jälkeenpäin.?
Tsau:Friidu
Ei pakko vastata jos, oikein harmittaa;)))
Tsau:Friidu
Ei pakko vastata jos, oikein harmittaa;)))
Kadutko?
Kysymys vain;)))
28768
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
mutta olishan sen voinut jättää väliinkin.
tosinaan sitten ja toisinaan ei...;))))
Tsau:Friidu
minun mielestäni. Totta kai kadun, kai se tunne on siksi annettu, että sitä käytetään.
Kysymys kysymisen ilosta.
Tsau:Friidu
*Siis typerään kysymykseen?))) Korostan tämä on pelkkä kysymys...))))
kaduttaako sinua kysymisesi? Jos jotain olen täällä oppinut, niin sen, että minäkin saan sanoa sanottavani, sääntöjen ja hyvien tapojen sisällä.
gamoon relaa nyt vähä....ota hiukka huumoria nyt mukaan;))) Kaikkea ei tarvitse aina ottaa ihan tosissaan...
Tsau:Friidu
joka kerta niin perkeleesti, mutta ei voi vastustaa, suklaa on hyvää.
ja luonne ku on heikko;)))
Tsau:Friidu
No en, tehty mikä tehty.
jälkeenpäin turha inistä...;))))
Tsau:Friidu
Joskus sen ratkaisun tekeminen kaduttaa, mutta elämä on uhkapeliä jossa toivoo tekevänsä oikeita ratkaisuja.
kaduttaa...on tullut tehtyä hätiköityjä päätöksiä. Jättänyt hyvän miehen ainoastaan syystä että, tämä piti torvimusiikista....Sellaista asiaa ei jälkeenpäin auta muuta katua. Koko sydämestään. Onhan ne korvatulpat keksitty...hitsi.... Tämä mies kun vielä kuuliaisesti tämän ikimuistuisen kosinnan jälkeen vuosia odotti että, tulisin järkiini...(tämä snadi juttu vain sieltä lievemmästä päästä;)))
Tsau:Friidu
istus taas sihen penkille ja anna kun tätskä selittää sulle!
Sitä kun ei kannata tehdä mitään, mitä katuis jäölkeenpäin.
Tietty on asioita jotka menee mönkään hyvästä yrityksestä huolimatta, mut sillon pitää vaan sihahtaa: shaisse ja unohtaa koko juttu ;)))))
Friidu on nopee ja sähäkkä toisinaan...ja kun pääsee vauhtiin...unohtaa mistä olikaan alunperin kysymys? Siis ihan Dorkana..
Tsau:Friidu
friidu vaan istuu siinä...ja ihmettelee, jos ei kerta muista alkuperäistä kysymystä.
Mutteise haittaa...hyvähän siinä on istua ;)))
sittaillessa. Hyvinhän sitä tässä...
Tsau:Friidu
Uskon vahvasti Outi Mäenpään teesiin "moka on voimavara". Jos ei muuta, niin opit ainakin mitä pitää välttää :)) Ja jos mokaan tai teen vääriä päätöksiä, olen tarvinnut sen opin. Se vaan niellään ja sitten nokka kohti uusia nöyryytyksiä :))
Muutenkin olen oppinut luottamaan niihin päätöksiin mitä milloinkin teen, ne ovat juuri silloin oikeat, just sinä hetkenä, niillä tiedoilla mitä silloin on kädessä. Jälkeenpäin on niin hiivatin helppoa muuttaa mieltään, koska on vastaukset kädessä eikä enää muista missä mielentilassa silloin oli. Kun teen jonkun oikein ison päätöksen, painan mieleeni että nyt tässä tunnetilassa päätän näin. Opin nimittäin kuinka ihminen vähättelee omia tunteitaan jälkikäteen kun siskoni pääsi 20 vuoden helvetistä pois kun erosi psykopaatti-miehestään, ja vain puoli vuotta sen jälkeen pähkäili että olisiko sittenkin pitänyt pysyä...
