En kysy mitään yksityiskohtaista kun niihin ei kuitenkaan tule vastauksia tai sitten vastaukset on liian tarkkoja (tyyliin tykkään sinisistä silmistä. OK, mut miksi ja ennen kaikkea mihin se liittyy?). Musta tuntuu, että moni pelkää tai nolostuu tällaisesta aiheesta, vaikka tää onkin ihan anonyymi palsta. Mua vaan huvittais tietää mitä tytöt miettii pojista, seksistä, seurustelusta, neitsyydestä ja elämästä yleensä. Ei ole tarkoitus leikkiä mitään tekopsykologia tai ruveta filosofoimaan =). Kiinnostais vaan päästä niin sanotusti tyttöjen pään sisään. Ei kai siitä haittaakaan ole, jos ymmärtää toisia ihmisiä paremmin.
Eli sana on vapaa. Jos joku viitsii kertoa mitä päässä pyörii esim. illalla nukkumaan mennessä tai minkälaisia haaveita on eri asioista. Voi pistää iän tai olla pistämättä ihan sama (voi kyl olla hauska verrata miten ikä vaikuttaa...). Saa pojatkin avautua omista jutuistaan, mutta mua henkilökohtaisesti ne ei niin kiinnosta kun mä olen poika itsekin ja mulla on jopa kavereita, joiden kanssa näistä voi jutella =).
Eli sana on vapaa. Jos joku viitsii kertoa mitä päässä pyörii esim. illalla nukkumaan mennessä tai minkälaisia haaveita on eri asioista. Voi pistää iän tai olla pistämättä ihan sama (voi kyl olla hauska verrata miten ikä vaikuttaa...). Saa pojatkin avautua omista jutuistaan, mutta mua henkilökohtaisesti ne ei niin kiinnosta kun mä olen poika itsekin ja mulla on jopa kavereita, joiden kanssa näistä voi jutella =).
Vastaukset 24
Vanhimmat
Noh joku kerkeski kirjottaa tälläsen tänne... Oli tarkotus kysyy samaa :D
It's all the same, only the names will change
Everyday it seems we're wasting away
Another place where the faces are so cold
I'd drive all night just to get back home
[Chorus:]
I'm a cowboy, on a steel horse I ride
I'm wanted dead or alive
Wanted dead or alive
Sometimes I sleep, sometimes it's not for days
And the people I meet always go their separate ways
Sometimes you tell the day
By the bottle that you drink
And times when you're alone all you do is think
I walk these streets, a loaded six string on my back
I play for keeps, 'cause I might not make it back
I been everywhere, and I'm standing tall
I've seen a million faces an I've rocked them all
I'm a cowboy, on a steel horse I ride
I'm wanted dead or alive
I'm a cowboy, I got the night on my side
I'm wanted dead or alive
And I ride, dead or alive
I still drive, dead or alive
Dead or alive
Bon Jovi. Asiaa =). Lisää avautumista kiitos!
Mä voin avautua itsekin sen verran, että todennäköisesti kun mä kohta menen nukkumaan ja suljen silmät, mä ajattelen tähän astisen elämäni suurta rakkautta, joka muutti toiselle paikkakunnalle. Yhteisestä sopimuksesta lopetettiin yhteydenpito siihen kun ei kaukosuhde olisi toiminut kuitenkaan ja olis tuntunut oudolta vaan vaihtaa "kaukokavereiksi" yhtäkkiä. Pari kuukautta kirjoiteltiin sähköposteja, mutta vältettiin tarkoituksella puheluita ja meseä ym. Sitten sähköpostit loppui kun se oli jotenkin niin sellaista...keinotekoista. Siitä on seitsemän kuukautta kun se muutti ja mä ajattelen sitä vieläkin joka ilta ennen kuin nukahdan. Pelkään, että se oli se oikea niin kuin sanotaan. Jos näin oli niin mokasin todella pahasti...
Hyvää yötä.
