Ihan perusasiaa kysyn:
- Toinen vanhemmista kuolee
- Lapsia on kaksi
- Omaisuutta: asunto (50.000), kesämökki (50000) ja säästöjä (50000), yhteensä 150000 euroa
Kuka perii ja mitä?
Perintö ja verot
Jake
9
1426
Vastaukset
- oona
Puoliso perii puolet ja lapset toisen puolen vainajalle kuuluneesta omaisuudesta. Leski jää asumaan asuntoon kuolemaansa saakka, ellei lasten kanssa toisin sovita.
Eli eloon jääneelle puolisolle euroiksi muunnettuna 75.000 euroa ja kaksi lasta jakavat toisen puolen ja jos haluavat lakiosansa, niin se on puolet puolesta. Osuus 18.750 euroa/hlö kaksi lasta.
Jos tuo laskutoimitus on päin honkia, niin kyllä joku oikaisee. Perintöverotaulukko löytyy kohteesta www.vero.fi- Verottaja
Ihan ensimmäiseksi korjataan tuosta väärätieto, että puoliso perii puolet. Puoliso voi periä vain, jos rintaperillisiä ei ole. Pääsäännön mukaan perijöitä ovat kaksi lasta, jotka saavat perittävän omaisuuden kokonaan eli puoliksi tuon 150000 euroa(75000 euroa/lapsi). Tämä siis siinä tapauksessa, että omaisuus on ollut kokonaan vainajan omistama.
Eri asia on, jos puoliso on yhdessä vainajan kanssa omistanut omaisuuden, leski omistaa edelleen puolet(oletetaan että muuta omaisuutta ei kummallakaan tosiaan ole, tosin leskenhän ei ole pakko suorittaa tasinko, jos avioehtoa ei ole ollut). Tällöin lapset saavat kumpikin 37500 euroa.
Mitä tulee oonan lakiosa -väitteeseen, niin lakiosaa voi vaatia, jos vainaja on testamentilla määrännyt omaisuuden menevän jollekin toiselle kuin rintaperilliselle. Rintaperillisellä on oikeus vaatia tässä tapauksessa lakiosaansa, joka siis on puolet siitä, mitä saisi, jos testamenttia ei olisi.
Vastauksessani on puutteita tuon avioehdon kannalta. Tämä vastaus ei sisällä kaikkia vaihtoehtoja(mm. jos vainajan omaisuus on suurempi kuin lesken, tai jos on avioehto)
- Maanmittari
Oonan vastauksessa oli jonkinverran virheellistä tietoa joten oikaistaanpa vähän. Verottaja tosin jo oikaisinkin mutta yritän koota kaikki asiat yhteen nippuun sekä valoittaa myös avio-oikeus asiaa.
Eli kun toinen vanhempi kuolee ja lapsia on elossa niin lapset perivät kaiken. Kun on kaksi lasta niin he perivät omaisuuden puoliksi. Kuten verottaja sanoi niin leski perii vain jos rintaperillisiä ei ole.
Mutta ennenkuin voidaan ruveta tekemään perinnönjakoa pitää tietää paljon kuolinpesässä on omaisuutta. Tähän vaikuttaa ennenkaikkea se että kuolleen puolison (tai paremminkin kuolinpesän) ja lesken välillä on tehtävä avio-oikeudesta johtuva ositus. Mikäli leski oli varakkaampi kuin kuollut niin hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle mutta jos kuollut oli varakkaampi kuin leski niin kuolinpesän pitää maksaa tasinkoa leskelle (tai ainakin erotella laskennallisesti omaisuus perunkirjoituksessa leskelle avio-oikeuden mukaan kuuluvaksi osuudeksi ja varsinaiseksi perinnöksi.) Tämä pitää tehdä mm. verotuksen takia sillä leskelle avio-oikeuden mukaan kuuluvasta osuudesta ei mene perintöveroa. (sillä se lakitermein ei ole perintöä ollenkaan ja vain perinnöstä menee perintövero, ei avio-oikeuden perusteella saadusta omaisuudesta)
Avio-osuudesta senverran että vaikka toisin usein luullaan se ei ole automaattisesti puolet toisen omaisuudesta vaan on sen teoreettinen maksimi. Avio-osuus on puolet vain siinä tapauksessa että toinen puoliso oli varaton. (Tarkemmin sanottuna kun toisen netto-omaisuus on 0 sillä avio-oikeuden määrää laskettaessa kumpikin puoliso vähentää omaisuutensa määrästä velat ja näin saatua netto-omaisuutta vertaillaan.) Toinen ääripää on silloin kuin kummankin puolison nettovarallisuus on yhtä suuri jolloin avio-oikeuden nojalla ei kummankaan tarvitse maksaa kummallekkaan mitään.
Tarkkaa laskelmaa en voi laska ilman tietoja omaisuuden jakautumisesta puolisoiden kesken, sillä kuten verottajakin jo sanoi niin yhdessä omistettu omaisuus on yhteistä vielä kuoleman jälkeenkin jolloin tällaisesta omaisuudesta leski omistaa puolet jos puolisoiden kesken ei ole muuta sovittu. Yleisestikin avioliitto ei muuta omistussuhteita vaan omaisuuden omistaa se kenen nimissä se on, olis se hankittu ennen tai jälkeen naimisiin menon. Vasta avioliiton päättyessä omaisuutta tasaillaan.
