En kehtaaa, tarkoittaa jossain päin Suomea ettei viitsi, laiskottaa?
Meillä se on, että nolottaa, ujostuttaa tehdä jotain.
Täkäläinen, silloin vielä nuori nainen perusti perheen, kun ajatteli, miehen olevan kiltti,
vähän ujo jne. Kunnes tää kielimuuri aukeni ;)
Sittemmin eronneet jo aikoja sitten.. syitä en tiedä.
Löytyykö sulta muita eri asioita tarkoittavia sanoja, sanontoja?
Meillä se on, että nolottaa, ujostuttaa tehdä jotain.
Täkäläinen, silloin vielä nuori nainen perusti perheen, kun ajatteli, miehen olevan kiltti,
vähän ujo jne. Kunnes tää kielimuuri aukeni ;)
Sittemmin eronneet jo aikoja sitten.. syitä en tiedä.
Löytyykö sulta muita eri asioita tarkoittavia sanoja, sanontoja?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kun puhutaan jonkun olevan tuima, kai se tarkoittaa vihaista, äkäistä. Kuitenkin minun synnyinseudullani se tarkoitti suolatonta, eli jos ruoka oli tuimaa siinä oli liian vähän suolaa, kummallista...
on vanhastaan idässä suolatonta, lännessä liian suolaista.
Vihta lännessä, vasta idässä.
usein tötterö.
Itelle tullut liiankin tutuiksi sanontojen ja sanojen eri merkitykset, ihan pienessä maassa kuin suomikin on.
"Tuima" on klassikko, ihen perusesimerkki sanan merkityksen täydellisestä muuttumisesta kulttuurijuttujen tms mukaan.
Munkin kotona "tuima" tarkoitti mautonta, elikkäs suolatonta ruokaa. Pottusoossi kaipas suolaa, jos se oli "tuomaa", ihan selkeetä. En nyt iedä, kuinka paikallisesti pirstautuneita nämät asiat on. Mutta ei tarvi mennä kuin sata kilometriä meiltä pois, niin "tuima" tarkoittikin jo sitten ylisuolattua :DDD
Tää juttu kiinnostaa mua. Siis sanat ja niitten merkitykset. Johtuu varmaan monestakin asiasta, mutta mun mielestä kieli on oikeasti kiinnostavaa. Olkoon nyt sitten kieli mikä tahansa. Jiihaa, kunnon "indian" englanti tai venäjän murteet
No tää aihe on mulle kai jokin traumaattisiin nuoruusvuosien frustraatioihin perustuva asia. Ja näin kun pikkukännissä asioita miettii, tulee typoamisen lisäksi kaikenlaisia asioita mieleen.
Mulla jäänyt pahasti mieleen ilmaisu" Nyt saunaamaan". Typerä sisareni käytti ilmaisua aikanaan. Aluksi oletin, että kyse oli siitä, että vanhin poikansa oli lukihäiriöinen. Eli koetti opettaa tyyppiä tajuamaan mitä sauna-sanalla tarkoitetaan.
Näin älkeenpäin en oikein tiedä. Kyllä se kundi käy saunassa ja saunoo, eikä se ikinä sano, että "saunaamaan". Mulle toi ilmaisu on vähintäänkin outo. Mä en tajua, mikä pikkukylän puheterapeutti tollasta ilmasua on alkanut lanseeraamaan. Missään muualla maapallolla en ole moista ilmaisua kuullut käytettävän.
Voi vittu, "saunaamaan"
=DW=
Kyllä joo, tuima tuikea, äkäinen.
Ja nyt jos ruuasta sanoo tuima, se ois suolainen, tulinenkin ehkä...
"Ruoka".. miten sen voi eritavoin kirjoittaa? Muona :DD
Saunaaminen kyllä tosi oudolta kuulosta, ja että tuima suolatonta!!
Ei muuta ku sisällissota pystyyn, nih!
suolaton.
Mis päin mualimaa, miks ei aina vaan usein?
Tai en nyt tarkasti tiedä terminologiaa. Kyse on taivutuksista, siis sijamuodoista. Miten ne oikeasti on, kirjoittamisen ja äännetyn ilmaisun muoto..
Sanoppas silleen, että nyt mennään syömään ruokaa. Eiköhän se kokolailla kaikilla tule ramalla tavalla.
Mutta sanoppas, "Lähdetäänpä ruualle" Miten niin ruualle? Tässä jotkut valopäät iski kirveensä pahasti ketoon jo nelkyt vuotta sitten. Suomenkieli kun on nimenomaan ääntämykseen perustuvaa kirjoitusasunsa puolesta. Kuka helevetti sanoo, että "ruualle"??? Tai "ruuan" tai vaikka "ruukapöytä"???????????
Ja minä puritanistina kerron, menen nyt syömään ruokaa, ruoka-aikana, ruokapöytään!
Miksi muuten mennään "ruokapöytään"??? Aika kivuliaan kuuloinen hommeli, paljon viisaanpaa olisi syödä ruokapöydän ääressä tai ruokapöydältä. Mutta että mennä pöytään... Kai siinä ainakin polttimo tulee kipiäksi.
