Tuttavaperhe osti talon. Muuttopäivän lähestyessä kävi ilmi, ettei vanhoilla asukkailla ollut aikomustakaan pakata tavaroitaan. Kun neuvottelu ei johtanut mihinkään, meni tuttavani poliisin puheille. Eihän se toki niin voi mennä, että vauvaperhe jää taivasalle, koska heidän ostamassaan kodissa asuu muita ihmisiä?
Poliisi ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Heillä on kuulemma parempaakin tekemistä. Perheen tilanne on edelleen avoin.
Kyseinen perhe koki saaneensa osakseen perin huonoa kohtelua, mutta heidän käsitystään suomalaisen poliisin erinomaisuudesta ei tapaus silti romuttanut. Hostelleja netistä selaillessaan he vain tuumivat, että eihän se heidän asiansa varmaan pahimmasta päästä ollut. Hyvä, että poliisi osaa keskittyä olennaiseen.
Suomalainen poliisi nauttii kansangallupeissa lähes luonnottoman vankkaa luottamusta. Jäin miettimään, mihin tämä horjumaton kannatus oikein perustuu.
Ei ainakaan fyysisen koskemattomuuden takaamiseen. Poliisin kykenemättömyys suojata fyysistä koskemattomuutta tiedetään niin hyvin, että vain jokunen prosentti seksuaalista väkivaltaa kokeneista edes harkitsee rikosilmoitusta. Sama pätee lähisuhdeväkivaltaan. Myös kaikki tuttavapiirissäni tapahtuneet varkaudet ovat jääneet ratkaisematta. (Paitsi kummitätini tapaus, jossa hän itse törmäsi puistossa varkaisiin, piti näille kunnon saarnan ja talutti pyöränsä kotiin.)
Mutta ehkä ne tärkeämmät työt ovatkin muualla, esimerkiksi laajenevan kansainvälisen talousrikollisuuden torjunnassa?
Epäilen vahvasti. Tutkimilleni ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttötapauksille on nimittäin yhteistä, että tutkinta oli jätetty sikseen nimenomaan rikoksen kansainvälisyyden vuoksi. Ne kun ovat niin hankalia, pitäisi poliisinkin osata kieliä, tehdä monikansallista yhteistyötä ja niin edelleen… Jos olisin Suomeen päätynyt ihmiskaupan uhri, en näillä tiedoin kyllä uskaltaisi hakea suojaa virkavallalta.
Vaikka ainakin yleisen järjestyksen luulisi olevan poliisin peruskauraa, ihan putkeen ei kai mene sekään. Ainakin vartiointiliikkeiden kasvu ja toistuvat vaatimukset vartijoiden toimivallan kasvattamisesta viittaavat siihen, ettei poliisi selviävänsä järjestyksenpidosta.
Kaikki vuosien varrella tapaamani poliisit ovat olleet kieltämättä kivan, fiksun ja rehdin oloisia. Silti en muista kuulleeni yhdestäkään tapauksesta, jossa rikoksen uhriksi joutunut henkilö olisi todella saanut apua. Olenkin alkanut epäillä, että suomalaisten luottamus poliisiin ehkä perustuu enemmän väestön yleiseen lainkuuliaisuuteen kuin dokumentoituihin saavutuksiin.
Tai sitten on poliisin onnistunut rekrytoida harvinaisen pätevä brändityöryhmä?
Anna Kontulan blogista
Poliisi ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Heillä on kuulemma parempaakin tekemistä. Perheen tilanne on edelleen avoin.
Kyseinen perhe koki saaneensa osakseen perin huonoa kohtelua, mutta heidän käsitystään suomalaisen poliisin erinomaisuudesta ei tapaus silti romuttanut. Hostelleja netistä selaillessaan he vain tuumivat, että eihän se heidän asiansa varmaan pahimmasta päästä ollut. Hyvä, että poliisi osaa keskittyä olennaiseen.
Suomalainen poliisi nauttii kansangallupeissa lähes luonnottoman vankkaa luottamusta. Jäin miettimään, mihin tämä horjumaton kannatus oikein perustuu.
Ei ainakaan fyysisen koskemattomuuden takaamiseen. Poliisin kykenemättömyys suojata fyysistä koskemattomuutta tiedetään niin hyvin, että vain jokunen prosentti seksuaalista väkivaltaa kokeneista edes harkitsee rikosilmoitusta. Sama pätee lähisuhdeväkivaltaan. Myös kaikki tuttavapiirissäni tapahtuneet varkaudet ovat jääneet ratkaisematta. (Paitsi kummitätini tapaus, jossa hän itse törmäsi puistossa varkaisiin, piti näille kunnon saarnan ja talutti pyöränsä kotiin.)
Mutta ehkä ne tärkeämmät työt ovatkin muualla, esimerkiksi laajenevan kansainvälisen talousrikollisuuden torjunnassa?
Epäilen vahvasti. Tutkimilleni ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttötapauksille on nimittäin yhteistä, että tutkinta oli jätetty sikseen nimenomaan rikoksen kansainvälisyyden vuoksi. Ne kun ovat niin hankalia, pitäisi poliisinkin osata kieliä, tehdä monikansallista yhteistyötä ja niin edelleen… Jos olisin Suomeen päätynyt ihmiskaupan uhri, en näillä tiedoin kyllä uskaltaisi hakea suojaa virkavallalta.
