Nyt ahdistaa. :D Tilanne siis tämä vanha: Olen aina seurustellut vain miesten kanssa. Ekan kerran joskus täysi-ikäisyyden kynnyksellä kun tuli katsottua L-koodia, sitä tietysti vähän kuolasi Shanen perään (joo, kukapa ei?) ja sitten kavereiden kanssa läpällä heitettiinkin että "ollaankohan nyt lesboja sitten?". No nämä vaiheet meni tietty ohi, koska ajattelin sen johtuvan vain siitä, että olin ihastunut siihen maskuliiniseen puoleen esim. Shanessa. Vuosien mittaan on tullut vastaan muitakin tällaisia "kopioita", jotka mielenkiinnon herättänyt, mutta oon sen aina sillä niiden naisten "maskuliinisella-puolella" kuitannut.
Nyt olen ollut sinkkuna jo jonkun aikaa.. ja miehet ei kiinnosta oikeestaan yhtään. Sitä vastoin, mä "kyttään" yhden ihan helvetin kuuman naisen kuvia ja mietin vaan miten mä haluan sen. Okei. Sitä en saa, mutta edes jonkun vähän vastaavan:D Siis muhun ei iske sellaisen "huulipuna-lesbot"/ kauniit tytöt, vaan juurikin sellaiset hyvä kroppaiset poika-tytöt ;) En osaa edes ajatella mitään parempaa.. :D
Että mitä helvettiä? Johtuuko tämä nyt vaan siitä että olen niin kyllästynyt miehiin kaikkien pettymysten jälkeen, vai olenko mä oikeasti esim. sitten bi? (joo tiiän, tä ois pitänyt heittää tonne bi-puolelle, mutta uskon että saan täältä parempaa tulkintaa asialle.. ehkä)
Toinen juttu on sitten se, että mä haluasin edes kokeilla mennä treffeille naisen, kanssa, niin tietäis mitkä fiilikset siitä tulisi. MUTTA enhän mä edes tunne yhtäkään lesboa/ bi:tä, jonka kautta voisi ehkä uusiin ihmisiin tutustua. Damn.
Nyt olen ollut sinkkuna jo jonkun aikaa.. ja miehet ei kiinnosta oikeestaan yhtään. Sitä vastoin, mä "kyttään" yhden ihan helvetin kuuman naisen kuvia ja mietin vaan miten mä haluan sen. Okei. Sitä en saa, mutta edes jonkun vähän vastaavan:D Siis muhun ei iske sellaisen "huulipuna-lesbot"/ kauniit tytöt, vaan juurikin sellaiset hyvä kroppaiset poika-tytöt ;) En osaa edes ajatella mitään parempaa.. :D
Että mitä helvettiä? Johtuuko tämä nyt vaan siitä että olen niin kyllästynyt miehiin kaikkien pettymysten jälkeen, vai olenko mä oikeasti esim. sitten bi? (joo tiiän, tä ois pitänyt heittää tonne bi-puolelle, mutta uskon että saan täältä parempaa tulkintaa asialle.. ehkä)
Toinen juttu on sitten se, että mä haluasin edes kokeilla mennä treffeille naisen, kanssa, niin tietäis mitkä fiilikset siitä tulisi. MUTTA enhän mä edes tunne yhtäkään lesboa/ bi:tä, jonka kautta voisi ehkä uusiin ihmisiin tutustua. Damn.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Älä huoli, olet hetero. Se, että tykkään katsella maskuliinisia/poikamaisia tyttöjä, ei tee sinusta mitään bi-seksuaalia.
Buu. Mutta joo Shane on ihan tosi ihq. Mutta jollet lukenut tarkemmin, mä kyllä jo perustelin aiemmin tuossa tekstissäni, että itsekin olin ton Shane-kuolaamisen laittanut siihen kastiin että voihan niitä katsella. Mutta ei se katselu nyt se "ongelma" ollut.
Kiitti kuitenkin :D
Miksi et rekisteröidy qruiseriin ja hanki sieltä deittiseuraa. Eipä sitä ennen kokeilemista varmaan mitään varmuutta asiaan voi saada. Se mitä ajatuksissasi tunnet voi erota merkittävästi siitä, mitä sitten käytännön tilanteessa tunnet.
