Tervo: Koljatti

Jari Tervon suurena fanina kävin unohtumatonta lukuelämystä uumoillen ostamassa ”Koljatin” heti sen ilmestymispäivänä, ja rahtuakaan liioittelematta voin vakuuttaa, ettei Tervo pettänyt odotuksiani. ”Koljatti” on hirtehisenhauska kuvaus Suomen historian ehkä värittömimmän pääministerin persoonasta.

Jo tämän pelkkä nimi, Pekka Lahnanen, oli omiaan herättämään minussa elävämmän assosiaation Matti Vanhasesta kuin Matti Vanhasen oikea nimi; sielunlahjoiltaan kuin Pekka Puupää ja aloitteellinen ja mukaansatempaava luonne kuin sellainen naispuolinen petikumppani, jonka ns. aktiivisuutta vällyjen välissä tavan mukaan kuvataan viittaamalla lahnaan.

Matti Vanhasen olemus elävöityy kirjassa parhaiten, kun lukija Tervon taitavalla johdatuksella pääsee kurkistamaan sisään Lahnasen rasitettuun pääkoppaan. Pian kirjan julkaisemisen jälkeen Lahnasen unenpuutteen synnyttämien näköharhojen kuvailun johdosta lehdistössä nousikin pieni älämölö, kun tietyt tahot syyttivät Tervoa koulukiusaamistyylisestä kenkkuilusta. Hän nimittäin oli kuvannut, kuinka Mauri Pekkarisen peruukki Vanhasen silmissä leijaili eduskuntatalon katonrajassa. Tervo kiirehtikin heti selventämään, ettei iva tässä lainkaan kohdistunut Pekkariseen, vaan nimenomaan kyyryselkäisenä ja aneemisena zombina Suomen asioita ”hoitavaan” Vanhaseen. Omasta mielestäni tuo täsmennys oli tavallaan tarpeeton, sillä uskon, että rivien välistä lukemaan kykeneville Vanhasen näkemän hallusinaation pointti oli mitä hilmeisin ja sellaisenaan omasta mielestäni ilmiömäisen hauska ja kuvaava yksityiskohta.

”Koljatin” luettuani voin vain hartaasti toivoa, että Jari Tervo kirjoittaisi vielä joskus toisenkin parodian suomalaisesta päivänpolitiikasta jonkin todellisista poliitikoistamme ollessa taas tapahtumien keskipisteenä.