Minul linnut o samallaisii,
o ne sit laillisii tai laittomii.
Niit joit ei saa ruakkii,
niit joit pittää vainot.
Niinko ny variksekki
tai huonolauluset rastaat.
Hyvääänisii saa suajel
ja viär vaik hoitoloihi.
Emmää lämpimii kylpyihi usko,
niissäkä, pikemmi hoitoo.
Mut se o silti sukkelaa,
vääryyt ja eriarvosuut.
Varmaks e muist talo sääntöi,
mut pelkää variskialtoo.
Tinttie verra o joustoo
ja oravat ottaa itte osas.
Mut ne varikset ja muut.
Tännää mää katteli yht,
se oli vilune ja nälkäne,
höyhenet pörrölläs.
Se jalakki oli selvästi jääs.
Mitä mää voi tehr muut,
mää rikoi taas parakraafei
ja annoi sil kolme pähkinää.
o ne sit laillisii tai laittomii.
Niit joit ei saa ruakkii,
niit joit pittää vainot.
Niinko ny variksekki
tai huonolauluset rastaat.
Hyvääänisii saa suajel
ja viär vaik hoitoloihi.
Emmää lämpimii kylpyihi usko,
niissäkä, pikemmi hoitoo.
Mut se o silti sukkelaa,
vääryyt ja eriarvosuut.
Varmaks e muist talo sääntöi,
mut pelkää variskialtoo.
Tinttie verra o joustoo
ja oravat ottaa itte osas.
Mut ne varikset ja muut.
Tännää mää katteli yht,
se oli vilune ja nälkäne,
höyhenet pörrölläs.
Se jalakki oli selvästi jääs.
Mitä mää voi tehr muut,
mää rikoi taas parakraafei
ja annoi sil kolme pähkinää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voi hitsi miten tykkäsin tämän runon "virneestä".
Siis loistavaa sanamiekkailua ja tuo loppu...
Olin ihan hykerryksissäni tekemästäsi kamalasta "laittomuudesta":D
Huumorirunojen eka palkinto tällä viikolla napsahtaa Sinulle.;)
Tuota tuota, kiitoksia kohteliaisuuksistasi. Niin eihän tässä runossa kai sentään kerrottu kovin vakavista laittomuuksista, niin kuin otsikosta ehkä voisi päätellä. Mutta kyllä sitä silti tuntee itsensä vähän syylliseksi, jos jonkin lintulajin ruokkiminen on kielletty. Minun vain on vaikea katsella sellaista lajisyrjintää, pelkästään ihmisten mieltymysten perusteella, ei lintujen nälän. Vaikka niin kuin mikään asia maailmassa, ei tämäkään ole ihan yksioikoinen.
Lisään vielä, että itse olen kyllä vähän lajirasisti. Ripustan talipallot puskaan, jolloin vain pikkulinnut pääsevät niihin ruokailemaan.
Ja se tässä runossasi viehätti ja kerroit sen niin metkasti, että hieman kuin salaa teit
kahdenlaisen rötöksen (maailman pyörimisen kannalta ihan mitättömän "rötöksen") ja rivien välistä
huomaa sinun olevan hyvin tyytyväinen bandidos=)
Näin minä tämän tulkitsen:)
Tähän lajisortoon vielä vähän. Kieltämättä on itselläkin joskus vaikeuksia suhtautua rauhallisesti lintujen ruokailuun, kun kokonainen parvi on marjapensaissa tai rastasperhe mansikkamaalla. Talvella on tilanne varmaan vähän sama, kun varis halusta veisi koko talipallon, jos se olisi vapaasti vietävissä. Mutta kun nokkivat palloja suojahäkin läpi, se on ihan hyväksyttävää ja vaatii jopa älyä ja akrobaatin taitoja.
Narun päässä riippuvan pallon onkiminen ei ole varikselle mikään ongelma. Hauskaa katseltavaa kyllä.
senttä, kirjotit taas hianost ja tunteellisest linnuist !
Kyl linnu ova terapeuttisi, ajattel ny. Kevääl ne herättävä viserrykselläs meiti huamama, et kesä tule.
Kesäl o hauska katella niitten pesäpuuhi ja seurata ko opettava poikasias lentämä.
Syksyl muuttolinnu herättävä taas huamama et talvi tule, ko ronkkuva auras taivaal ja
vilkutteleva siiveniskuil, tuntuva sanovan et kevääl tulla taas.
Mää tykkän kans linnuist ja sun linturunoistas !
Älä muuta sano! Kyllä luonto olisi uskomattoman paljon köyhempi ilman lintuja, niitten puuhia henkensä pitimiksi pihapiirissä talvella, jolloin muita luontokappaleita ei juuri näe. Ja sitten kesällä niitten laulua, pesäntekoa, poikasten ruokintaa ja näiden lennon opettelua. Ja kaikilla lajeilla vielä vähän omanlaisensa asuinalueet ja toimet. Omalla mökkitontillani sattumoisin pesi melko harvinainen sinisuohaukkakin, joka tapasi päivystää vanhan männyn latvassa. Tavallisempia lajeja edes erikseen laskematta. Vaikka laulua ei voinut olla kuulematta, kun se oli alkukesästä jatkuvaa.
Mukava, et tykkäsit - ja linnuist kans!