Tiettyjen lapsien suosiminen

Tavallaan lasta kasvattaa paremmin se, että joutuu käymään vähän kovemman koulun kuin se, että pyöritellään pumpulissa. Onko teidän lapsenne ainoa lapsi ? Usein sellaiset on pikkuvanhoja, ja siksi opettajien suosiossa. Jos se oikeasti tuottaa onglemia, niin siitähän täytyy tietysti puhua rehtorille, jotta ei opettajaa suoraan tarvitse moittia. Mutta jos lapsella on kavereita ja kaikki menee hänellä koulussa hyvin, niin silloinhan onglemaa ei ole ! Mutta usein tietysti muut oppilaat vaistoavat etenkin vähän vanhempana, jos jotain lellitään kovasti. Mutta ei sellainenkaan välttämättä joudu kiusatuksi jos on muuten itsetunto kohdallaan. Ei opettajaltakaan voi täydellistä tasapuolisuutta vaatia. Minusta on ihan oikein, että jos joku lapsi on käytännössä aina huolellinen läksyjen kanssa, mutta kerran unohtaa, niin ei siitä pidä jälkkää saada. Jos joku taas unohtaa jatkuvasti, niin asiaan pitää puuttua enemmän.
Minulla ei sinällään ole huonoja kokemuksia puolueellisuudesta. Vanhin poika on aika villi, mutta oma opettaja jollain lailla pitää hänestä ja osaa käsitellä hyvin. Sijaisten ja välituntivalvojien silmätikkuna on, mutta siitäkin puhutaan kotona lähinnä tyyliin että sellaista elämä on, ei pidä välittää, ja toisaalta että aikuinen voi nähdä asian usein hieman laajemmalti kuin lapsi. En usko että monikaan ns silmätikku kovasti kärsii asemastaan. Tietysti poikkeuksia on.

Minä olen aina ollut pulska lapsi ja opettajamme epäsuosiossa. Kaikkia muita hän kutsui ties millä lempinimillä ja katsoi hellästi, mutta minua ja ystävääni hän inhosi yli kaiken. Kun otimme kolmannella luokalla normaalin verran ruokaa, eli saman verran kuin muut, opettaja kysyy, onko minun aivan tarpeellista syödä noin paljon. Minut on laitettu jälki-istuntoon typeristä syistä (olin kuukauden kipeänä ja kuumeessa ja antibioottikuurilla, jälki-istuntoa linstaamisesta !) Hän piruili minulle viidennellä, kun olin saanut kasvupyrähdyksen ja olin kuten muutkin, että "tiesitkö, monet sinun ikäisesi harrastavat lenkkeilyä?" *ivallinen hymy*. Ystävälleni, joka on nero kaikissa aineissa, hän antoi vain kaseja, vaikka yleensä kokeet ja esitelmät olivat ysiä ja kymppiä ja tuntityöskentely, kotitehtävät ym. loistavia. Nyt kun olen nähnyt häntä näin jälkeenpäin (olen seitsemännellä luokalla), en ole voinut estää sitä, että ärsytän häntä kaikilla mahdollisilla tavoilla, hän on siis siirtynyt yläasteelle, jossa ystäväni on, ja olen tavannut hänet siellä monesti. Eli: Mussutan roskaruokaa hänen edessään ja taputtelen mahaani, irvailen hänelle ja kysyn, miten olisi lenkki ym-

Nojoo, toi on tosi ärsyttävää et opettajilla on tietyt lellikit.. Ja jos pitää vaikka kirjottaa esitelmä, niin kympin oppilaat saa suoraan 10 ja kutosen oppilaat 6 -.-' Se on ärsyttävää, sillä ei noiden muiden numeroiden pitäisi vaikuttaa siihen työhön .. Tai sama liikunnassa, jos olet muuten kympin oppilas niin automaattinen 10 . Ja meidän opolla on tietys suosikit, joihin se aina vertaa, me muut olemme vain ilmaa silloin. Niin turhauttavaa !!! Huh huh, jotai rajaa !

Eihän läksyjen unohtamisesta saa jälki-istuntoa? ei ainakaan minun yläasteellani.

