AMK - Opisto

" mutta todellisuudessa maisteri on hankkinut opintopisteensä paljon suuremman työn kautta.""
hehhee

Opisto oli paljon vaativampi kuin AMK, mutta antoi paremman pohjan kehittyä työelämässä rautaiseksi ammattilaiseksi.

yrittelit? kirjoitti:

" mutta todellisuudessa maisteri on hankkinut opintopisteensä paljon suuremman työn kautta.""
hehhee

kyllä se on ihan tosiasia, että esim DI-tutkinto on vaativampi tutkinto kuin ylempi-amk-insinööri. Vitsi on lähinnä se, että näitä yritetään rinnastaa toisiinsa.

OpeVm56 kirjoitti:

kyllä se on ihan tosiasia, että esim DI-tutkinto on vaativampi tutkinto kuin ylempi-amk-insinööri. Vitsi on lähinnä se, että näitä yritetään rinnastaa toisiinsa.

Master of science, DI, maisteri, ylempiAMK??

HTOL&LAMK kirjoitti:

Opisto oli paljon vaativampi kuin AMK, mutta antoi paremman pohjan kehittyä työelämässä rautaiseksi ammattilaiseksi.

väitteellesi, oikeita ei vain, "minulle se opisto oli vaikea"

todisteita... kirjoitti:

väitteellesi, oikeita ei vain, "minulle se opisto oli vaikea"

Kurssin suorittamiseen/hyviin arvosanoihin vaadittu työmäärä oli opistossa aivan eri luokkaa kuin nykyisessä AMK:ssa. Lähiopetustunteja oli opistossa tuplasti verrattuna nykyiseen.

Yliopistoissakin oli ennen suurempi työ opiskella. Tutkintoja on kevennetty niin, että niiden työmäärä vastaa eurooppalaista tasoa. Tutkintojen kevennys yliopistoissa toteutettiin 90-luvulla. Samoihin aikoihin myös perustettiin ensimmäisiä ammattikorkeakouluja ja joitakin opistotutkintoja kevennettiin, joitakin laajennettiin ja kaikkiin lisättiin tutkimuksellista osuutta niin, että niillä voi jatkaa opintoja myös yliopistoväylää.

On hyvä, ettei suomalaisten opiskelijoiden enää tarvitse tehdä enempää kuin muiden, saman tasoista tutkintoa muussa Euroopan maassa suorittavien. On myös hyvä, ettei suomalaisten veronmakasjien rahoja tuhlata ylityöläisiin tutkintoihin, tai yleensäkän enää kovin suuriin lähiopetusmääriin, kun nykyään on käytössä myös tietotekniikan mahdollisuudet verkko-opiskeluun.

Jotkut kyllä kokee niin, että insinöörit sai turpaan uudistuksessa, ja onhan se ymmärrettävää. Kyllä insinööritutkinnon arvostus on laskenut suhteessa muihin ja joillakin muilla aloilla arvostus on noussut. Se nyt vaan on näin, eikä siinä kannata rypeä, sillä aika entinen ei koskaan enää palaa. Kannattaa ajatella vaikka niin, että nykyään saa saman kansainvällisesti arvostetun bachelor-tason tutkinnon pienemmällä työmäärällä ja vähemmälä rahallisella panostuksella.

OpeVm56 kirjoitti:

kyllä se on ihan tosiasia, että esim DI-tutkinto on vaativampi tutkinto kuin ylempi-amk-insinööri. Vitsi on lähinnä se, että näitä yritetään rinnastaa toisiinsa.

Njoo... Näistä asiosta jaksavat yleensä kinastella ne jotka ovat joko hakemassa, opiskelemassa tai juuri valmistuneet. Muutama vuosi työelämässä ja asian merkityksettömyys alkaa valjeta, jollei ala ole nyt jotain missä kelpoisuus vaatimukset ovat suuressa merkityksessä, kuten nyt vaikkapa lääkäri tai lakimies. Varsinkin teollisuuden ja tekniikan puolella, kun olet saanut jalan ovenväliin peittoaa kokemus monesti paperit, tietotekniikan puolella, jossa itse olen töissä, kokemus ajaa lähes kaiken ohi.