Toi on hyvin totta. Ja sitähän ei tiedä ennen kuin on kokeillut..;) En ole ikinä kuullutkaan mistään qruiserista, täytyy tsekkailla!
Niin, taas näitä kokeilijoita. Älä huoli, et ole lesbo, etkä todennäköisesti edes bi. Vaihe on ohimenevä ja hyvä niin. Jos nyt välttämättä haluat olla muodikas niin siitä vaan sitten, mutta ihan vaan pettymykseltä säästyäksesi ei kannata samantien ilmoittaa vanhemmille ja kavereilla kuinka olet nyt tullut kaapista.
hahhah, oikeesti. Tä on teissä real-lesboissa niin huvittavaa, että jos joku asioita miettii niin heti ollaan dissaamassa ja vetoamassa johonkin "muodikkuuteen" :D Kuinka moni aikuinen ihminen "rupeaa" lesboksi tai bi:ksi sen vuoksi että se olisi jotenkin "hot" tällä hetkellä? C'mon.
Mut hei, ei pelkoa, en mä oo tullut ulos mistään, enkä ole kellekään alkanut asiasta avautua ;)
.. jos asia tosiaan on noin, niin sitten vaan paikkakunnan Setan järjestämiin bileisiin mukaan. Siellä ihan varmasti selviää kuulutko joukkoon, tunnetko sen omaksesi. Ei kannata sen kummempia käytännön kokeiluja ainakaan heti suunnitella ennen selvität asian itsesi kanssa. Se on ainakin takuuvarmaa, ettei se lesbous suutelemalla selviä tai muullakaan konstilla. Sen tietää sisimmässään ennen edes samaa sukupuolta pääsee kokkeilemaankaan :)
Ei me "real-lesbot" ketään haluta dissata, mutta tuo suuntautuminen on sen verran sisäsyntyistä ja normaalia, ettei sitä koe tarvetta mainostaa. Siksi "Heureka"-tyylinen avautumisesi siitä aiheuttaa hieman epäuskottavuutta. Se vaikuttaa tilanteelta, jossa ensin kokeillaan onko kiva olla lesbo ja jos ei, niin ollaan sit vaan hetero.
Mutta, niinkuin sanottu - ole oma itsesi! Silloin ei kukaan satuta ketään. Onnea :)
Minusta suuntautumisensa tietää sen mukaan, keneen ihastuu/rakastuu. Siksi en usko, että siitä pääsee sen kummemmin selville kokeilemalla deittailua tai seksiä jonkun satunnaisen henkilön kanssa. Jos olet bi, ehkä joku päivä huomaat rakastuneesi naiseen. Siihen asti on turha murehtia tai yrittää mitään suhdekuvioita väkisin.
Ihmettelen aina heteroita, jotka ovat joskus elämänsä aikana miettineet, voisivatko olla bissejä tai jopa lesboja (tällaisia mietteitä näyttää nykyään olevan suunnilleen joka naisella). Sitten saatetaan todeta, että ollaan joskus pussailtu naisen kanssa tai vastaavaa ja "Enhän mä nyt sitten mikään bisse olekaan, kun en mä saanut siitä mitään kiksejä eikä se tuntunut omalta." Ei varmaan tuntuis mustakaan, jos alkaisin nuolemaan satunnaisen naisen kanssa tai yrittäisin repiä treffeillä innostusta tyyppiin, jonka kanssa kemiat eivät vaan kolahda... On kummallista, miten heteroiden joukossa usein ajatellaan, että jos on lesbo tai bisse, KAIKKI maailman naiset herättävät kuumia tunteita ja outoja väristyksiä. Heterot eivät ota lainkaan huomioon, ettei heillä itselläänkään notkahtele polvet jokaisen eri sukupuolta edustavan tuntemattoman vastaantulijan kohdalla.
Eli pieni vinkki: epätoivoiset yritykset jonkun satunnaisuuden kanssa, pahimmassa tapauksessa seksiin asti päätyvät, aiheuttavat oletettavasti vain epätoivoa ja pahaa mieltä, tai vähintään vääriä johtopäätöksiä. Jos kaikki maailman naiset kelpaisivat meille lesboille tai tuntuisivat meistä ihanilta ja sopivilta ja herättäisivät meissä villejä tunteita, ei kukaan meistä olisi sinkku.
