Yritystä takana 6 kk:tta. Kuukautiset alkoi taas. Kyyneleiden tuloa en voi estää. Olisin niin kiitollinen edes yhdestä lapsesta. Toisille niitä suodaan enemmän, minä en saa edes yhtä. Rakas haikara, eikö olisi jo meidän vuoro?
Haikaralla osoite hukassa...
lapsirakas
6581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siskollani meni 8 v ennen kuin onnistui raskaus loppuun asti.
Älä vielä hätäile =) Tiedän kyllä, että joka kuukausi se pettymys on valtava. Itsellä lapsettomuutta takana 10 vuotta, hoitoja melkein yhtä monta vuotta, 5 ICSI-hoitoa ja 3 hoitoa luovutetulla alkiolla, viimeisin siis oli 8. hoito ja nyt ollaankin viikolla 14 menossa =) Np-ultra oli reilu viikko sitten ja kaikki oli vielä hyvin. Voin sanoa, että niin monesti on tuntunut, että eikö koskaan tule meidän vuoro ja usko ollut todellakin vähissä, kuten myös tämän hoidon suhteen olin varma jo, että ei lähde edes alulle, mutta yllätys olikin aikamoinen, kun testi näyttikin plussaa =) Mutta toivon, että joka kuukauden pettymyksistä huolimatta jaksat uskoa, että kyllä se vielä tulee teidänkin vuoro =)
Älä nyt noin helpolla itkua tirauta..meillä takana kolme vuotta, eikä yritystä edes..vaan tulee jos tulee. Mulla alkaa usko loppua..Itke sitten kun vuosia takana :(
Täällä kans jo yli 3v takana... kaikkea on kokeiltu...
Kyllä se masentaa kun kaverit ja tuttavat puskevat pihalle jo toista lasta sinä aikana kun itse yrittänyt turhaan sitä ensimmäistä....
Tasan ei mee nallekarkit...
Ja kun olemme siinä iässä missä monilla on jo vähintään se yksi lapsi ja sukulaiset ja tuttavat kyselevät aina silloin tällöin "noo, milloinkas teille on tulossa jälkikasvua?"
Se sattuu joka kerta kuin revittäsi sydäntä ulos rinnasta... se sattuu ja vituttaa ja... ei sitä tunnetta voi kunnolla edes kuvailla..
Koita siinä sitten kohteliaasti vastata jotain latteaa tyyliin "katsotaan nyt" ja "ilmoitan kyllä sitten kun on tulossa"...
Ahdistaa... eikä kyllä yhtään helpota kun naapurusto on täynnä lapsiperheitä ja lähes kaikilla useampia lapsia...
Kyllä on haikara erehtynyt osoitteesta jo useamman kerran...
Tämä turhautuminen koettelee välillä parisuhdetta.. molemmilla välillä hermot kireällä kuin viulunkieli, ihan vain siitä kun usko ja toivo alkaa loppua niin on rakkauskin koetuksella aika ajoin... mietin jo milloin kyynelkanavat kuivuvat kun joskus ei meinaa itkulle tulla loppua... itken hiljaa ja syvään..
Maailma ei ole oikeudenmukainen... :´(
Meillä kans reilu puoli vuotta yritystä takana. Aika kun menkat alkaa, niin tulee todella alakuloinen olo. Ja tässä kuussa oli vielä sekin itkunpaikka, että ovulaatio ei tullut :( ainakaan testit ei sitä havainnut, eikä ollut niitä perus-oviskipujakaan ollenkaan. Tosi ahdistavaa, kun meni taas yksi kuukausi aivan hukkaan. Nyt vaan odottelen menkkoja, että alkais uus kierto ja toivon, että se ovulaatio nyt sillä kierrolla sit tulis.. Toivotan tsemppiä kaikille, on tämä ahdistavaa aikaa! :(
Osui silmiin oheinen linkki. Mahtaisko noista olla mitään apua? Varmaan olette kyllä kaikki kivet kääntäneet.
http://www.pregnancymiracle.com/Pregnancy-Miracle.htm?hop=opqrst