Ennen oli opistokoulutus, joka vastasi hyvin senhetkisen työelämän vaatimuksiin, mutta oli tutkintona umpiperä pussinpohja eikä tarjonnut kunon jatkomahdollisuuksia eikä kansainvälistä rinnastettavuutta muden maiden korkeakoulututkintoihin. Opistokoulutus ei siis vastannut hyvin opiskelijan vaatimuksiin eikä yhteiskunnan vaatimuksiin, vaikka sen ajan työelämän tarpeita palvelikin hyvin.

Nyt maailma ja työelämäkin on muuttunut paljon, ja on amk-koulutus, ja se on kyllä eri asia kuin opistokoulutus, vaikka samassa talossa usein tapahtuukin. Maailma on muuttunut ja asettanut uudet tavoitteet koulutukselle. Amk-koulutus ottaa paremmin huomioon elinikäisen oppimisen ja työvoiman likkumisen tarpeet. Myös nykyiseen työelämätarpeeseen vastaaminen on hankalampaa kuin ennen, koska ennen olosuhteet eivät muuttuneet näin nopeasti kuin nyt.

Suomalainen amk-koulutus on kansainvälisesti hyvin kilpailukykyistä ja vastaa muissa Euroopan maissa annettavaa korkea-asteen koulutusta. Mistään wannabe-ilmiöstä siis ei todellakaan ole kyse. Ollaan ylpeitä suomalaisesta korkeatasoisesta koulutuksesta.

Nyt on nyt kirjoitti:

Ennen oli opistokoulutus, joka vastasi hyvin senhetkisen työelämän vaatimuksiin, mutta oli tutkintona umpiperä pussinpohja eikä tarjonnut kunon jatkomahdollisuuksia eikä kansainvälistä rinnastettavuutta muden maiden korkeakoulututkintoihin. Opistokoulutus ei siis vastannut hyvin opiskelijan vaatimuksiin eikä yhteiskunnan vaatimuksiin, vaikka sen ajan työelämän tarpeita palvelikin hyvin.

Nyt maailma ja työelämäkin on muuttunut paljon, ja on amk-koulutus, ja se on kyllä eri asia kuin opistokoulutus, vaikka samassa talossa usein tapahtuukin. Maailma on muuttunut ja asettanut uudet tavoitteet koulutukselle. Amk-koulutus ottaa paremmin huomioon elinikäisen oppimisen ja työvoiman likkumisen tarpeet. Myös nykyiseen työelämätarpeeseen vastaaminen on hankalampaa kuin ennen, koska ennen olosuhteet eivät muuttuneet näin nopeasti kuin nyt.

Suomalainen amk-koulutus on kansainvälisesti hyvin kilpailukykyistä ja vastaa muissa Euroopan maissa annettavaa korkea-asteen koulutusta. Mistään wannabe-ilmiöstä siis ei todellakaan ole kyse. Ollaan ylpeitä suomalaisesta korkeatasoisesta koulutuksesta.

Lue lisää

höpö höpö

lkjyrt kirjoitti:

höpö höpö

Oletko entisen opiston käynyt vai mikä tässä asiassa niin närästää??

olet vitsi kirjoitti:

Oletko entisen opiston käynyt vai mikä tässä asiassa niin närästää??

Ei mitään pidä muuttaa, kun kerta 20 vuotta sitten opistot olivat hyviä
niin mitä niitä muuttamaan, voi itku teitän kanssanne

patriotismiiaa kirjoitti:

Ei mitään pidä muuttaa, kun kerta 20 vuotta sitten opistot olivat hyviä
niin mitä niitä muuttamaan, voi itku teitän kanssanne

Nimimerkille: HTOL&LAMK 30.1.2011 11:34

Hei sinä opistoinsinööri! Tiedoksesi, että nykyinen insinöörikoulutus (AMK/DI) tapahtuu korkeakoulutasolla! Saamasi opistoinsinöörin koulutus ei vastaa millään mittarilla tämän päivän vaatimuksia, on sitten kyse opintojen; laadusta, laajuudesta tai vaativuudesta. Tämä onkin se syy, minkä takia te arvon opistoinsinöörit joudutte jatko-opiskella noin kaksi (2) vuotta lisää korkeakoulutason opintoja, jos haluatte saada insinööritittelinne perään "AMK".

Suomalainen AMK-opetus on huippuluokkaa ja kestää kansainvälisen korkeakouluvertailun. Useissa maissa yliopistoissa annetaan samantasoista opetusta, kuin meillä täällä suomessa AMK:ssa. Tämä sama tilanne on myös täällä suomessa usean yliopiston ja AMK:n välillä.

University of Applied Sciences kertoo hyvin sen tason, mitä AMK on kansainvälisesti!

kehitys ajanut ohi kirjoitti:

Nimimerkille: HTOL&LAMK 30.1.2011 11:34

Hei sinä opistoinsinööri! Tiedoksesi, että nykyinen insinöörikoulutus (AMK/DI) tapahtuu korkeakoulutasolla! Saamasi opistoinsinöörin koulutus ei vastaa millään mittarilla tämän päivän vaatimuksia, on sitten kyse opintojen; laadusta, laajuudesta tai vaativuudesta. Tämä onkin se syy, minkä takia te arvon opistoinsinöörit joudutte jatko-opiskella noin kaksi (2) vuotta lisää korkeakoulutason opintoja, jos haluatte saada insinööritittelinne perään "AMK".

Suomalainen AMK-opetus on huippuluokkaa ja kestää kansainvälisen korkeakouluvertailun. Useissa maissa yliopistoissa annetaan samantasoista opetusta, kuin meillä täällä suomessa AMK:ssa. Tämä sama tilanne on myös täällä suomessa usean yliopiston ja AMK:n välillä.

University of Applied Sciences kertoo hyvin sen tason, mitä AMK on kansainvälisesti!

Lue lisää

Älä viitsi.

patriotismiiaa kirjoitti:

Ei mitään pidä muuttaa, kun kerta 20 vuotta sitten opistot olivat hyviä
niin mitä niitä muuttamaan, voi itku teitän kanssanne

Mutta oletko itse opiston käynyt?

mutta?? kirjoitti:

Mutta oletko itse opiston käynyt?

Entinen opistoasteen koulutus ei ole verrattavissa AMK-tutkintoon. Opistotutkinto on ensinnäkin laajuudeltaan vain n. puolet amk-tutkinnosta opintopisteinä (tai entisinä opintoviikoina) verrattuna. Opiston käyneet joutuvat käytännössä opiskelemaan alasta riippuen 2-4 vuotta halutessaan päivittää opistotutkintonsa amk-tutkinnoksi.

AMK- tutkinto on korkeakoulutasoisena tutkintona vaativampikin. Esim. perusaineissa kuten matematiikassa ja fysiikassa luetaan enemmän kuin opistossa. Ammattiopinnotkin ovat selvästi laajempia. Jos opistotutkinto "vastaisi" amk-tutkintoa niin opiston käyneiltä ei vaadittaisi lisäopiskelua vaan he voisivat ainoastaan hyväksiluettaa vanhat opintonsa ja saada näin amk-paperit. Näinhän asia ei kuitenkaan ole.

Jos nykyiseen amk-tutkintoon on pakko verrata niin ent. opistotutkinto kai on lähempänä nykyistä ammattikoulun jälkeen suoritettavaa eriskoisammatitutkintoa kuin AMK-tutkintoa.

Tosin AMK-tutkintokaan ei ole yhtä vaativa kuin yliopistotutkinto, joten amk- tutkinto sijoittuu entisen opistotutkinnon ja nykyisen yliopistotutkinnon väliin. Yliopistokandidaatit lukevat 180 opintopistettä, mutta ammattikorkea-insinöörit lukevat 240 op. Diplomi-inssit taas lukevat 300 op.

5+17=22 kirjoitti:

Entinen opistoasteen koulutus ei ole verrattavissa AMK-tutkintoon. Opistotutkinto on ensinnäkin laajuudeltaan vain n. puolet amk-tutkinnosta opintopisteinä (tai entisinä opintoviikoina) verrattuna. Opiston käyneet joutuvat käytännössä opiskelemaan alasta riippuen 2-4 vuotta halutessaan päivittää opistotutkintonsa amk-tutkinnoksi.

AMK- tutkinto on korkeakoulutasoisena tutkintona vaativampikin. Esim. perusaineissa kuten matematiikassa ja fysiikassa luetaan enemmän kuin opistossa. Ammattiopinnotkin ovat selvästi laajempia. Jos opistotutkinto "vastaisi" amk-tutkintoa niin opiston käyneiltä ei vaadittaisi lisäopiskelua vaan he voisivat ainoastaan hyväksiluettaa vanhat opintonsa ja saada näin amk-paperit. Näinhän asia ei kuitenkaan ole.

Jos nykyiseen amk-tutkintoon on pakko verrata niin ent. opistotutkinto kai on lähempänä nykyistä ammattikoulun jälkeen suoritettavaa eriskoisammatitutkintoa kuin AMK-tutkintoa.

Tosin AMK-tutkintokaan ei ole yhtä vaativa kuin yliopistotutkinto, joten amk- tutkinto sijoittuu entisen opistotutkinnon ja nykyisen yliopistotutkinnon väliin. Yliopistokandidaatit lukevat 180 opintopistettä, mutta ammattikorkea-insinöörit lukevat 240 op. Diplomi-inssit taas lukevat 300 op.

Lue lisää

Nuo opintopisteet AMK:n ja yliopiston välillä eivät ole kovinkaan verrannollisia. Esimerkiksi OAMK:ssa insinöörin tutkintoon sisältyy 30 op harjoittelua. Oulun yliopistossa DI-tutkinnon harjoitteluista saa max. 6 op. Tohtoriopinnoissa ei ole lainkaan harjoitteluja.

AMK
Ins. (AMK): laajuus 240 op = 210 op teoriaa 30 op harjoittelua

Yliopisto
Tekn. kandidaatti: 180 op = 177 op teoriaa 3 op harjoittelua
DI: 300 op = 294 op teoriaa 6 op harjoittelua
Tekn. tohtori: 540 op = 534op teoriaa 6 op harjoittelua

Näin ollen tulisikin verrata varsinaisen opiskelun sisältöä. Kun otetaan huomioon tasoero vaativuudessa, AMK-tutkintoa tulisi verrata korkeintaan kandidaattiin.

Perusteekkari kirjoitti:

Nuo opintopisteet AMK:n ja yliopiston välillä eivät ole kovinkaan verrannollisia. Esimerkiksi OAMK:ssa insinöörin tutkintoon sisältyy 30 op harjoittelua. Oulun yliopistossa DI-tutkinnon harjoitteluista saa max. 6 op. Tohtoriopinnoissa ei ole lainkaan harjoitteluja.

AMK
Ins. (AMK): laajuus 240 op = 210 op teoriaa 30 op harjoittelua

Yliopisto
Tekn. kandidaatti: 180 op = 177 op teoriaa 3 op harjoittelua
DI: 300 op = 294 op teoriaa 6 op harjoittelua
Tekn. tohtori: 540 op = 534op teoriaa 6 op harjoittelua

Näin ollen tulisikin verrata varsinaisen opiskelun sisältöä. Kun otetaan huomioon tasoero vaativuudessa, AMK-tutkintoa tulisi verrata korkeintaan kandidaattiin.

Lue lisää

Niin ja tähdennettäköön, että yliopisto-opiskelijat käy kesäisin töissä aivan kuten AMK-heputkin, joten turha yrittää vetää "enemmän käytäntöä" -korttia. Yliopistossa työssäolosta ei vaan saa opintopisteitä.

Perusteekkari kirjoitti:

Niin ja tähdennettäköön, että yliopisto-opiskelijat käy kesäisin töissä aivan kuten AMK-heputkin, joten turha yrittää vetää "enemmän käytäntöä" -korttia. Yliopistossa työssäolosta ei vaan saa opintopisteitä.

Lue lisää

Et selvästikään ole ymmärtänyt harjoittelun ja kesätöissä olemisen eroa. Ei ihme, koska opiskelet yliopistossa, jossa noita harjoitteluja ei ole. Harjoittelu on yksi tapa opiskella ja oppia. Käytänön harjoittelua käytetään monilla akateemisillakin aloilla,esimerkiksi lääkäreillä on aika paljon harjoittelua. Ei se tekisi pahaa diplomi-insinöörillekään.

Kirjoituksestasi myös paistaa, että arvostat harjoittelusta saatuja opintopisteitä vähemmän kuin tenteissä pänttäämällä saatuja opintopisteitä. Miksi? Eikös se ole ihan sama millä tavalla jotkin asiat on loppujen lopuksi opittu - teorian kautta tai käytännön kautta? Opintopisteethän mitoitetaan opittujen asioiden mukaan eikä oppimistavan mukaan.

Teemun kaveri kirjoitti:

Et selvästikään ole ymmärtänyt harjoittelun ja kesätöissä olemisen eroa. Ei ihme, koska opiskelet yliopistossa, jossa noita harjoitteluja ei ole. Harjoittelu on yksi tapa opiskella ja oppia. Käytänön harjoittelua käytetään monilla akateemisillakin aloilla,esimerkiksi lääkäreillä on aika paljon harjoittelua. Ei se tekisi pahaa diplomi-insinöörillekään.

Kirjoituksestasi myös paistaa, että arvostat harjoittelusta saatuja opintopisteitä vähemmän kuin tenteissä pänttäämällä saatuja opintopisteitä. Miksi? Eikös se ole ihan sama millä tavalla jotkin asiat on loppujen lopuksi opittu - teorian kautta tai käytännön kautta? Opintopisteethän mitoitetaan opittujen asioiden mukaan eikä oppimistavan mukaan.

Lue lisää

No kerroppa, miltä osin ne harjoittelut sitten eroavat? Omaa kokemusta ja kuultua tietoa on aika useasta firmasta (joista osa pörssiyhtiöitä) ja täysin samoja kesätyöhommia niissä teekkarit ja insinööriopiskelijat pääsääntöisesti tekevät.

Ja ainakin OAMKissa harjoittelujen kriteerit menevät kutakuinkin näin:
1. kesä: ihan sama, mitä työtä -> 10op
2. kesä: omaan toimialaan liittyvää työtä -> 10op
3. kesä: toimihenkilötyötä -> 10op

Ja kyllä, kun tutkinnosta puhutaan niin totta kai sillä on väliä paljonko teoriaa on, jos tutkintoja aiotaan verrata keskenään. Sitä varten on kesätyöt ja trainee-ohjelmat, että voi opetella työssä. Itse olen ollut opiskelukesäisin yhteensä 18kk teollisuudessa, josta 8kk toimihenkilötyötä. Lisäksi olen ollut 6kk yliopistolla tutkijana. Minusta on täysin oikein, että saan näistä vain sen 6op, koska tottakai käytäntö pitää opetella itse.

Ja puhun nyt siis nimenomaan insinöörialasta.

5+17=22 kirjoitti:

Entinen opistoasteen koulutus ei ole verrattavissa AMK-tutkintoon. Opistotutkinto on ensinnäkin laajuudeltaan vain n. puolet amk-tutkinnosta opintopisteinä (tai entisinä opintoviikoina) verrattuna. Opiston käyneet joutuvat käytännössä opiskelemaan alasta riippuen 2-4 vuotta halutessaan päivittää opistotutkintonsa amk-tutkinnoksi.

AMK- tutkinto on korkeakoulutasoisena tutkintona vaativampikin. Esim. perusaineissa kuten matematiikassa ja fysiikassa luetaan enemmän kuin opistossa. Ammattiopinnotkin ovat selvästi laajempia. Jos opistotutkinto "vastaisi" amk-tutkintoa niin opiston käyneiltä ei vaadittaisi lisäopiskelua vaan he voisivat ainoastaan hyväksiluettaa vanhat opintonsa ja saada näin amk-paperit. Näinhän asia ei kuitenkaan ole.

Jos nykyiseen amk-tutkintoon on pakko verrata niin ent. opistotutkinto kai on lähempänä nykyistä ammattikoulun jälkeen suoritettavaa eriskoisammatitutkintoa kuin AMK-tutkintoa.

Tosin AMK-tutkintokaan ei ole yhtä vaativa kuin yliopistotutkinto, joten amk- tutkinto sijoittuu entisen opistotutkinnon ja nykyisen yliopistotutkinnon väliin. Yliopistokandidaatit lukevat 180 opintopistettä, mutta ammattikorkea-insinöörit lukevat 240 op. Diplomi-inssit taas lukevat 300 op.

Lue lisää

Ei olekaan, mutta opistolaiset eniten tätä muutosta moittivat.

xdfgdfg kirjoitti:

Ei olekaan, mutta opistolaiset eniten tätä muutosta moittivat.