Bisseys ja lesbous on jotakin sisäsyntyistä, ja lopultakin ihastuminen ja rakastuminen määräävät elämässä. Ymmärrän toki mahdollisesti uusiin tunteisiin liittyvän hämmennyksen ja epävarmuuden. Esimerkiksi oma vaimoni eli ennen minua täyttä heteroelämää. Kun hän sitten yhtäkkiä oli alkanut tuntea ihastumisen tunteita minuun ja uskalsi asian lopulta kertoa ja suhteemme eteni, jännitti hän kovasti sitä, miltä läheisyys kanssani mahtaa tuntua. Se on ihan luonnollista. On ihan oikein olla hämmentynyt tai ihmeissään, mutta on myös tärkeää ymmärtää, että ihastuminen on ihastumista ja rakastuminen on rakastumista, eikä minkään satunnaisuuden kanssa voi saada varmuutta siitä, mitä on. Useimmat meistä tietävät sen ihan sydämessään ilman mitään kokeiluja.
Minäkin elän heteroelämää mutta olen TODELLA VAHVASTI kiinnittynyt yhteen naiseen, ystävääni... meillä ei ole mitään juttua, en ole avautunut, hän tuskin minusta ajattelee edes samoin. Joo joo turha nyt alkaa voihkia siellä, tiedän nää teikäläisten turhautumiset meikäläisiin. .. :-) Mutta omalla kohdallani tunnen jopa, että on kyse oikeasti jostain ihme kohtalonyhteydestä, jolla on jokin merkitys. minun vaan pitää olla läsnä hänelle jollain tavalla, ehkäpä voin joskus pitää häntä pystyssä tai saattaa jonkin asian päätökseen tai eteenpäin, mene ja tiedä. Joinain päivinä tunnen sen hyvin selvästi, toisinaan ajattelen että olen ihan pimahtanut.
Seksuaalinen identiteettini on muuttunut, tiedän nyt että kykenisin rakastamaan naista, elämään naisen kanssa. Mutten tiedä pääsenkö sitä koskaan kokemaan, kenenkä'än muun kanssa se ei kiinnosta kuin ehkä teoreettisella tasolla (eli "tuliskohan se mustasukksieksi jos olisin naisen kanssa"). Mutta siis uskoisin, että nimenomaan persoona ratkaisee. Aina on myös mahdollista että olen vaan hullu.
ja sama mitä meikäläiset sanoo tai arvostelee. Loppupeleissä se on sun elämä, sun valinnat jotka ratkaisee pikkuasioita sun elämässä, sun onnellisuutta, sun oman paikkasi löytymistä, jne. Vaikka me oltais mitä mieltä niin tärkeintä on sun miettiä vain itseäsi. Elämä on tässä ja nyt, on yksi elämä mahdollista tehdä onnelliseksi, jos teet oman elämäsi onnelliseksi, on suuri todennäköisyys että pystyt tekemään jonkun toisenkin elämään suuren onnen.
Ei kannta elää päiväunissaan onnellista elämää, vaan on ymmärrettävä että tämäkin päivä oli arvokkain mitä sulla on. Jos elit sen onnellisena, niin teet jotain oikein. Jos elit tämänkin päivän haaveillen jostain joka tekisi sinut onnelliseksi, ehkä hukkaat päiväsi ja mahdollisuuden johonkin miksi elät.
mieleen tämä putouksen sketsihahmo mikko zetterberg (jossa kyllä oli hahmona jotain siskoni tapaista, kun hän vielä oli jokseenkin naisten nainen ja naurattaja ja jaksoi vielä positiivinen olla).
Niin, siis siitä sketsistä, jossa mikko esitteli paitaansa, jossa oli entisen "emännän" haukkumalause, niin totesi sitä pitävänsä päällä sen takia, että sitten tulevan emäntä riisuu häneltä menneisyyden kokonaan pois.
Näin, mutta ei, harva sellaista tekee eikä sellaista ole tekeillä, voihan sitä tietysti niin nähdä jos parhaansa vääntää asiat aina koskemaan itseensä ja vain omien rajoittuneiden näkemysten mukaan haluaa toimia. Ts. näkee sen minkä haluaakin.