Opettajat suosii tuttaviensa lapsia. Jos tuntee jonkun henk koht, niin hänen lapset ovat suosiossa. Myös ne, jotka tuovat keväisin ja jouluisin opettajalle parhaat lahjat!
Ne jotka eivät koskaan sano opelle vastaan vaan tekee mitä vaan, vaikka pyyhkii open kengät jäljet lattiasta.
Tosi sairasta.
Kaiksita voi valittaa kouluhallitukseen ja johtajalle. Kannataa. Minä anakin valitan aina, kun rikkeitä tapahtuu.
Tarkkailen ja ohjeistan heitä, ja koska opet ovat vanhempien alaisia, niin tottakai meille kuuluu opettajien tarkkailu ja ohjeistus.

Meillä oli lukioaikana englanninopettajana vanha mies, joka osasi kanssa olla aika valikoiva oppilaittensa kohtelussa.

Hyviä oppilaita se rakasti ja jaksoi paapoa, huonot oppilaat saivat taas osakseen suoria haukkuja ja ylipäätään erittäin vihantäyteistä käytöstä. En tiedä sitten mikä minussa itsessäni mätti, sillä olin tullut lukioon kympin oppilaana englannissa ja lähdin sieltä numero kunnolla tippuneena. Se opettaja sai kiinnostukseni englannin kieleen romahtamaan täysin - aineen, josta ennen pidin kovasti.

Esimerkkitapaus opettajan käytöksestä (kaksi itseäni vuotta alemmalla luokalla olevaa tyttöä)

Henkilö A on opettajan suosiossa ja saa hyviä arvosanoja. Yhdestä kokeesta sattuu vahingossa tulemaan kasi, ja A menee opettajan luo kysymään että miten saisi kokeen tuloksesta huolimatta englannin pysymään todistuksessa kymppinä. Opettaja vastaa: "Kyllä kyllä, tee vaan ihan niin monta ylimääräistä esseetä kuin jaksat, tarkistan ne vaikka vapaa-ajallani!"

Henkilö B ei ole niin hyvä englannissa. Hän menee opettajan luo kysymään, jos voisi tehdä jotain ylimääräistä, vaikka esseen tai kaksi, ja kokeilla jos saisi nostettua numeroaan sillä. Opettaja vastaa tylysti: "Ei minulla ole aikaa sellaiseen."

Olin kärpäsenä katossa ja tunnen nämä ihmiset. Itse olen saanut myös tuta kaikenlaista haukkumista ja sortamista muiden opiskelijoiden nähden, mutta edelläoleva esimerkki kertoo hyvin opettajan epäreiluudesta. Eikös juuri vähemmän osaavia ja hitaampia oppijoita pitäisi kannustaa?

Opettaja on sevnerran vanha että jää viiden vuoden sisään eläkkeelle, joten varmastikaan opettajasta valittamisella ei ole mitään merkitystä. Antavat opettaa vuotensa loppuun ja sitten vasta hankkivat tilalle toisen. Minäkään en ole koulussa pariin vuoteen ollut joten en tiedä, miten opettaja nykyisin käyttäytyy.

No voi jumankavita! Meillä oli samanlaista, mutta otettiin heti yhteyttä kouluun, koska MEIDÄN lapsemme EIVÄT missään nimessä saa olla eri asemassa kuin muutkaan !!! Toki siitä seurasi sitten lapsiemme ` silmätikuksi ` joutuminen opettajien toimesta , mutta siitäkin selvittiin yhtä sinnikkäällä työllä. Eli: oletko sitä mieltä että se on OIKEASTI hyvä, että lapsesi on nk. lellikki , vai HALUATKO tehdä jotain asian hyväksi ? Sitä paitsi : opettajasta voi AINA VALITTAA

on opettajien mieleen. Ei kannata opettaa lapsesta, varsinkaan tytöstä liian kilttiä tai se kostautuu myöhemmin.

OIKEESTI!

Uskotteko te noin sokeasti lastenne juttuja koulumaailmasta?
Eikö jokaisessa useampilapsisessa perheessä lapset yleensä myös valita, että sisarusta lellitään ja että miksi hän ei saa sitä mitä toinen saa? Kyse on ihan samasta asiasta.

Lapset ja - näköjään myös vanhemmat - eivät millän pysty hahmottomaan asiaa objektiivisesti, vaan minä-vinkkelistä ja silloin se juuri kuulostaa siltä, että ope lellii toisia ja "ottaa hampaisiinsa" toiset. Eiköhän jokainen saa ansionsa mukaan!