=DW=
tarkoittaa luonnonääntä muistuttavaa.
Ei kyllä ole tähän asiaan mitenkään yhteydessä
Ruokailemaan.. mutta onhan syöminen aina syömistä.
Pääasia, ettei pöydän alla? ;)
ruoka-sanan taivutusta?
Ruo'an, ruu'an, ruuvan?
En nyt yrittänytkään olla kielitieteilijä.
Mutta koitin tarkoittaa sitä, että suomenkieli kirjoitetaan niinkuin se äännetään. Tavallaan mun mielestä kyseessä on vain puhutun puheen muuttaminen kirjoitusasuun. Jonkinlaista translitterointia. Toi onomatospoeettinen juttu jäi vain itellä mieleen, kun piti oskus koiúlussa kirjoittaa, miten joku sika sanoo. No se sanoo "röh,röh". Mikä mun mielestä on täydellisesti sama asia kuin jos ihminen sanoo "tuimaa". Kyseessä vain kirjoitusasu. Voishan sen kirjoittaa vaikkapa "prtööötpuisk hööt, pruiktööts hlkytindhse"
Siis sitä tarkoitin. Mun mielestä suomessa suomenkieliset sanat on kirjoitettava, niinkuin ne on olemassa a äännetään. Ei niin, että keksitään kirjoitusasu ja sitten ihmetellään posukalla, miten sen nyt yleensä voi saada suustaan ulos ymmärrettävästi.
Ja jotenkin siitä syystä, se jotenkin liittyy asiaan.
Kuten joku ärhenteli, että englanti on lapsien kieli, minkä oppii kuka tahansa. Aika yllättävän harva osaa kirjoittaa englanniksi. Tai venäjäksi, tai kreikaksi... Kyse on kirjoittamisesta. Harva kieli, kuten suomi, noudattaa täsmällisesti puhuttua kieltä kirjoituksessa. Ja se on tietenkiin sekä köyhyys, että rikkaus. Köyhyys, koska nyanssit häviävät, mutta rikkaus, koska kirjoitettu kieli, vastaa puhutua kieltä. Miten muuten kirjoitat sen legendaarisen "Äteritsiputeritsipuolilautatsipaari":n nimen käännöksen jollain muulla kielellä kuin suomella???
No mulla ei ole hakuakaan, mitä se nimi loppujenlopuksi tarkoittaa, mutta tiedän ja muistan sen, koska se on kirjoitettu just, niinkuin se lausutaan :DDDD
Ai niin, onomatopoeettinen tarkoittaa mun käsittääkseni matkinta-sanoja, elikkäs deskriptiivisiä sanoja. Tikka nyt on tikka, koska se tikittää kun hakkaa puuta ja pulu on pulu, koska se puluttaa :DD Mutta noit ilmaisut on selkeitä, kaikki tietää, miten tikka ääntelee. Nyt joku vaan on sotkenut suomenkielen kirjoitusasua keksimällä ruoka- sanan vääntgelemisen mitä kummallisimpiin muotoihin. Oisko paikallaan laki, että "ruokaa" kutsutaan jatkossa vaikkapa ")/yh((H(PO)/#"¤%%%%%%%&(()9Ksi??"
Tätä tässä koitin selittää, omana mielipiteennäni, ennen saunaamaan lähtemistä, vai pitäisköhän se alkaa kirjoittamaan vaikka että :"@3£55((0jjklhkhihui((?\£
>:/
=DW=
Meilläpäin taas tuima tarkoitti kuumaa, sanottiin esim kuumasta kahvista että ompas tuimaa, tai saunasta tullessa että olipas tuimat löylyt. Silloin keitettiin pannukahvia ja sitä piti sitten aikansa puhallella että pystyi juomaan, ellei juonut tassin kautta.
Aamulla 7.30 tulin hänelle äidilleni kylään.
Molemmat aikaisin viestin, siehän olet kaunis ymmärtämyksesi.
Mutta ei hän sanoja rajota.
Henkisesti kaunis
Ei rajoteta sanoja, leikitellään vaan.
Kyllä ymmärretyks tulee vähemmälläkin. :)
Pohjoispohjanmaalla konna jätkä on sama kuin muualla suomessa kiva jätkä.
on myös jossain merkitykseltään, onpas hauska.
Ennenkuulumaton.. arvelin jo että mentiin sananmuunnoksiin ;)
enemmän tai vähemmän juuri tämän /ns. sisäisen kielimuurimme takia..No, neljä pitkä-aikaista miestä suhdetta.Minullakin.....pahmimmin törmäsin tähän Pohjois-Karjalaiseen ja täällä Stadialaiseen tapaan ikään kuin ajatella ja ilmaista. Seurustelin pitkään 8 vuotta Pohjois-Karjalasta lähtöisin olevan miehen kanssa. Törmäilimme yhtenään ei luulisi....molemmat suomenkielisiä...missä siis vika:;))
No, kerran sanoi hänelle leikilläni: Olet kyllä yksi pöllö...(äänessäni oli kuitenkin lämpöä ja rakkautta)...Hän suuttui todella. Pöllö sana kuin merkitsee siellä päin..pahinta mahdollista haukkuma sanaa..Täällä taas ei..se otetaan leikillisesti ja huumorilla..jopa itseästään sitä käytetään kevyesti..Eli nämä kulttuurilleset ja maantieteelliset eroavaisuudet vaikkuttavat vielä meissä...vaikka yleiskieli on kaikilla käytössä...Kysymys enemmänkin miten olemme ja missä syntyneet...Suomenkieli on niin rikaskieli...että, väkisinkin syntyy väärinkäsityksiä siis aivan tahattomia...ihmisten väliin..
