakavissani olen pohtinut itseni myymistä, siten voisi täyttää päivänsä tai tehdä vuorotyönä työttömänä ja työttömyyspäivärahan saantiin niillä tuloilla ei ole vaikutusta. Tekisi jaksamisensa mukaan. Lappiin tuovat naisia naapurista niin täytyy kysyntää olla, eikä ehken tarvitsisi pohjoiseenkaan lähteä joka työvuoroa tekemään. Jos on toimeentulotuen piirissä niin työvaatteiden ja työkalun pesukulut sossu saattaisi vielä erikseen korvata. Iankaiken naiset ovat sillä tavalla itsensä ja lapsensa elättäneet, vapailla markkinoilla tai kotona lapsiaan hoitaen kun siitä miehet haluavat kerran maksaa.

    kuitenkin LAIN ehdoilla, kuten poliisikin.
    Vaikka olisi epäily, ketään ei voi lähteä käräjille syyttämään eläimen huonosta kohtelusta jos näyttöä ei ole.
    Tässähän se uskomaton ero sossun/hallintaoikeuden ja esim.eläinsuojelun/käräjäoikeuden välillä on.

    Poliisille, käräjäoikeudelle ja eläinsuojeluvalvojille kun ei pelkkä HUOLI riitä syyksi viedä keneltäkään eläimiä pois.
    Näin se pitäisi mennä lastensuojelulaissakin!

    Äänestä

  • oikealla asialla kirjoitti:

    kuitenkin LAIN ehdoilla, kuten poliisikin.
    Vaikka olisi epäily, ketään ei voi lähteä käräjille syyttämään eläimen huonosta kohtelusta jos näyttöä ei ole.
    Tässähän se uskomaton ero sossun/hallintaoikeuden ja esim.eläinsuojelun/käräjäoikeuden välillä on.

    Poliisille, käräjäoikeudelle ja eläinsuojeluvalvojille kun ei pelkkä HUOLI riitä syyksi viedä keneltäkään eläimiä pois.
    Näin se pitäisi mennä lastensuojelulaissakin!

    Ja kun vertaa esim sellaista perustetta, että rankaisua käyttävä koiraankasvattaja saa ilman muuta aikaan närkästystä, niin mitenkäs ihmislapsien kohdalla? Kuria kuria kuria sitä käytetään huostapaikoissa ja oikein lakia pyydetään apuun jotta sitä lasta kohtaan sais käyttää rankempia otteita. Perhehoitoa suositellaan jo yleisesti joten kukapa niihin huusholleihin pääsee näkemään "kiinnipitoja" tai sitten sellaisiin johtaneita syitä. -Lapsen suuttuminen (rauhallisen) kun voidaan saada aikaseksi ihan v-ttuilemalla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ei oikeutta kirjoitti:

Eläinten rääkkääjille suunnitellaan rekisteriä ja eläintenpitokieltoa mutta tuomitutkin lapsenrääkkääjät voivat perustaa uusia laitoksia veronmaksajien rahoilla ilman pelkoa liiketoiminnan rajoituksista lastenpitokiellosta. Hiljattain kyseenalaisista kasvatusmenetelmistään tunnetuksi tullut ja aiemmin väkivallasta tuomittu lastenkotiyrittäjä haki suomalaisia opettajaharjoittelijoita uuteen lastensuojelulaitokseensa, jonne kunnat olivat taas sijoittaneet lapsia.
Eläimiä näemmä valvotaan paremmin kuin sijoitettuja lapsia. Ja koiratarhaajille on tiukemmat rangaistukset laiminlyönnistä kuin lapsikenneleille. Erittäin kyseenalaista mainetta nauttiva lasten sellihoidoista ja eristämisistä a- studioon päässyt lastenkotiyrittäjä ei saanut laittomuuksistaan mitään rangaistusta- päinvastoin- hänet palkittiin "lastensuojelutyöstään."


"Ensi kesäkuusta lähtien eläimiä kaltoin kohdelleet suomalaiset ovat ensimmäistä kertaa koottuna yhteen, valtakunnalliseen rekisteriin.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen vahvisti viikko sitten lain, jolla perustetaan uusi eläintenpitokieltorekisteri. Sitä alkaa ylläpitää Oikeusrekisterikeskus.
Rekisteriin kootaan tiedot eläinsuojelurikosten yhteydessä tuomituista eläintenpitokielloista. Tuomioistuimilla on vastedes velvollisuus ilmoittaa määräämistään kielloista Oikeusrekisterikeskukselle.

Käytännössä esimerkiksi vaikka koiranpentuja myyvä taho voi esittää viranomaisille tietopyynnön ostajakandidaateista. Sitä kautta myyjän on mahdollista saada selville, onko ostajalla merkintöjä rekisterissä.

Rekisteritietoja päivitetään koko ajan. Kun määräaikainen eläintenpitokielto loppuu, vanhoista rikoksista ei ole mahdollista saada tietoa kuin poliisin. Eläintenpitokiellot voivat tosin olla myös pysyviä.

Ei avoin yleisölle

Vastaavaa rekisteriä on jo aiemmin pidetty mm. liiketoimintakielloista. Eläintenpitokielloista ei syystä tai toisesta rekisteriä kuitenkaan ole ollut.

Vaikka laki on jo vahvistettu, rekisteri avautuu vasta 1. kesäkuuta. Puoli vuotta on laskettu kuluvan teknisiin järjestelyihin.

Rekisteri ei ole yleisölle avoin, vaan ilman eri selitystä tietoja luovutetaan vain tietyille viranomaisille. Heitä ovat tarkastus-, raja- ja kunnaneläinlääkärit sekä aluehallintoviraston, elintarviketurvallisuusviraston ja maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet.

Lisäksi tietoja voidaan luovuttaa poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille ja eläinten jalostusyhteisöille.

Lakiin on kuitenkin kirjattu myös, että perustellusta eläinsuojeluun liittyvästä syystä tietoja voidaan antaa muillekin tahoille - myös yksityisille.

- Tietoja voivat saada myös muut viranomaiset tai yksityiset esimerkiksi tilanteessa, jossa ollaan myymässä eläintä tai sijoittamassa sitä ulkopuoliseen hoitoon, kertoo lainsäädäntöneuvos Lena Andersson oikeusministeriöstä.

Kaikkien tarkistaminen työlästä

Myös eläinsuojeluyhdistykset voivat pyynnöstä saada tietoa henkilöstä, jolle eläintä ollaan antamassa. Kaikkien eläintä haluavien taustaa tuskin automaattisesti tarkastetaan jatkossakaan, vaan käytännössä tietopyyntöihin turvauduttaneen lähinnä epäilyttävissä tapauksissa.

Suhteessa myytyjen tai luovutettujen eläinten määrään niiden pitokieltoja tuomitaan näet varsin vähän, 50-60 vuodessa. Kaikkien eläinten vastaanottajien tarkistaminen olisi hyvin työlästä.
Rami Mäkinen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu