Boerboel: "Boerboel on luonteeltaan kuuliainen, luotettava ja älykäs ja sillä on myös erinomainen vartioimisvaisto. Se on peloton ja uskollinen eikä sen luonteenpiirteisiin kuulu voimakas aggressiivisuus"
------------------------------------------------------------------
amerikanstaffordshirenterrieri:
Amstaffi on toiminnan koira: se haluaa olla mukana ja osallistua kaikkeen mihin isäntänsäkin. Kaiken minkä amstaffi tekee, se tekee tunteella ja "sata lasissa". Niin pusujen antamisen kuin treenaamisenkin. Amstaffi ei ole kova haukkumaan. Se on kuitenkin reviiritietoinen koira, joka ilmaisee napakasti vieraat. Se ottaa vieraat riemuiten vastaan, mutta tervehdittyään jää usein sivummalle tarkkailemaan tilannetta.
Esivanhemmiltaan amstaffi on perinyt yleensä pelottoman ja urhean luonteen sekä suuren kunnioituksen ihmistä kohtaan. Amstaffin tulee olla luonteeltaan avoin ja aktiivinen, ei kyräilevä tai salakavala. Amstaffilla kuuluu myös olla hyvä hermorakenne ja kova kivunsietokynnys. Nämä ominaisuudet tekevätkin amstaffista hyvän lapsiperheen koiran. Amstaffilla on kokoonsa nähden mahtavat voimat, joten se ei sovellu missään tilanteessa perheen pienempien ulkoilutettavaksi.
Urokset saattavat olla kovaluonteisia ja dominoivia, kun taas nartut pyrkivät saamaan päämäärään oveluudella. Amstaffin omistajan on hyvä perehtyä koiran käyttäytymiseen sekä rodun historiaan ymmärtääkseen koiransa motivaatioita toimia erilaisissa tilanteissa.
Amstaffin toimintakyky ja halua tehdä työtä yhdessä isäntänsä kanssa tulisi hyödyntää hakeutumalla johonkin ohjattuun harrastustoimintaan. Amstaffi ei ole tyypillinen palveluskoirarotu, joka tekee "kaiken" pyydetyn. Amstaffi täytyy motivoida hyvin harjoitukseen, muuten se kyllästyy eikä koe mitään tarvetta toteuttaa isäntänsä pyyntöjä. Amstaffin koulutus vaatii siis pitkää pinnaa, mielikuvitusta sekä huumorintajua.
Vielä sananen aggressiosta: rotujamme on jo vuosisadan ajan jalostettu perhe- ja näyttelykoiraksi karsimalla rodun halukkuutta ottaa mittaa saman sukupuolen laji-kumppaneistaan. Tosiasia kuitenkin vielä nykyäänkin on, että amstaffi saattaa aikuisena osoittaa aggressiivisuutta muita saman sukupuolen edustajia kohtaan. Tätä piirrettä voi tehokkaasti hillitä, mikäli koira saa pienestä pitäen oikeita käyttäytymismalleja, ts. se ei näe muiden koirien tappelevan eikä se joudu itse hyökkäyksen kohteeksi. Omistajan kannattaa panostaa pentuajan positiivisiin sosiaalisiin kontakteihin, sillä jo yksi huono kokemus saattaa laukaista aikuisena koira-aggressiivisuuden.
Amstaffi on oiva koira aikuiselle, aktiiviselle ja paljon ulkoilevalle ihmiselle. Amstaffi ei välttämättä sovellu ulkoilutettavaksi koirapuistoissa. Vaikka se itse olisikin sosiaalinen, se voi kuitenkin ottaa haasteen vastaan. Jälki voi olla tällöin todella ilkeän näköistä ja vaikutukset koiran luonteeseen lopunikäiset. Muistathan; amstaffi on kokoonsa nähden voimakas koira, joka täytyy aina ja joka paikassa olla omistajansa hallinnassa!
Urospentu on luonteeltaan itsenäisempi, itsepäisempi ja tasaisempi kuin narttu. Uros alkaa nostaa jalkaansa eli merkkailemaan 6-12 kk:n iässä. Samoihin aikoihin se huomaa, että koiria on kahta eri sukupuolta. Se alkaa myös kiinnostumaan narttujen hajuista. Uroksesi saattaa kuuroutua täysin käskyillesi, mikäli se haistaa juoksuaikaisen nartun lähettyvillä. Ensimmäinen uhma- tai murrosikä voi tulla 8-10 kk:n iässä. Koirasi kuulo tuntuu huonontuvan käskyillesi, jotka eivät sitä miellytä. Se voi haluta kokeilla voimiaan, pääasiallisesti henkisesti, ihmisiin ja voi osoittaa halukkuutta tapella muiden urosten kanssa. Tässä iässä ei saa antaa periksi temppuilevalle urokselle. Sille näytetään "kaapin paikka" jos se yrittää alistaa perheenjäseniä.
Kun uhmaikäinen pentu on määrätietoisella kasvatuksella saatu aisoihin, on uroskin sävyisä ja rauhallinen aikuisena. Siitä saattaa kuitenkin aikuisena tulla sietämätön terroristi, jos se on pentuna saanut liiaksi omaa tahtoaan läpi. Seuraava uhmavaihe saattaa tulla noin kahden vuoden iässä. Tästä selviää jo helpommin, jos ensimmäiseen uhmaikään on reagoitu tarpeeksi jämäkästi. Uhmaiän voimakkuuteen vaikuttaa myös hyvin paljon koiran luonne. Narttujen ja pehmeiden urosten uhmaiät ovat usein lievempiä.
------------------------------------------------------------------
amerikanstaffordshirenterrieri:
Amstaffi on toiminnan koira: se haluaa olla mukana ja osallistua kaikkeen mihin isäntänsäkin. Kaiken minkä amstaffi tekee, se tekee tunteella ja "sata lasissa". Niin pusujen antamisen kuin treenaamisenkin. Amstaffi ei ole kova haukkumaan. Se on kuitenkin reviiritietoinen koira, joka ilmaisee napakasti vieraat. Se ottaa vieraat riemuiten vastaan, mutta tervehdittyään jää usein sivummalle tarkkailemaan tilannetta.
Esivanhemmiltaan amstaffi on perinyt yleensä pelottoman ja urhean luonteen sekä suuren kunnioituksen ihmistä kohtaan. Amstaffin tulee olla luonteeltaan avoin ja aktiivinen, ei kyräilevä tai salakavala. Amstaffilla kuuluu myös olla hyvä hermorakenne ja kova kivunsietokynnys. Nämä ominaisuudet tekevätkin amstaffista hyvän lapsiperheen koiran. Amstaffilla on kokoonsa nähden mahtavat voimat, joten se ei sovellu missään tilanteessa perheen pienempien ulkoilutettavaksi.
Urokset saattavat olla kovaluonteisia ja dominoivia, kun taas nartut pyrkivät saamaan päämäärään oveluudella. Amstaffin omistajan on hyvä perehtyä koiran käyttäytymiseen sekä rodun historiaan ymmärtääkseen koiransa motivaatioita toimia erilaisissa tilanteissa.
Amstaffin toimintakyky ja halua tehdä työtä yhdessä isäntänsä kanssa tulisi hyödyntää hakeutumalla johonkin ohjattuun harrastustoimintaan. Amstaffi ei ole tyypillinen palveluskoirarotu, joka tekee "kaiken" pyydetyn. Amstaffi täytyy motivoida hyvin harjoitukseen, muuten se kyllästyy eikä koe mitään tarvetta toteuttaa isäntänsä pyyntöjä. Amstaffin koulutus vaatii siis pitkää pinnaa, mielikuvitusta sekä huumorintajua.
Vielä sananen aggressiosta: rotujamme on jo vuosisadan ajan jalostettu perhe- ja näyttelykoiraksi karsimalla rodun halukkuutta ottaa mittaa saman sukupuolen laji-kumppaneistaan. Tosiasia kuitenkin vielä nykyäänkin on, että amstaffi saattaa aikuisena osoittaa aggressiivisuutta muita saman sukupuolen edustajia kohtaan. Tätä piirrettä voi tehokkaasti hillitä, mikäli koira saa pienestä pitäen oikeita käyttäytymismalleja, ts. se ei näe muiden koirien tappelevan eikä se joudu itse hyökkäyksen kohteeksi. Omistajan kannattaa panostaa pentuajan positiivisiin sosiaalisiin kontakteihin, sillä jo yksi huono kokemus saattaa laukaista aikuisena koira-aggressiivisuuden.
Amstaffi on oiva koira aikuiselle, aktiiviselle ja paljon ulkoilevalle ihmiselle. Amstaffi ei välttämättä sovellu ulkoilutettavaksi koirapuistoissa. Vaikka se itse olisikin sosiaalinen, se voi kuitenkin ottaa haasteen vastaan. Jälki voi olla tällöin todella ilkeän näköistä ja vaikutukset koiran luonteeseen lopunikäiset. Muistathan; amstaffi on kokoonsa nähden voimakas koira, joka täytyy aina ja joka paikassa olla omistajansa hallinnassa!
Urospentu on luonteeltaan itsenäisempi, itsepäisempi ja tasaisempi kuin narttu. Uros alkaa nostaa jalkaansa eli merkkailemaan 6-12 kk:n iässä. Samoihin aikoihin se huomaa, että koiria on kahta eri sukupuolta. Se alkaa myös kiinnostumaan narttujen hajuista. Uroksesi saattaa kuuroutua täysin käskyillesi, mikäli se haistaa juoksuaikaisen nartun lähettyvillä. Ensimmäinen uhma- tai murrosikä voi tulla 8-10 kk:n iässä. Koirasi kuulo tuntuu huonontuvan käskyillesi, jotka eivät sitä miellytä. Se voi haluta kokeilla voimiaan, pääasiallisesti henkisesti, ihmisiin ja voi osoittaa halukkuutta tapella muiden urosten kanssa. Tässä iässä ei saa antaa periksi temppuilevalle urokselle. Sille näytetään "kaapin paikka" jos se yrittää alistaa perheenjäseniä.
Kun uhmaikäinen pentu on määrätietoisella kasvatuksella saatu aisoihin, on uroskin sävyisä ja rauhallinen aikuisena. Siitä saattaa kuitenkin aikuisena tulla sietämätön terroristi, jos se on pentuna saanut liiaksi omaa tahtoaan läpi. Seuraava uhmavaihe saattaa tulla noin kahden vuoden iässä. Tästä selviää jo helpommin, jos ensimmäiseen uhmaikään on reagoitu tarpeeksi jämäkästi. Uhmaiän voimakkuuteen vaikuttaa myös hyvin paljon koiran luonne. Narttujen ja pehmeiden urosten uhmaiät ovat usein lievempiä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
amerikanbuldoggi: Amerikanbulldoggi on rauhallinen, urheilullinen ja toimelias. Rotu sopii kotikoiraksi yhtä
---------------------------------------hyvin kuin vahtikoiraksi. Omalle perheelleen amerikanbulldoggi on kiltti, mutta vaaran uhatessa perhettään se puolustaa sitä. Amerikanbulldoggi on helposti koulutettava, mutta koirakohtaisia eroja esiintyy erityisesti tarkasteltaessa eri linjoja. Koira-aggressiivisuutta periytyy rotuun sekoitettujen rotujen kautta – nämäkin yleisesti tiedossa olemassa olevien linjojen historian kautta. Nykyään amerikanbulldogit on kuitenkin niin pitkälle jalostettuja, että harvemmalla on ns. periytyvää agressiivisuutta.
Dogo: Dogo argentino on vahvaluonteinen ja itsevarma, mutta myös ystävällinen. Se ei ole kovin herkkähaukkuinen. Metsästyskoirana dogo argentino on nokkela, hiljainen, peloton ja rohkea. Kouluttaminen vaatii omistajalta määrätietoisuutta ja kärsivällisyyttä. Dogo argentino voi olla myös arvaamaton ja vaarallinen niin muille koirille kuin ihmisillekin, jos sitä ei osaa kouluttaa oikein. Rodun maine on huonontunut huonojen omistajien, mediassa raportoitujen raatelutapausten ja useiden maiden rotukieltojen takia.
---------------------------
Fila brasileiro: Fila brasileiro on luonteeltaan rohkea ja päättäväinen. Se on myös uskollinen ja kiintynyt perheeseensä. Fila brasileirolla on voimakas taipumus vartioimiseen, ja se saattaa olla epäluuloinen vieraita kohtaan. Isäntäväkeään kohtaan ne ovat tottelevaisia, lauhkeita ja erityisen kärsivällisiä lasten suhteen. Fila brasileiro on ainoa rotu, jonka on edellytetty olevan vihainen. Rotu kehitettiin alun perin karanneiden orjien kiinniottamiseen ja suurriistan metsästykseen. Yhdysvaltain merijalkaväki käyttää rotua palveluskoirana.
----------------------
Boerboel :Boerboel on luonteeltaan kuuliainen, luotettava ja älykäs ja sillä on myös erinomainen vartioimisvaisto. Se on peloton ja uskollinen eikä sen luonteenpiirteisiin kuulu voimakas aggressiivisuus
------------------------------------------------------------------------------
Tosa: Koira on hyvin herkkä jo pelkille äänensävyille, mikä kannattaa ottaa koulutuksessa huomioon. Huutaminen tai lyöminen eivät koskaan johda hyvään tulokseen, eikä koira anna epäoikeudenmukaista kohtelua anteeksi. Erityisen herkkänä koirana tosa kyllä huomaa, milloin ihminen ei ole tyytyväinen.
Tosa ei kokonsa, voimiensa ja luonteensa vuoksi käy aloittelijalle vaan vaatii kokeneen, johdonmukaisen omistajan. Koirat hyväksyvät kaiken, mikä kuuluu laumaan. Koiraa on helpompi pitää yksin tai pariskuntana (uros ja narttu). Tosa haluaa tehdä työtä ja sen kanssa voi harrastaa monenlaista. Silti koira ei kaipaa jatkuvaa aktivointia. Tosa ei sovellu ulkokoiraksi. Koira haluaa ja sen kuuluu olla perheen keskellä. Tosa on kaikkeen valmis, ja sen voi ottaa mihin tahansa mukaan. Edellytyksenä on huolellinen sosiaalistaminen ja koulutus.
Tosa haukkuu hyvin vähän, mutta on kuitenkin luotettava suojelija. Tosa rakastaa säännöllisiä rutiineja eikä hermostu pienestä. Koiraa ei voi kuitenkaan sanoa laiskaksi, vaan se rakastaa liikuntaa ja tarvitsee sitä pysyäkseen terveenä ja pitkäikäisenä.........
Sarplaninac:
Sarplaninac on luonteeltaan itsenäinen, joten se viihtyy hyvin omissa oloissaan. Luonteenpiirteisiin kuuluvat myös hyväluontoisuus, rauhallisuus ja suojelevaisuus. Rotu omistaa voimakkaan vartioimis- ja puolustusvietin. Omistajan täytyy olla kokenut ja osaava, koska joskus sarplaninac saattaa olla yllättävän aggressiivinen vieraita kohtaan. Perhelleen se on hyvin uskollinen.
Tornjak: Luonteeltaan tornjak on ystävällinen, tottelevainen, oppimiskykyinen ja rauhallinen. Se käyttäytyy arvokkaasti ja puolustaa rohkeasti sen vastuulle jätettyä omaisuutta. Vieraita kohtaan tornjak käyttäytyy epäluuloisesti, mutta on hyvin kiintynyt läheisiin ihmisiin.
Keskiaasianpaimenkoira: Luonteeltaan keskiaasianpaimenkoira on rauhallinen ja hyvin rohkea. Vieraita kohtaan se on epäluuloinen.
-------------------
Kaukasianpaimenkoira : on suojellut paimenia ja heidän laumojaan suurpedoilta Kaukasus-vuoristossa jo vuosisatoja. Erinomaiseksi vartijaksi kaukasianpaimenkoiran tekee sen tekee luonne. Se rakastaa yli kaiken omaa perhettään/laumaansa, ja vihaa tunkeilijoiksi ja uhkaksi katsomaansa koko sydämestään säilyttäen epäilyksensä tuntematonta kohtaan pitkään vaarattomaksi havaitsemisen jälkeenkin. Laumansa jäseniksi koira hyväksyy miltei mitä tahansa isäntäänsä mukaillen, ja leimaantuu niihin voimakkaasti. Koiran suunnitelmallinen sosiaalistaminen lauman ulkopuolisiin ihmisiin, tilanteisiin ja muihin eläimiin on välttämätöntä.
Etelävenäjänpaimenkoirat : ovat luonteeltaan itsenäisiä, älykkäitä, itsepäisiä, hallitsevia ja uskollisia. Niillä on hyvin vähän ns. miellyttämisen halua, mutta ne voivat silti olla hyvin rakastavia ja helliä. Ne eivät sopeudu kerrostaloihin kovin hyvin, vaan tarvitsevat vahdittavan alueen kuten omakotitalon pihan. Myös nuorena sosiaalistaminen ja kunnon tapakasvatus ovat ehdottoman tärkeitä.
Purutilastojen mukaan kärjessä ovat olleet ainakin viimeaikoina erilaiset noutajat ja kääpiökoirat , saksanpaimenkoirakin on "kova" puremaan mutta missään nimessa mitään koirarotua ei tulisi kieltää suomessa.......oli se sitten puudeli tai kaukkari.
Suomessa pienet koirat suuriin verrattuna purevat varmasti yhtä paljon (tai jopa enemmän) mutta suuremmat koirat saavat aikaan vakavampia vammoja kuin pienet....
Sen minkä ihminen on keksinyt ,ei sitä muiden ihmisten tulisi kieltää.
tosiakin on vain 10 kappaletta Suomessa ei vittu............
Ei kai se lakiehdotus koskenut rodun luonnekuvauksia ,enemmänkin sitä ,kuinka me pystytään ne huonoimmatkin piirteet saamaan pois
itseni mielestäni ainakin luonnetta eli siis jos mainittujen koirien luonteet eivät olisi ns "hurjia" niin ei kai tätä lakiehdotustakaan olisi tullut...............