Hiljalleen kulkien polkujani.
Miettien aikoja menneitä.
Tulevien kanssa sinuksi koitan.
Elän talven tuiskussa.
Sen tuomassa viimassa.
Kylmyydessä koen elävän.
Ja kuitenkin kesään ikävä.
Miettien rakkautta.
Sen tuomaa haikeutta.
Elämän janoa.
Kuluttavaakipua.
Kuitenkin.
Olen äärettömän onnellinen.
Jokaisesta hetkestä.
Niiden tuomasta tunteesta.
Minähän elän tässä.
Voi.
Otan hyvän kirjan.
Ja muutan maisemaa.
Haaveiden hetkiin.
Kirjan tuomiin retkiin.
Ja nukahdan.
Silloin en mieti enää.
Olen ja unelmoin unessa.
Miettien aikoja menneitä.
Tulevien kanssa sinuksi koitan.
Elän talven tuiskussa.
Sen tuomassa viimassa.
Kylmyydessä koen elävän.
Ja kuitenkin kesään ikävä.
Miettien rakkautta.
Sen tuomaa haikeutta.
Elämän janoa.
Kuluttavaakipua.
Kuitenkin.
Olen äärettömän onnellinen.
Jokaisesta hetkestä.
Niiden tuomasta tunteesta.
Minähän elän tässä.
Voi.
Otan hyvän kirjan.
Ja muutan maisemaa.
Haaveiden hetkiin.
Kirjan tuomiin retkiin.
Ja nukahdan.
Silloin en mieti enää.
Olen ja unelmoin unessa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
.."Kuitenkin.
Olen äärettömän onnellinen.
Jokaisesta hetkestä.
Niiden tuomasta tunteesta."..
Poikkeuksellisesti hyppäsin tänne ja en kadu!
Upea runo sinulta, ei tarvitse edes lukea muita,
runosi on sivun paras joka tapauksessa! :)
Kiitos toivoo toinen ''vesisammakko''..... ;)) ja sukeltaa untenmaille.
Nyt päiväni paistaa.
Ja meen uimaan vasta.
Kiitos MURUKULTA vierailusta.
Sinua kaivataan täällä