Nyt näille eroavaisuuksille osaamme kumpikin nauraa ja muistella tuota yhteistä aikaamme jo huumorilla jopa kaihoten...mutta, silloin kun elimme siinä....itku lähempänä;))) Laitettava tähän. Olemme ystäviä vieläkin...Hänelle vähän vitsailen nyt: Hänen naisystävänsä kun Kiinatar....eikä heillä juuri yhteistäkieltä millä kommunikoida...Kysyykin minulta leikillään: Friidu mitä pahaa olen tehnyt kun tämä on kohtaloni....nyt?))) Sanon vaan vastaan siit sait lopulta: Minun kanssani myönnä pois...oli sentään helppoa;))) Siis helppoa ja helppoa;)))
Tsau:Friidu
Muutin kotoa suunnillen ripille pääsyn jälkeen.
Siihen asti olin äidin kans tottunu limppaamaan lakanoita, että oisko pohjoisemmasta tuo sana.
Sittemmin mulle ihmeteltiin mitä ihmeen "limpata", sehän on viikata.
Nyt molemmat sanat tuntuu oudoilta.. oisko se sitte taitella?)
Usein nykyisin ne varmaan mankeloidaan.. :)
kaverini sukulaisilla Savossa ja saunottiin tyttöporukalla. Sain saippuaa silmääni ja pyysin kuuppaa. Ei se savolaistyttö ymmärtänyt...lopuksi otin sen itse. Tyttö sanoi mulle, että tuohan on kaaha :))) Lisäksi minua pyydettiin johonkin remmiin ja linkillä kirkolle. :) Kaverini osas sentään kääntää mulle, et vähä niinku mege dösällä stagelle... ;))))
Joo, tuo Kehtaa-sana tuli tutuksi toiselta merkitykseltään, kun menin mieheni kotiin. Siellä käytettiin tuota sanaa, jos ei viitsinyt jotakin tehdä tms. Tuntui todella oudolta sanalta, kun oli tottunut sen tarkoittavan noloa tai hävettävää.
Toinen sana, jota he käyttivät oli Het-sana. Se ei tarkoittanut Heti-sanaa, vaan "Hettiä" käytettiin, jos tahtoi ilmaista jonkun olevan Tosi iso tai paljon tai suuren suuri. Esim. "Sielä oli Het niin suuri piha, että kyllä kelepas....", " Kyllä työt kävi Het niin sujuvasti, että....."
Minulla vuorostani oli "antaa" myös heille ihmeteltäviä sanoja:)
Naureskelivat Het kauhian kovaa, kun sanoin Viruttavani astiat. Ihmettelivät, että miten ihmeessä astioita voi viruttaa. Meillä päin viruttaminen tarkoitti huuhtelemista.
Olihan noita muitakin sanoja puolin ja toisin. Toi mukavia nauruja aikanaan.
Hyvin on tuttu tuo viruttaa mullekin.
Huuhtelu sittemmin "tartutettu" tutummaksi ;)
Juuri kun olin lähettänyt tuon edellisen viestini, niin kännykkä pirahti ja mieheni äiti soitti. Se oli taaaaatusti telepatiaa, kun häntä ajattelin kirjottaessani tuota kommenttia. Tässä oon nyt jutellut pitkän puhelun hänen kanssaan ja naureskeltu juuri sanojen erilaisista merkityksistä. Minä kun otin puheeksi Het-sanan ja viruttamiset ja muut vastaavat:)
Kiffeli oli kans semmonen sana, jota aikanaan muut ihmettelivät. Kun kysyttiin, että mitä ihmettä se oikein tarkoittaa, niin en osannut sanoa mitään muuta vastinetta. Minulle sitten "opetettiin" sen olevan rikkalapio.
Se on aika jännä asia, että jos menen käymään maalla, niin jotenkin nuo siellä käytetyt sanat putkahtavat oitis mieleen ja tulee juteltua käyttäen "heidän" sanavarastoaan. Sitten kun tulee takaisin tänne Vaasaan, niin ne "vieraat" sanat häipyvät veks. Määrättyjen ihmisten kanssa puhuu jotenkin vähän eri tavalla. Ei tahallisesti ja nimenomaan, että niin päättää tehdä, vaan jutustelu tulee vaistomaisesti. Hmmmm.... selitinköhän nyt ymmärrettävästi. Kääk, pää tökkii. Olenkohan tikka :)