Ah, mä muistan viel
sen ihanan ajan,
ku tekohampaat tuli muotiin.
Ja keinokuituset peruukit.
Tiikki ja tasakattoset talot.
Ja aatteet vasemmistolaiset
niin jalot.
Ja me oltiin viel niin nuorii -
naiset luomuu,
eikä mitään julkkis- taikka nettihuorii.
Miehet raavaita,
eikä telkun ruutuun,
joka kanavalle
pyrkiviä homoakkoja.
Poltettiin rintaliivit,
kun me pantiin haiseen -
taidettiin panna
maailma risaseks -
kun se kerta näyttää
tänään tuolta.
Mutt vieläkään,
kun sä käyt ahnaasti
kiinni mun aitoon rintaan,
sun ei tarvi tuntee
juuri siinä
yhtään leikkausarpee.
Imet elämää ittees
aivan niinkuin silloin
tai kuin lapsi.
sen ihanan ajan,
ku tekohampaat tuli muotiin.
Ja keinokuituset peruukit.
Tiikki ja tasakattoset talot.
Ja aatteet vasemmistolaiset
niin jalot.
Ja me oltiin viel niin nuorii -
naiset luomuu,
eikä mitään julkkis- taikka nettihuorii.
Miehet raavaita,
eikä telkun ruutuun,
joka kanavalle
pyrkiviä homoakkoja.
Poltettiin rintaliivit,
kun me pantiin haiseen -
taidettiin panna
maailma risaseks -
kun se kerta näyttää
tänään tuolta.
Mutt vieläkään,
kun sä käyt ahnaasti
kiinni mun aitoon rintaan,
sun ei tarvi tuntee
juuri siinä
yhtään leikkausarpee.
Imet elämää ittees
aivan niinkuin silloin
tai kuin lapsi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ah, mä muistan viel
sen ihanan ajan,
ku elementit tuli muotiin.
Lähiöt, elinikäiset asuntovelat.
Ja ne pitkät takatukat -
aatteettomat poikarukat.
Mutt Toscanasta me ihailtiin
lainehtivia unikkopeltoi,
joka jatku silmän kantamattomiin.
Ja kivitalojen valkoisii seinii,
tiilikattoi,
mutt ne yhdet
taivasta kohti kapenevat
oli kai sypressei.
Mutt vasta maailmalta tulossa
seki eka öljykriisi.
Ah, mä muistan viel
sen ihanan ajan
ku kertakäyttö, kulutus luotiin.
Vaikk sunnuntai oli viel pyhä,
tuli tietty löysyys
muuhun sitt muotiin -
ja kaikkeen
turhaan me tuhlattiinki.
Ja ainaki meidän
rehvakkaan talon
katolla oli lunta,
jos sitä oli muutenki maassa.
Ja valmiina lastenhuone.
Ja kun markkinat
sen kun kuumeni
niin tulihan se sieltä.
Ja seuraavaks tuliki lama.
Äh, 90-luukuu en muistanukkaan..
mutt oli Paavo ja juustohöylä?
Joo, ja EU pantiin muotiin.
Ja vapaille Suomen vasikoille
kloonikorvakorut luotiin,
ett ne erottuis toisistans.
Ei enää turhii rajoja,
ja niin dingotki pyrki vaeltamaan
Via Finlandia.
Oli mestareit lavalla.
Kansaa huvitti myös Bulttibois.
Suomi olis tarvinnu enkeleit,
mutt esiin ilmesty media ja
sen mahtavat Mengelet -
kuoli enemmänkin
ku vain se yksi prinsessa,
ja yks Äiti Teresa.
Mekin kahden asunnon loukussa -
jo vuosikymmenen alussa
raukeni YYA.
Ah, mä muistan taas ajan ihanan,
ennustukset kun tuli muotiin.
Meillekin kuva maailmanlopust
silmiimme eteen luotiin:
meni suomalaiselta itsenäisyys
ja tilalle astui juro.
Tuli turvattomaks lintukoto.
Ja ekaa kertaa elämäss
mekin alettiin oikeesti pelätä,
ett se jokin tarttuis meihin:
oli ollut jo liikkeellä ebolaa
ja lintuinfluenssaa,
tsunamii ja Katriinaa,
terroristeja, internettiä
ja jotakin mitä ne sano,
ett se on sosiaalinen media.
Mutt siitä me oltiin hyvillään,
ett meidän kahden välillä
ilmasto lämpeni.
Oli sä ja mä..
Oli Suomi.
Yhä keväisin kukkii
huumaava tuomi.
Me ollaan taas kahden,
yhden maailman rannalla.
Kaukana melkein kaikesta
muusta,
mitä tarjonnu olis
rakkauden sijaan
meidänki ahne maailma.
Tää luku jää vielä kesken.
Ne istuskeli siinä saluunassa.
Yhdeltä puuttui jalka,
toiselta käsi,
kolmannelta silmä,
kaikilta muu paikka puhua
kokemastaan kenenkään
muun kanssa.
Pillilupin ja pilsnerin tuoksu
ei kerännyt
kylän kunnollista väkeä -
vain ne,
jotka olivat menettäneet
lopullisesti osan itsestään-
ne teräväkielisten
merkitsemät luopiot -
veteraanit.