Itse olen sitä mieltä, että ope puuttuu näkemiinsä tilanteisiin. Eihän lapset voi ikinä tietää asioiden taustoja tai sitä, mitä ope puhuu tapahtumista kenenkin kanssa.

Omien lasten kanssa, minä ainakin puutun huonoon käytökseen, enkä todellakaan laske, että nyt olen sanonut Nikolle kolme kertaa ja Janicalle vain kaksi kertaa.... Teidän logiikalla jätän varmaankin Nikon seuraavan töpin noteeraamatta, etten vaan pidä häntä syntipukkina, kun kaikkia pitää kohdella "tasvertaisesti" ja kieltää tismalleen yhtä monta kertaa.... Tätäkö te odotatte opettajilta? kiellättekö te omia lapsianne joka päivä tismalleen lkumääräisesti saman verran? Ai ette? No, miksi te odotatte edellytätte sitä opelta

Miten vanhemmat voivat olla näin hiivatin yksinkertaisia, etteivät ymmärrä, miksi opet puuttuvat toisten käyttäytymiseen enemmän kuin toisten? Oliskohan syynä oppilaiden erilaiset taidot käyttäytymisessä??????????

Ja vielä: aika harva vanhempi on näkemässä näitä tapahtumia koulussa!

Monet opet ovat niin omituisia, ettei tajuu että me vanhemmat olemme heidän pomoja, tarkkailemme, ja opastamme tiukan paikan tullen. Emme hyväksy kaikkea, ja puutumme jos tulee epäkohtia. Opet joskus pitää pudottaa maanpinnalle, kun ne alkaa kuvitteleen itsestään liikoja.
Meillä on täällä tarkkailuklubi 8 vanhempaa jotka kuulostelemme ja kyttäämme kaikkea mikä koulussa liikkuu oepttajan huoneesta lähtien.
Jos maksamme veroja, niin se tarkoittaa sitä, että olemme vastuussa opettajien ammattitaidosta, ja pakko tarkkailla ja vahtia, ettei käy silmille hyppiin.
Opet täällä tieltää että me vanhemmat pomotamme ja annamme numerot joka kevät ja joulu, ja jos vaikeuksia tulee, ohjaamme apua paikalle tai laitamme tietyn open sivuun.

Nykyään lellitään eniten niitä, jotka häiritsevät toisten työrauhaa, kiusaavat muita, lintsaavat, eivät tee läksyjään eivätkä halua oppia mitään.

Yleensä nämä päästetään peruskoulusta samassa ajassa kuin nekin, jotka käyttäytyvät hyvin ja huolehtivat tehtävistään.

Peruskoulun jälkeen nämä lellityt häiriköt ja kiusaajat keskeyttävät ammattiopintonsa, eivät kestä armeijaa, eivät sopeudu työelämään, varastelevat, juopottelevat, roskaavat, tekevät väkivaltaa, kaahaavat liikenteessä ym. - ja tekevät kaiken yhteiskunnan taloudellisella tuella.

Tätä häirikköporukkaa eivät mitkään yhteiskunnan säännöt koske elämän missään vaiheessa. Heidän takiaan tavallisten ihmisten kustannukset nousevat: kaupat kompensoivat myymälävarkauksia nostamalla tuotteiden hintoja, vartijoita ja valvontatekniikkaa on myös lisättävä kaiken aikaa.

Tämän pienen lellityn porukan takia meillä kaikilla on ovissa lukot. Jos kerrostalossa on 50 asuntoa, niistä ainakin 48:ssa asuu väkeä, jotka eivät ottaisi toisen omaisuutta, vaikka ovet olisivat auki ympäri vuorokauden. Mutta niiden kahden asunnon porukan takia joudutaan koko ajan olemaan varuillaan.