Vaikka ainakin yleisen järjestyksen luulisi olevan poliisin peruskauraa, ihan putkeen ei kai mene sekään. Ainakin vartiointiliikkeiden kasvu ja toistuvat vaatimukset vartijoiden toimivallan kasvattamisesta viittaavat siihen, ettei poliisi selviävänsä järjestyksenpidosta.
Kaikki vuosien varrella tapaamani poliisit ovat olleet kieltämättä kivan, fiksun ja rehdin oloisia. Silti en muista kuulleeni yhdestäkään tapauksesta, jossa rikoksen uhriksi joutunut henkilö olisi todella saanut apua. Olenkin alkanut epäillä, että suomalaisten luottamus poliisiin ehkä perustuu enemmän väestön yleiseen lainkuuliaisuuteen kuin dokumentoituihin saavutuksiin.
Tai sitten on poliisin onnistunut rekrytoida harvinaisen pätevä brändityöryhmä?
Anna Kontulan blogista
Vastaukset 9
Vanhimmat
Martti Kallio, Lapin poliisilaitoksen päällikkö, sai eilen unohtumattoman puhelun minulta.
http://www.poliisi.fi/poliisi/lappi/home.nsf/files/Puhelinnumeroita nettiin/$file/Puhelinnumeroita nettiin.pdf
http://yle.fi/alueet/lappi/2009/08/suuri_poliisilaitos_on_tuonut_paljon_etuja_962618.html
Asiani liittyi erääseen pienten lasten peruskoulun pihamaalla tapahtuneeseen poliisin partiointiin, jota rovaniemeläiset konstaapelit suorittivat kaksikkona mustassamaijassa istuen. Virkamiehet istuskelivat ja toimittivat tyjää samoilla renkaansijoilla tuntikaupalla. Poliisipäällikkö Martti Kallio ei meinannut uskoa minua; hänen mukaansa poliisi partioi samassa paikassa korkeintaan puoli tuntia. Kallio oli väärässä.
Poliisi partioi koulun pihalla koko koulupäivän ajan.
Ja huom! Ilman mitään syytä! Selvitin sen Korkalovaaran koulun rehtorilta Heikki Ervastilta. Hän ei ensin edes tiennyt, mitä poliisiauto tekee hänen johtamansa laitoksensa pihalla.
Sitten Ervast soitti minulle tuntien kuluttua takaisin, juuri kun olin itse kävelemässä kysymään suoraan turhaan koulun pihalla istuskelevilta virkamieskonstaapeleilta. Rehtori Ervastin mukaan poliisi oli tekemässä liikenteenvalvontaa - koulun pihalla.
Liikenteessäkö ei sitten valvotakaan liikennettä? Tätä hämmästelin poliisipäällikkö Martti Kalliollekin.
Eilisestä puhelustani poliisipäällikkö Martti Kallion kanssa minun on tarkoitus kirjoittaa erittäin värikäs kertomus blogiini. ;)
Kuinkas sattuikaan. Minäkin olin eilen näiden poliisiasioiden kimpussa, vaikka tuosta tyhjäntoimittamiselta näyttäneestä poliisin partioinnista on kulunut jo monta kuukautta. Mutta olen toki aiemminkin koettanut soittaa poliisipäällikkö Martti Kalliolle, en vain ole saanut kiinni. No, eilen hän jäi haaviini.
Kyllä se on meidän kansalaisten tehtävä näköjään valvoa tätä maata... ;)
Ei poliisia kiinnosta ns. "pikkurikokset" mistä ei ole rahallista hyötyä/haittaa valtiolle, poliisi keskittyy rahastamaan esim. erillaisilla luvilla ja liikenteenvalvonnalla ja ns. helppoihin tapauksiin, mitkä on helppo ratkaista. Samoin poliisi keskittyy valtion monopoli Alkon suojelemiseen jahtaamalla melko harmittomia hampun kotikasvattajia koska se on ennenkaikkea helpompaa kun kovien aineiden jahtaaminen. En kuitenkaan usko että seksuaalinen väkivalta on niin yleistä kun väitetään, pikemminkin päinvastoin, perättömiä syytöksiä tehtaillaan sen minkä ehditään, se on nyt joku ilmiö mihin naiset turvautuvat hyvin monesti. Sanotaan niin että noin 80% kaikista rikoksista jää poliisilta selvittämättä, poliisi ei ala tutkimaan jossei ihan selvää näyttöä rikoksesta ole, esim. murrot ja varkaudet jää hyvin useasti selvittämättä ja vartiointiliike on niissä asioissa miltei yhtä tehoton kuin poliisi. Poliisin tehtävä on kiillottaa egoa esim. TV:ssä.
"perättömiä syytöksiä tehtaillaan sen minkä ehditään, se on nyt joku ilmiö mihin naiset turvautuvat hyvin monesti."