Tosin mulla on sellainen tuntuma että jotain muuta haet ;)
aika samoin sanoin olisin itseäni myöskin kuvaillut. Ajattelen nimenomaan noin minäkin. En etsinyt tuolla aloituksella mitään erityistä..;))) tuli vain mieleeni kuinka yksinkertainen kysymys onkin kaikessa yksinkertaisuudessaan...Niin lopulta kuinka laajamittaisena se elämää koskeekaan.... Sitä Friidu kun nykyisin on pohdiskelija;))) Ei hitsi...pään laajentuminen saa näköjään kysymään täältäkin ihan dorkamaisesti kaikkee;)))) hyvä kuitenkin että, toistaiseksi ihmiset täällä ovat suhtautuneet myötämielisesti näinkin henkilökohtaiseen kysymykseen itseasiassa...sanoo Friidu hiukan ihmeissään itsekin...Onkohan tämä nyt sitä glasnot....-politiikkaa....Alamme siis avautua...;))) pikku hiljaa.. Vai millä nimellä tuota politiikaa tehtiin tuolla kaatuneessa NL:ssa 80-luvun lopussa....joku glas...se oli...;)))
Tsau:Friidu
jollei mokailis, ei oppis..
Putkis, millon se oli kun laitettiin sitä vanhainkodin elämää uusiks?
Sitä enne oli se autokorjaamojutska?
Oliskohan viel tuol arkistoissa ;)
Sais nauraa?
Ok, ei ole kuule eka kerta kun oletan väärin ;))
Kyllä jokainen varmaan hetkellisesti katuu vaik mitä, mutta ihan jokaisessa asiassa elämässä on kaksi puolta, se hyvä ja huono. Ja jos huonolle ei voi mitään, on helpompaa keskittyä vaan siihen hyvään.
Esimerkki: viime kesänä töppäsin palstoilla oikein kunnolla, ja kuvittelin että yksi Hurmuri oli ihastunut. No mä ainakin olin, sen mä tiedän :))) Se loppui kuin kananlento, kun ei se ollutkaan, ja mä suutuin ja hän suuttui ja me suutuimme. Mä niin kaduin sitä hela saamarin juttua. Mutta, loppujen lopuksi hyvä puoli siinä ole että sain tietä ettei hän ollut. Ihastunut siis. Eli en kadu enää, taisin tarvita sen läksyn.
rakastua. Hurmurit ovat elämänsuola....;))) Sitäpaitsi hurmurit omaavat oikein hauskan huumorintajun mutta on toisinaan varottava sanojaan....huumori ei saa koskea heitä itseään liian syvältä......Saattavat loukkaantua. Ja sitten heitä pitää lohduttaa ehkä paljonkin sen loukkauksen jälkeen...
Friidulla on kokemusta ihanista hurmureista....ovat tärkeitä osatekijöitä elämässä. Sanoo lopuksi. Oppetajamaisesti...siis vähemmän viisaasti. Mutta, Friidu onkin Dorka...mikä aina muistettakoon..ja otettakoon huomioon arvioidessaan hänen psyykkisistä ja henkistä kypsyysastettaan...Onko ikätasolla vai ei....
Tsau:Friidu
I'm soooo smart ;D
Hain, mutta en löytänyt. 2007?
Ne on kuin perhosia, tai saippuakuplia, katsoa saa muttei koskea :)))
ajattelin et 2006?
Yritin hakee MysNan viestien kaut, vaan en jaksanu selata, pitäs varmaan katsoo Mystiksen viestit...jollei koko ketjua ole sit poistettu?
Se olikyl ratkiriemukas ,)
Kyllä minä kadun, mutta on se kumma etten osaa katua etukäteen :) Omasta mielestäni kadun myös oikeita asioita. Jos jokin asia on osoittautunut itselleni vahingolliseksi niin kadun, vaikka en ole osannut etukäteen ennustaa tulevaa johonkin ryhtyessäni. Mihinkään itselleni epämieluisaan tai epämieluisia tunteita aiheuttavaan en palaa, koska kadun koskaan ryhtyneenikään? On se siinä mukana sekin.
Olisin vielä muutama vuosi sitten silmät kirkkaina väittänyt etten kadu mitään. Näin se oma sisäinen maailma muuttuu. Sallin siis itseni tuntea myös katumusta. Tämä kuulostaa muuten todella typerän yksinkertaiselta ja itsestäänselvältä.
etukäteen ja yleensä onnistun toimimaan ja käyttäytymään niin, ettei ole tarvetta katua jälkeenpäin.
En ja joo, riippuu vähän mistä on kysymys.:)))
Ei kaduta! Kaduttaisi enemmän jos ei olisi tehnyt ja elänyt :) Nämä ovat maku asioita mutta itse koen oppineeni kaikesta tekemisestäni ja pikku hiljaa lähestyn sitä aikaa jolloin koen olevani "hyvä". Jo on aikakin kun on yli 50 ja pikku hiljaa pitää totutella että on saanut elää hyvän elämän joka aikanaan loppuu. Lopun alkua siis edessä ;)