Näitä tyyppejä ei yhdessä koululuokassa ole monta, mutta he kyllä osaavat pilata toisten päivän - suurimmat yhteiskunnan lellikit.

mulla on oma kohtaista kokemusta opettajien suosiosta. olin peruskoulun 6 luokalle asti 8-9 oppilas ihan omalla työllä ja eräs luokka kaverini oli opettajan suosikki ja sai aina joka kokeesta 10 vaikka lunttasi aina minulta kun siiryimme ylä-asteelle niin luokka kaverini pysyi samalla luokalla ja pysyi yhä opettajien suosikkina kun minun numerot laski niin luokka kaverini numerot vaan pysyivät 9 ja 10 vaikka tämä lunttasi koko ajan muilta. muut kun jäivät kiini luntaamisesta niin sitä tuli kaksi tuntia jälki-istuntoa mutta opettajan suosikki oppilas pääsi kun koiraveräjästä aina.

päätötodistukseen tämä opettajien suosikki sai aino astaan 9 ja 10 pelkällä opettajien lahjomisella.

Tämä on jotenkin niin loistava aihe, että aivan pakko kertoa omia kokemuksiani.

Itse en ollut koskaan opettajien suosikki, olen ollut pienestä pitäen äänekäs, helposti tylsistyvä ja itseään esille tuova (olisiko ollut jotain keskittymishäiriöitä tai jotain semmoista). Olin hieman outo lapsi ja jokunen vuosi sitten juttelin ihan sattumalta päiväkerhoajoistani äitini kanssa. Kun olen nyt jo aikuinen, niin äitini uskalsi kertoa minulle mitä kerhotätini oli hänelle minusta sanonut. Kerhotäti inhosi minua syvästi ja piti minua ilmeisesti huonon kasvatuksen ruumiillistumana. Kerhotäti oli sitten sanonut äidilleni mitenkä hänellä on "vahvoja epäilyksiä" siitä miten tulen pärjäämään koulussa tai elämässä ylipäätään kun olen näin hankala luonne. Kyseisessä päiväkerhossa oli myös eräs poika, samanlainen herja penska kuin itsekin olin. Tästäkään lapsesta kerhotäti ei pitänyt, eli oli siis kaksi "inhokki"lasta.

Koulussa pärjäsin lopulta hyvin, mitä nyt toisinaan tuli äänekkyydestäni sanomista. Nyt monta vuotta myöhemmon tämä "herja poika" toimii lääkärinä ja oli muuten lukioaikoina äärettömän kiltti ja rauhallinen. Itsekin olen muuten käynyt yliopiston, rauhoittunut ja iha mukavasti tähän asti elämässä pärjännyt. Kerhotädillä itse kuuleman mukaan pyyhi yhtä hyvin, hän kun elelee tätä nykyä sosiaalituelle ja alkoholiongelman kanssa. Että terkkuja vaan kerhotätsykälle, kyllä näistä epäkelvoista ihmistaimista jotain tulee ennen pitkää:)

Nyt odottelen mielenkiinnolla omien lasten saantia ja millaisia opettajia kohtaavat. Tiedänpä ainakin nyt neuvoa, että sillä ei ole elämässä mitään väliä onko jonkun open lellikki vai inhokki.

Tuo on totta, että nuori ei välttämättä itse katso tilannetta objektiivisesti. Enkä kyllä ihmettele yhtään, että esim. yläasteella opettajalla pinna saattaa palaa, kun on kova meteli ja esim. matematiikan tehtäviä ei jakseta kuin pari sekuntia "yrittää" ja heti heitetään hanskat tiskiin. Kännykkää hypistellään ja MP3-soittimia käytetään yleisesti.

Olen muuten itsekin ollut opettajan inhokki (alakouluopettaja inhosi tyttöjä ja lelli poikia), mutta yksittäisissä aineissa olen loistanut, jos opettaja on ollut hyvä. Omalla kohdallani olen oppinut liian kiltiksi ja tein tunnollisesti työt, mutta vastaan en osaa vieläkään laittaa, vaikka vielä lukiossakin keskiarvo oli yli 9.