Esimerkiksi raiskaus taitaa olla rikos, josta ilmoitetaan poliisille kaikkein harvimmin. Raiskaukset jäävät nimenomaan ILMOITTAMATTA; ongelma ei niinkään ole perättömien ilmoitusten tehtailu. Vaikka perättömiäkin ilmoituksia seasta löytyy. Mutta varmasti ihan oikea oikeusturvaongelma on se, että UHRI EI TEE ILMOITUSTA. Ja miksikähän ei... Sitä sietää miettiä! Sillekin on syynsä.
Tukipuhelimessa ja kriisikeskuksessa auttavat raportoivat, että heihin yhteydenottaneista vain murto-osa tekee ilmoituksen poliisille.
Tuoretta tietoa ilmiöstä, raiskausten salaamisesta, oli äskettäin mediassa.
Lapset ja vanhemmat ry linkissä juttuja, joista muu media vaikenee.
Selaile sivustoa.
Katso sivun alalreunassa hiljattain avattu linkki, jossa voi tehdä ilmoituksen viranomaisten toiminnasta.
http://www.vanhemmat.com/
--
Valitettavasti oikusministeri Tuija Braxill on joistakin asoista täysin väärä käsitys. Hän uskoo ja luottaa feministitukijoiden vääristeltyihin tutkimuksiin.
Lisäksi hänellä on täysin väärä kuva naisiin kohdistuvasta väkivallasta, raisksuksita ja lsten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Sitvastoin hän ei ole puuttunut pedofiilien toimintaan, joka on aika laajaa, etenkin kirkon ja eri uskonlahkojen piirissä.
Helsingin Sanomien artikkelissa Väkivaltayksikön johtaja Kari Tolvanen, ja poliisikomissaario Tomi Packalen kertovat asioita poliisin näkökulmasta.
Molemmat ovat ehdokkaana eduskuntaan. Heidän omat sivut löytyvät Hesrin uutisessa.
Ehkä euskunnassa olisi syytä olla todellisia asiantuntijoita, jotka voisisvat valaista kansanedustajia ja politikkoja asioden todellisesta tilasta.
Linkissä oli 81 kommenttia.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Braxin moitteet parituslain huonosta valvonnasta suututtavat poliiseja/1135263357279
----
----
Katsoin tänään Dr. Philin ohjelman, jossa oli aiheena lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja raiskaukset.
Nuorin uhri oli 12 vuotias tyttö, joka oli tutustunut netissä mieheen ja tehnyt treffit hänen kanssaan. Mies raiskasi tytön ekalla treffillä auton takapenkillä.
Ohjelmassa oli myös toinen 16 vuotias tyttö, joka lähetti nettiin itsestään kuvia, joissa hän oli puketunut stringeihin.
Tämä on hyvin yleistä teinien keskuudessa Jenkeissä.
Jenkeissä on kehitetty Radar online järjestelmä, joka voidaan asentaa lapsen kännykkään ja vanhemmat saavat tiedon, mikäli kännykkään tulee muiden, kuin tuttujen ja turvallisten ihmisten tekstiviestejä, jotka tallentuvat myös tietokantaan ja joista voi tehdä ilmoituksen poliisille.
Jenkeissä on myös nettipoliiseja, jotka seuraavat netissä epäiltyjen pedofiilien lähettämiä viestejä.
Tässä Aamulehden blogissa käsitellään Ruotsissa paljastunutta skandaalia, jossa myös pohditaan voisiko sama ilmiö olla rantautunut myös Suomeen.
Muutama kuukaisi sitten Oprah ohjelmassa oli vieraana korkea-arvoisia miespuolisia kirkon edustajia, joidenka mielestä homous on "Jumalan lahja".
http://www2.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/skandaali-ruotsissa-pedofiili-ja-prostituoitu-pyorittivat-kouluja/206419
---
Yllä nimimerkki kirjoittaa:
Muutama kuukaisi sitten Oprah ohjelmassa oli vieraana korkea-arvoisia miespuolisia kirkon edustajia, joidenka mielestä homous on "Jumalan lahja".
Ongelma ei ole se, että Jumala hyväksyy homouden. Ongelma on se, että Jumalasta ja hänen mielipiteistään ei kukaan ihminen voi tietää yhtään mitään. Joten, jos väitetään, että homous on Jumalan lahja, se pitää aivan yhtä todennäköisesti paikkaansa kuin se väite, että Jumala on olemassa.
Enkä minä ole homoja vastaan. Päinvastoin. Let them live.
Helsingin Sanomat 3.2.2011.
Alle 18- vuotiaana uhriksi joutuneelle maksettava kärsimyskorvaus korotetaan 8000:sta eurosta 15.000 euroon.
Linkissä 6 kommenttia. Lisäksi useita muita hyväksikäyttöuutisia.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Alaikäisen seksuaalirikoksen uhrin kärsimyskorvaus lähes tuplaantuu/1135263529791
---
HS Pääkaupunkiseutulehti 25.3.2009.
Helsingin poliisin tietoon on tullut muutaman kuukauden aikana useita kymmeniä lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingissa_paljastunut_kymmenia_lapsiin_kohdistuneita/
---