>>Suomalainen AMK-opetus on huippuluokkaa ja kestää kansainvälisen korkeakouluvertailun. Useissa maissa yliopistoissa annetaan samantasoista opetusta, kuin meillä täällä suomessa AMK:ssa. Tämä sama tilanne on myös täällä suomessa usean yliopiston ja AMK:n välillä.
>>
Kokemuksella, opistosta ja ulkomaalaisesta korkeakoulusta, voin sanoa, pitää paikkansa.
Suurin ero oli matemaattisissa aineissa jossa oli jo pääsyvaatimuksena lukion pitkä matematiikka ja fysiikka, eli pitemmälle mentiin kuin opistossa.

5+17=22 kirjoitti:

Entinen opistoasteen koulutus ei ole verrattavissa AMK-tutkintoon. Opistotutkinto on ensinnäkin laajuudeltaan vain n. puolet amk-tutkinnosta opintopisteinä (tai entisinä opintoviikoina) verrattuna. Opiston käyneet joutuvat käytännössä opiskelemaan alasta riippuen 2-4 vuotta halutessaan päivittää opistotutkintonsa amk-tutkinnoksi.

AMK- tutkinto on korkeakoulutasoisena tutkintona vaativampikin. Esim. perusaineissa kuten matematiikassa ja fysiikassa luetaan enemmän kuin opistossa. Ammattiopinnotkin ovat selvästi laajempia. Jos opistotutkinto "vastaisi" amk-tutkintoa niin opiston käyneiltä ei vaadittaisi lisäopiskelua vaan he voisivat ainoastaan hyväksiluettaa vanhat opintonsa ja saada näin amk-paperit. Näinhän asia ei kuitenkaan ole.

Jos nykyiseen amk-tutkintoon on pakko verrata niin ent. opistotutkinto kai on lähempänä nykyistä ammattikoulun jälkeen suoritettavaa eriskoisammatitutkintoa kuin AMK-tutkintoa.

Tosin AMK-tutkintokaan ei ole yhtä vaativa kuin yliopistotutkinto, joten amk- tutkinto sijoittuu entisen opistotutkinnon ja nykyisen yliopistotutkinnon väliin. Yliopistokandidaatit lukevat 180 opintopistettä, mutta ammattikorkea-insinöörit lukevat 240 op. Diplomi-inssit taas lukevat 300 op.

Lue lisää

Esim. tekniikan alan opistotutkinto on ollut identtinen lukuunottamatta virkamiesruotsia. Kursseissa ei todellakaan tapahtunut mitään muutosta siinä vaiheessa kun nimike vaihdettiin. Fysiikan ja matematiikan väite on naurettava, sillä opintoviikkoja oli opistotutkinnossa enemmän. Se että opistotutkinto ei korvaa suoraan AMK-tutkintoa on pelkästään AMK:n statuksen nostatusta.

5+17=22 kirjoitti:

Entinen opistoasteen koulutus ei ole verrattavissa AMK-tutkintoon. Opistotutkinto on ensinnäkin laajuudeltaan vain n. puolet amk-tutkinnosta opintopisteinä (tai entisinä opintoviikoina) verrattuna. Opiston käyneet joutuvat käytännössä opiskelemaan alasta riippuen 2-4 vuotta halutessaan päivittää opistotutkintonsa amk-tutkinnoksi.

AMK- tutkinto on korkeakoulutasoisena tutkintona vaativampikin. Esim. perusaineissa kuten matematiikassa ja fysiikassa luetaan enemmän kuin opistossa. Ammattiopinnotkin ovat selvästi laajempia. Jos opistotutkinto "vastaisi" amk-tutkintoa niin opiston käyneiltä ei vaadittaisi lisäopiskelua vaan he voisivat ainoastaan hyväksiluettaa vanhat opintonsa ja saada näin amk-paperit. Näinhän asia ei kuitenkaan ole.

Jos nykyiseen amk-tutkintoon on pakko verrata niin ent. opistotutkinto kai on lähempänä nykyistä ammattikoulun jälkeen suoritettavaa eriskoisammatitutkintoa kuin AMK-tutkintoa.

Tosin AMK-tutkintokaan ei ole yhtä vaativa kuin yliopistotutkinto, joten amk- tutkinto sijoittuu entisen opistotutkinnon ja nykyisen yliopistotutkinnon väliin. Yliopistokandidaatit lukevat 180 opintopistettä, mutta ammattikorkea-insinöörit lukevat 240 op. Diplomi-inssit taas lukevat 300 op.