Kavereinani on kaksi opettajaa ja kuulemma on yleistä, että vanhemmat soittelevat opettajien kännyköihin esim. klo 21 iltaisin tai viikonloppuisin. Heille ei riitä sähköposti tai vanhempainillat, vaan heidän mielestään on ihan OK, että opettajia häiritään. Näille vanhemmille ei mene millään jakeluun, että opettaja yrittää tasapuolisesti opettaa kaikkia lapsia ja vanhemmat eivät millään suostu tajuamaan, että lapsi itse saattaa olla laiska, saamaton eikä hänellä ole mitään motivaatiota varsinkaan, kun ei ole koskaan joutunut tekemään yhtään mitään itse.

minullakin on kokemusta.

olin jossain kutos luokalla ja meille tuli uusi matikan opettaja. olen aina ollut hyvä matikassa ja saanut aina 9 ja 10 todistuksiin matikasta. mutta sinä vuonna tuli ongelmia. minä tein aina läksyt, sain kokeista 9 ja 10 ja osasin asiat. olin muutenkin helppo oppilas. sain kuitenkin todistukseen 7. se opettaja oli muutenkin epäreilu. se antoi joillekkin muille minua huonommille jotka kysyivät koko ajan apua eivätkä edes yrittäneet tajuta niitä asioita niin 9. myös joissakin muissa aineissa kävi niin. vaihdoin koulua seiskalle ja heti numero nousi 9.

Samoja kokemuksia myös minulla. Olen ala-asteella ja käyn kuudetta luokkaa. Meidän luokallamme suositaan tiettyjä oppilaita. Vaikka olen mielestäni pärjännyt ala-asteella hyvin minua ei kuitenkaan asrvosteta samalla lailla. Opettajan lellikeille annetaan sydämiä kokeisiin kun he saavat hyvän numeron mutta itselleni ei vaikka olisin saanut kiitettävän. Sitten kun kerran kirjoitin lasten liikkumisesta mielipidekirjoituksen sain kuulla naljailua koska itse olen aina ollut pyörä lapsi. Naljailu alkoi 4 luokalla, jolloin opettaja vaihtui tähän nykyiseen. Hän huomautteli kaverilleni että hänellä olisi täitä vaikka ei ollut. Toinen kaverini sai naljailua kun kaatusi ja opettaja kysyi tuliko maahan kuoppa. Lisäksi hän suoraan sanoi 5 luokalla että kuka on lihva ja kuka laiha. En ole uskaltanut kertoa rehtorille asiasta koska saisin lisää naljailua. Onko tämä oikein?

Meillä kaikki lapset ovat olleet opettajien suosikkeja, kun ovat niin fiksuja, lähes kympin keskiarvolla. Aina tulee hyvää palautetta, ja jos ei tulisi, niin tietää että syy ei ole ollut meidän lapsissa, vaan syy on muissa lapsissa. Hyvät numerot tulee kuitenkin, kun eivät kehtaa olla niitä antamatta. Fiksuja opet suosii, heitä ei tarvi niin pajon opettaa kuin toisille taas saa kääntää ja vääntä sata kertaa, eikä sittenkään ymmärrä.

Meillä tarkkaillaan opettajia hyvin aktiivisesti, nyt taas lähestyy kevät arviinti, ja pisteyty. Annamme pisteitä opettajille ja huomautamme epäkohdista, ovat olleet tyytyväisiä kun saavat suoraa palautetta meiltä vanhemmilta, opettajien pomoilta.
Emme hyväksy kaikkea mitä he touhuavat, pitää olla tarkkana sillä lapsemme ovat arvokkaita, joten emme halua että joku opettaja pilaa lapset omalla huonolla käytöksellä.
Tänä keväänä yksi opettaja saa paljon huomautuksia, ja katsomme mihin se johtaa, valmasti teemme valituksen koulutoimistoon, ja pätämme sitten yhdessä. Olemme erittäin tarkoja, muuten opettajat rellestävät mielin määrin, ja me esimihinä olemme velvoitettu katsomaan, että opettjat ovat kohteliaita ja arvostavat oppilaita.
Meillä toimii hyvin, ja opet tietävät sen joten suurilta epäkohdilta olemme välttyneet, aina on joku joka ei osaa hommiaan.

Nimimerkki Ammattikasvattaja on tunnettu nettihäirikkö muutamalta palstalta, joten älkää välittäkö hänestä.

Kokeilkaapa "keskustella" hänen kanssaan esim. koulukiusaamisesta, kun äijä itse on pahin mahdollinen nettikiusaaja.

Ei ole todellisuudessa edes opettaja ollenkaan. Joku mt-potilas, joka joskus nuoruudessaan toimi kerran kyläkoulun sijaisena muutaman kuukauden.