No jos se oli/on niin tärkee, ota siihe taas yhteyttä ja kokeilkaa taas uudestaan, et menetä mitään. jos häntä ei kiinnosta suhteen jatkamista nii saat ainakin tiedon siitä, ja että hän ei voi olla "se oikea" .
jos molemmilta löytyy tahtoa ja tunteita niin aina kannattaa yrittää uudestaan ja kattoo kuinka kaukosuhde toimii. itse olen ollut monessa kaukosuhteessa ja jotkut ovat toimineet ja jotkut ei. mulle sanottiin silloin yleensä, että välimatka lisää halua vain nähdä toista entistä enemmän :) nykyää elän ei-kaukosuhteessa ja se tuntuu vähän erillaiselta, mut ei puhuta musta xD mut jos molemma on tosiaan tahtoa niin kaikki on mahdollista, mutta toisaalta, sä oot vielä niin nuori.. sä ehit tehä vaikka mitä vielä elämäsi aikana :)
Mulla on hirveen ristiriitainen olo. Mä todellakin haluaisin ottaa yhteyttä ja haluaisin, että oltais toistemme elämässä. Samaan aikaan tuntuu ihan mahdottomalta ajatella, että siitä tulis mitään. Kyse ei meinaan ole siitä, että mä asuisin Helsingissä ja se olis muuttanut Espooseen. Tai edes Hämeenlinnaan. Tässä elämäntilanteessa, ajassa ja paikassa meidän suhde ei voisi olla muuta kuin bittejä johdoissa kun ei me päästäisi ikinä näkemään toisiamme. Loppujen lopuksi se voisi olla vielä vaikeampaa. Ja mihin se sitten johtais muuhun kuin suhteen loppumiseen kuitenkin? Ainoana erona se, että sillä kerralla ne päähän pyörimään jäävät muistot ei ehkä olisi niin kauniita kuin nyt.
Kaikilla tässä on toivottavasti elämää vielä edessä paaaljon enemmän kuin sitä on takana. Mutta mitä, jos elämässä oikeasti olis vaan yksi tosirakkaus. En siis todellakaan itse usko tuohon, mutta ajatusleikkinä. Kuvittele, että tapaisit sen ainoan oikean vaikka 15-vuotiaana ja sit se suhde katkeaisi kesken. Eläisit elämääs ja menisit naimisiin ja saisit lapsia. Ja rakastaisit sitä vaimoas, mutta aina silloin tällöin löytäisit itses tuijottamasta tyhjyyteen ja miettien sitä mitä olisi voinut olla. Kauhea ajatus. Mut onneks elämä ei toimi noin. Sebbelläkin unohtuu edellinen rakkaus heti kun uusi vähän vakavampi tulee mukaan kuvioon. Trust me - I know =).
T: Wanha ja wiisas -92:nen
Mä uskon et kaikille on "se oikea", mutta monet kävelee sen ohi. Siis ei tajua sitä yms, you know what i mean;) Ja ihminen tulee hulluks jos miettii aina mitä ois voinut tapahtua, jos olis valinnu eri tavalla ja mussa on filosofin vikaa ja mietin älyttömän paljon tällasia juttuja -.-' Ja mä ainakin ajattelen ennen nukkumaan menoa kaikkea maan ja taivaan väliltä ja mietin poikia ja seksiä. Aika härö ihminen olen, enkä sitä häpee ;D
Aina illalla nukkumaan mennessä ajattelen ihastustani, ja heti herättyäni. Ihastus pyörii päässä 24/7, en pysty ajatella muuta. Olen ujo (kuten myös ihastukseni) ja en ole koskaan puhunut hänen kanssaan. Nyt en ole nähnyt häntä yli 2 kuukauteen ja ikävä on suuri :'( Minulla oli aikomus tehdä aloite viimeisenä päivänä kun näin hänet, mutta ujous otti vallan. Siinä vain vilkuiltiin toisiamme, mutta kumpikaan ei tehnyt mitään :( Elättelen toiveita siitä että ehkä vielä näkisin hänet joskus. Suurin haaveni on saada poikaystävä. Haluan päästä käsikisi ihastukseeni, jos näin voi sanoa. Haluan halata ja suudella häntä, upottaa sormeni hänen hiuksiinsa, pitää hauskaa hänen kanssaan :)
Voin hyvin ymmärtää tuon ikävän. Se tunne on käsittämättömän voimakas. Toivottavasti rohkaistut puhumaan sille ja tarina päättyy hyvin =).