Niin ja tietysti jos puolisoilla oli avio-ehto joka pätee myös toisen kuollessa niin silloin koko vainajan omaisuus menee puoliksi lapsille ja leski ei saa mitään. (Paitsi asua puolisoiden yhteisenä kotina käyttämässään asunnossa lopun ikänsä, riippumatta siitä omistiko hän edes osaa tuosta asunnosta vai ei. Leski ei saa tähän asuntoon omistusoikeutta vaan elinikäisen hallintaoikeuden joka mm. tarkoittaa sitä että asuntoa ei ilman lesken suostumusta voi käytönnössä myydä. Tämä lesken asumissuoja pätee kaikissa tilanteissa eikä vain tässä avioehto tilanteessa.)
Eiköhän tässä tullut nyt kaikki tärkeimmät asiat. Jos jotain lisättävää on niin saapi lisäillä.- Laki niin kuin luetaan
Hieno vastaus.
Lisään kuitenkin sen pikkuisen yksityiskohdan, että leskellä on oikeus pitää jakamattomana puolisoiden yhteisenä kotina käyttämän asunnon sijasta myös muu lesken kodiksi sopiva asunto, joka kuuluu kuolinpesän varallisuuteen. Leskellä on siis käytössään "optio", jos pesään kuuluu useita asuntoja. (Esimerkissä kesämökki voisi olla ympärivuotiseen asumiskäyttöön tarkoitettu.)
Lisäksi on huomattava, että jos lesken omaan varallisuuteen kuuluu kodiksi sopiva asunto, ei leski saa jakamattomuussuojaa pesään kuuluvaan asuntoon lainkaan.
- Asiantuntija
Perittävän jäämistö määräytyy seuraavan menettelyn kautta: Lasketaan puolisoiden avio-osat (puolet yht.lask. säästöstä) ja mikäli leski omistaa enemmän, ei tarvitsee luovuttaa omaisuuttaan perillisille.Laskutoimitús yleispätevä, kun esim.kaikki omaisuus avio-oik.alaista.Tämän jälkeen päästään laskemaan perintö-osat ja usein kummankin osa on samansuuruinen, elleivät mahdolliset ennakkoluovutukset sotke kuviota.
- Jake
Tässä tapauksessa kaikki on omistettu puoliksi.
Eli mitään tasinkoja tms. ei käsittääkseni lasketa.
Meneekö se siis näin:
- leskelle 75.000 kaikesta
- molemmalle lapselle 37.500 kaikesta
Maksavatko kaikki (myös leski) perintöveron heti? - ellen
Jos lapset vaativat lakosansa esim. isänsä jälkeen, niin onko lesken (äiti) maksettava ne tai luovutettava omaisuutta lakiosan määrä? Onko tuo "oonan" mainitsema lakiosanpuolikas äidin päätettävissä ja sitten lapset perivät loput kun äitikin kuolee.
Leskiäiti tietenkin edellyttää/toivoo ettei lapset vaatisi lakiosaansa isänsä jälkeen.
Sen tiedän, että lakiosaa on vaadittava jos testamentti loukkaa perillisen lakiosaa.
Ajattelen tapausta ettei ole aviopuolisoilla avioehtoa, ei testamenttia, mutta on lapsia ja toinen puolisoista kuolee. - euroja/omaisuutta
Jake kirjoitti:
Tässä tapauksessa kaikki on omistettu puoliksi.
Eli mitään tasinkoja tms. ei käsittääkseni lasketa.
Meneekö se siis näin:
- leskelle 75.000 kaikesta
- molemmalle lapselle 37.500 kaikesta
Maksavatko kaikki (myös leski) perintöveron heti?Veroilmoituksessa ilmoitetaan saannot ja kun jakokirja menee verottajalle, niin verotetaan.
Jos pesää ei jaeta, niin verotus siirtyy. Jospa verottaja antaa täsmällisen vastauksen. Voit vapaasti kääntyä verotoimiston puoleen. - Asiantuntija
Jake kirjoitti:
Tässä tapauksessa kaikki on omistettu puoliksi.
Eli mitään tasinkoja tms. ei käsittääkseni lasketa.
Meneekö se siis näin:
- leskelle 75.000 kaikesta
- molemmalle lapselle 37.500 kaikesta
Maksavatko kaikki (myös leski) perintöveron heti?Hieman korjauksia ja oikaisuja: Leski(puoliso) ei peri mitään, ellei perillisasemassa tai testamenttia.Osituksessa jaetaan avio.oik.alainen
omaisuus tasan, mutta lesken ei tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan, jos omistaa enemmän.
Omaisuus voi olla yksin omistettua (100%) tai yhdessä omistettua( esim.50/50%), mutta kuitenkin
aina aviopuolisoiden erillisyyden periaatteesta johtuen kukin omistaa itse hankkimansa omaisuuden ja vastaa omista veloistaan.Avio-oikeus toteutuu avioliiton purkautuessa; ero tai kuolema.Näissä tapauksissa toteutuu avio-oikeus koskien avio-oikeudenalaista omaisuutta, jolloin tasataan yhteisen avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö.Erotilanteessa perustilanne on
tämä, mutta mikäli kuolemantapauksessa lesken omistaessa enemmän EI TARVITSE LUOVUTTAA OMAISUUTTAAN PERILLISILLE.
Eli leski ei peri mitään, pitää vain oman omaisuuteensa, mutta asumissuojansa kautta
estää realisoinnin koskien yhteistä kotia, mutta
perittävän puoli voidaan silti jakaa.
Lakiosasuojasta on aiheellista puhua vain silloin, kun testamentilla poiketaan lakimääräisestä perimyksestä.
Perintövero tulee maksuun aina perittäessä, siirron tapahtuessa omistusvaikutuksin, ei siis vaikuta jako.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271888
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1281874Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231838Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851620Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?601442Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201256Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371153Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381150- 111148
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101127