Pitäisi olla täyttä tavaraa mutta ontelolaattoja! Hyvin kuvaavaa suomalaiselle rakentamiselle, huijausta huijauksen perään. Kukaan järkevä ihminen ei osta tälläisiä onttolattiataloja, paikalla valettuja olla pitää!
Uusien asuntojen lattiat onttoja!
Petosta!
13227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
...kun ei ole varaa uuteen!
Nykyiset ontelolaatat ovat paljon paksumpia kuin joskus 70-luvulla.
Eikä se paikallavalukaan sinällään mitää takaa. Itse olen asunut talossa, jossa koko runko, useimmat väliseinät mukaanluettuna, oli paikalla valettu. Mutku ne väilpohjat olivat vain noin 200 mm vahvuiset, niin eipä äänieristys mitenkään suunnattoman hyvä ollut. Uudessa täyselementtitalossa äänieristys on PALJON parempi.
Vielä vanhemmista talosta lyötyy vielä em. ohkaisempiakin välipohjia. Joissain 50-luvun taloissa ollaan lähempänä 150 mm ja mitenkään hirveästi eivät asukkaat ole noita kiitelleet.
Ennen sotia valmistetuissa kerrostaloissa lattiat ovat täyttä tavaraa!
Mutta on niissä hyväkin puoli - ei tarvitse kahedtia OK-asukkaiden tramboliineja!
Olishan se mukava kun olisi täyttä tavaraa niin äänet johtuisivat paremmin. Tahtoo tuo ontelolaatta vaimentaa sen verran ettei naapurin jokaista liikettä pysty seuraamaan
Kyllä täytyy sanoa, että ei ole aloittajalla paljon käsitystä rakennusteknisistä asioista. Nimenomaan ontelolaatta on viisas välipohja keksintö. Siellä voi kuljettaa myös esim.sähkökaapeleita mm. tuleviin väliseiniin yläkerrassa. Ontelolaatan päällä on myös vielä valu 5-7 cm, johon saa sitten lämmityskaapelit, vesikiertoiseen putket.
Ennen elementtiaikaa niitä onttoja välipohjia vasta tehtiin.
oli kaikenmaailman alapalkkilaatastoja puulattioin, alapalkkilaatastoja pintavalulla (täytteenä epämääräistä moskaa/purkamaton muotti) i-palkein raudotettuja laattoja puutäyttein ja kaikkea mahdollista.
Nykyinen kunnon ontelolaatta nyt pitää sentään kohtuullisesti ääntä. Omakotitalossa ei tietenkään näitä ääniä kuulu senkään vertaa.
Uusissakin taloissa lattiat onttoja, seinien paksuus sama kuin 1970-luvun kolhoosesissa, liian tiivistä rakentamista, ei autopaikkoja, huh huh, enpä ostaisi asuntoa neukkukuutiosta enkä varsinkaan uudesta, ei mitään äänieristystä, laulu, soitto, puhe, pierutkin kuuluvat.
Kateelliselle kallion Hilda- Ranelle eli Gnut Massille ja ketjun aloittajalle: Uusi on uusi ja parempia uusia kerrostaloja tehdään yhä paikalla valetulla paksulla välipohjalla.
Myöskin uudet ontelolaattavälipohjat ovat paljon paremmat kuin vanhan jykevän kallion kivitalon puiset ohuet välipohjat tai kananpaska seinät.
Uusiin taloihin tehdään muuten nykyiisn 20 cm paksu väliseinä ja välipohja on joko ontelolaatta 370mm tai paikalla valu 320 mm ja usein päälle 10 cm uiva eristekerros.
Uudessa talossa ei äänet kuulu, sen sijaan kallion vanhassa murjussa, puhe ja hajut kulkevat asunnosta toiseen.
Huoneistojen väliset seinät ovat jo 1970-luvun puolivälistä saakka olleet 180 milliä paksuja, sitä ovat tänä päivänäkin. Jossain luxuskohteissa voivat olla paksumpia, hinta onkin sitten aivan omaa luokkaansa!
Äläpäs puhu pottua, uusien suositusten mukaan tehdään huoneistojen väliset seinät nykyään 200mm, välipohjat ovat jo muutama vuosi sitten paksuntuneet.
Katsoppas tulevia kohteita niin huomaat totuuden.
kampin keskuksen taloissa rv-2005 ovat huoneistojen väliset seinät 220 mm paikalla valu ja välipohjat 320 mm paikalla valu uiva eristekerros.
Että oikein jossain on yksi neukkukuutio jossa on muutaman millin paksummat seinät kuin 70-luvun kasarmeissa. Tästähän toki saikin pulittaa sitten 12 000 euroa neliöltä.
Suurin osa uusista taloista on surkeaa elementtihöttöä, joka päästää pierun äänetkin läpi naapurikämppään.
Seinissä onkin "jänneväli" aikalailla pienempi kuin välipohjissa (etenkin huoneiston sis. väliseinien ollessa kevytrakenteisia), joten 180 mm ei ole mikään ongelma.
Jos sun vuokraslummissa kuuluu äänet naapureista, niin se johtuu rakenteessa olevista aukoista. Elementtien väliset juotosvalut eivät ole tiiviitä tms. kämmiä.
Välipohjien äänieristyksen epäonnistuminen on myös yksi syy puurakentamisen tyrehtymiseen, vaikka sitä kovalla innolla yritettiin mm. Viikissä joku 10 vuotta sitten.
Ei niitä ole pakko noudattaa