Noh itse olen siis 15 vuotias tyttö. Pojista mä ajattelen öö.. ilman poikia elämä ois varmaan aika tylsää. Tärkeitä te siis olette ainakin minulle. Monilla pojilla on niin hyvät jutut ja ootte aivan älyttömän hauskoja, no eteenpäin. Seksistä en ny tiiä mitä mä ajattelen, koska ei se kumminkaan oo mun elämässä tärkeintä, on paljon muutakin kun se, mut juu no en ny tie mitä tohon oikeen kuuluis vastata. Seurustelu on kiva asia, on joku josta tykkää ja joku joka tykkää minusta. Mutta kamalinta rakkaudessa on ero ja kaikki muut huolet ja riidat. Joskus tuntuu että kannattaako aloittaa ees seurustelua, kun kumminkin taas sydänrärkyy. Neitsyys on hieno asia, mutta jotenkin siitä on tullut minulle kamalat paineet ja huolet mutta ei siitä sit sen enempää. Elämästä yleensä, hmm.. en mä tiiä mitämä siitä ajattelen, ihan kivahan se on elää :D
Joskus illalla nukkumaan menneessä ajattelen taivaassa olevaa ystävääni, vaikka se tuntuu hassulta koska häntä en enään näekkään mutta kaipaan kovasti. Tai ihanaa poikaystävääni ja mitä millonki :)
Olen 15-vuotias tyttö ja päätin vastata tähän ketjuun, koska täällä eioleniin paljoa mielipiteitä vielä.
Minä haaveilen hyväkäytöksisestä pojasta, jolle voisi puhua mistä vain ja hänelle ulkonäkö olisi niin tärkeä. Hän olisi myös täysin raitis, niinkuin minäkin. Mutta jos hän polttaisi, se ei maailmaa kaataisi. Tärkeintä on, että kummatkin rakastavat toisiaan.
Sitten, kun olisimme seurustelleet tarpeeksi, voisi rakastelua harkita. Kummankin pitäisi olla siihen valmis eikä pakottaa. Poika ymmärtäisi minua eikä haluaisi satuttaa minua millään tavalla. Myös ehkäisy olisi kunnossa!!
P.S. olen itse neitsyt
Ohops... Virhe... siis että
" ja hänelle ulkonäkö EI olisi niin tärkeä."
Hei vaan
en oikeestaan koskaan lueskele vistei tääl, mut jostain syyst tänää näin tän ja aattelin vastata.
No, ajatukset pojista... Oon tavannu netis aivan ihanan pojan, intialaisen. Tuntuu kuin olisin oikeest tavannu mun "elämäni rakkauden", kuulostaa ehkä vähän klisee, mut silti. Ollaan oltu nyt yhes 3 kk, ja varmaan monet aattelee et oon idiootti ku rakastun poikaan toiselta puolelt maailmaa, mut en vaan voi lakata tuntemast näin. Ja ainakin tähän asti on ihan hyvin onnistunu ns. nettiromanssi. Päivittäin 3-5 h jutteluu meses, ja web cameran kaa ja etc.. mut oikeestaan tää ei kyl liity aiheeseen ollenkaan... No joo, pojissä mä arvostan ennen kaikkea sitä et ne oikeesti kunnioittaa tyttöystäväänsä. Ulkonäkö ei oo mulle kaikken tärkein juttu, vaan ennemmin se mitä on ihmisen sisällä. Mä oon ite neitsyt, ja aion antaa neitsyyteni sellaselle pojalle/miehelle jonka kanssa voin olla täysin omaitseni ja luottaa siihen ettei hän satuta mua. Aina iltaisin enne nukkumaan menoa mietin tulevaisuutta. mulla on niiiiiin paljon suunnitelmia tulevaisuudelle, mutta ennen kaikkea toivon et tulevaisuudessa mulla on ihana mies ja ehkä lapsia.
En tiiä et kiinostiko ketään edes lukee tätä loppuun, mut oikeestaan täs kaikki mitä mun mieles liikkuu; kaukosuhde, tulevaisuus.....
Mua ainakin kiinnosti lukea, kiitos kun vastasit =). Jostain syystä tytöt on hirveän itsekriittisiä näissä jutuissa ja vähättelee omia mielipiteitään. Tai siltä musta ainakin tuntuu. Jos ollaan jossain porukassa niin tytöt on aina hiljaa ja pojat puhuu ihan älyttömiä juttuja ilman mitään itsekritiikkiä. Tytöt myös antaa liian helpolla periksi ja pojat voittaa väittelyt ihan vaan painamalla päälle tarpeeksi aggressiivisesti. Se on harmi koska läheskään aina ne pojat ei ole oikeassa =).