Lue lisää

Opistoinssin tutkinto oli minimissään 160ov eli 288op. Kandi on samaiset 240op kuten amk:n "leikkipisteet".

Nyt on nyt kirjoitti:

Ennen oli opistokoulutus, joka vastasi hyvin senhetkisen työelämän vaatimuksiin, mutta oli tutkintona umpiperä pussinpohja eikä tarjonnut kunon jatkomahdollisuuksia eikä kansainvälistä rinnastettavuutta muden maiden korkeakoulututkintoihin. Opistokoulutus ei siis vastannut hyvin opiskelijan vaatimuksiin eikä yhteiskunnan vaatimuksiin, vaikka sen ajan työelämän tarpeita palvelikin hyvin.

Nyt maailma ja työelämäkin on muuttunut paljon, ja on amk-koulutus, ja se on kyllä eri asia kuin opistokoulutus, vaikka samassa talossa usein tapahtuukin. Maailma on muuttunut ja asettanut uudet tavoitteet koulutukselle. Amk-koulutus ottaa paremmin huomioon elinikäisen oppimisen ja työvoiman likkumisen tarpeet. Myös nykyiseen työelämätarpeeseen vastaaminen on hankalampaa kuin ennen, koska ennen olosuhteet eivät muuttuneet näin nopeasti kuin nyt.

Suomalainen amk-koulutus on kansainvälisesti hyvin kilpailukykyistä ja vastaa muissa Euroopan maissa annettavaa korkea-asteen koulutusta. Mistään wannabe-ilmiöstä siis ei todellakaan ole kyse. Ollaan ylpeitä suomalaisesta korkeatasoisesta koulutuksesta.

Lue lisää

Yliopistotausta löytyy ja luin aikuisena hoitoalan AMK-tutkinnon: käsittämättömän helpolla pääsi. Tosin onhan välissä noin 15 vuotta ja ihminen kehittyy, mutta silti. Korkeasta tasosta ei tietoakaan, en viitsi edes kertoa kaikkea. Kaikesta pääsi läpi kuka tahansa ja rima oli noin sentin päässä maasta. Verkkokursseja ja liirumlaarumia. Ei yliopisto-opinnoissakaan paljon päätä eli häntää ollut, mutta huomattavasti vaativampaa materiaalia ja paljon tarkemmin piti osata. AMK:ssa ei ollut teoriataustaa mutta ei kuitenkaan käytäntöäkään.
Eli jo on paskat yliopistot ulkomailla, jos Suomen AMK:t ne lyövät.
Ymmärrän paineen uudistuksiin, jotta saadaan kansainväliset tutkinnot vastaamaan toisiaan. Totuus kuitenkin on, että esim. sairaanhoitajien koulutus oli paljon vaativampaa ja monipuolisempaa ennen ammattikorkeakouluja.

Lisäisin vielä, että kummassakaan ei kunnolla opeteta ymmärtämään asioiden syy-seuraussuhteita. Yliopistossa oli lopputenttikirjoina teoksia, jotka olisi pitänyt lukea heti ensimmäisenä vuonna. Tieteenteon perusteita ei opetettu, paljon ulkolukua. Enemmän olisi pitänyt kiinnittää huomiota siihen, että kaikista ei tule tutkijoita. Mutta tuo oli vuonna keppi ja kannu. Ammattikorkeakoulussa olisi pitänyt ymmärtää taustalla oleva teoriatiedon suhde käytännön tekemiseen. Ei, kirjoita sivun essee siitä, mitä opit edellisellä kurssilla. Ryhmä- ja paritenttejä.

Minäkin olen käynyt sekä opistoasteen että AMK-koulutuksen (keskenään eri aloilta). Mielestäni AMK oli huomattavasti helpompi. Opistoaste oli kokopäiväistä (12-14 h) pänttäämistä, AMK parin tunnin etätehtäviä.

AMK-luokallani osa oli saman alan opistoasteen käyneitä, ja heillä hyväksiluettiin perusopinnot sekä pakolliset ammattiopinnot. Heille jäi vielä opistoasteen jälkeen suoritettavaksi erikoistumisvaihtoehdot, erikoistumisharjoittelu ja opinnäytetyö ennen kuin saivat tutkintoonsa AMK-päätteen.