Itse mietin usein iltaisin ja muutenkin poikaystävääni ja joskus mietin, mitä seksuaalisia juttuja olisi kiva koittaa, mutta olen niin pirun pelokas enkä uskalla tehdä mitään.. Noh, ainahan sitä silti voi haaveilla.
Just täyttäny 15 vuotta ja tuntuu et kaikil on jo poikaystävät, no ainaki tälläsil mein luokan "suosituilla." Ois kiva et itekki joskus löytäisin sellasen pojan johon vois ihastua ja tehdä sen kanssa kaikkee mukavaa. (: Juu, kuulostanpa lapselliselta..
Mä en ole ikinä seurustellut ja se on noloa mun mielestäni-.-' siis meinaan et ei muiden kohdalla mut mä nyt vaa satun olemaan tällanen harvinaisen nolo tapaus;)
Illalla kun painaa pään tyynyyn ja sulkee silmät...
mitä ekana tulee mieleen?hmm..
Varmaankin ensimmäisenä ihanat hetket poikaystäväni kanssa ja se että kohta meille tulee vuosi täyteen. ensin hymyilyttää mutta sitten tulee kaikkea pahaa mieleen,kaikkea masentavaa ja yleensä päättyy itkuun ja nukahdetaan itkien.
Seksistä sen verran että se on vain yksi asia elämässä,oikeastaan vain nautinnollinen suoritus.eikä sitä jatkuvasti tarvitse harrastaa.
Neitsyys,musta se on hieno juttu,mä arvostan sitä. arvostus nousi kun suhteeni alussa kuulin poikaystävältäni hänen olevan neitsyt (hän on 18 ja minä 16) se oli minusta hienoa. että sen antaa jollekkin kenestä välittää,eikä vain jossain räkäisissä kännibileissä ensimmäiselle vastaantulijalle...
Elämä yleisesti tuntuu aina kusevan niskaan,mutta elämä ottaa ja antaa. ihminen muistaa huonot muistot aina parhaiten,syytä en tiedä mutta siitä syystä tuntuu että aina menee huonosti. mutta aina tulee jotain hyvää,aina on paljon jäljellä ja koettavana. elämä opettaa ja kasvattaa.
mä en oikeestaa ees tiiä mitä mä selitän,jotain mä vaan säädän:D.
"En edes tiedä olevani väärässä,siinä missä sinä luulet olevasi oikeassa"
Mä mietin että ois kivaa olla nätti ja hoikka ja et ois poikakaveri (tai siis yks tietty varsinkin :)). Ja mietin sellasia pätkiä mun unelmien elämästä :D Jotain ihan arkipäivän juttuja, et millasia ne ois jos ois poikaystävä. Mut sit havahdun todellisuuteen ja joskus rupeen suunnilleen vollottamaan ku en mä poikaystävää saa, ku ne pojat joille ylipäätäänsä oon jutellut yläasteen aikana on laskettavissa yhden käden sormilla. Ja tää poika kuka mulla on kiikarissa taas on tosi suosittu. Ja ikää mulla on vaan 15.
Kyllä poikaystävän saa jos tarpeeksi yrittää tai oikeasti haluaa sellaisen, ei ne kaikki ole varattuja. Turha muutenkaan murehtia noin nuorena. Eikä elämä ilman poikaystävää mitään kauheaa ole. Itse olen 27-vuotias mies enkä ole koskaan seurustellut tai ollut missään muussakaan tekemisissä naisten tai tyttöjen kanssa. En ole edes pussannut tai halannut. Kaikkeen tottuu, itse asiassa en ole edes miettinyt yli 10 vuoteen enää näitä asioita yhtään. Koulussa olin yksi luokan komeimmista, mutta en suosittu, enkä halunnutkaan olla. Ujokaan en ollut, mutta kuljin omia polkujani. Kävin ulkona ja käyn edelleen. Mutta kaikkialla yksin, koska se on oma valintani, eikä sitä muuta mikään eikä kukaan koskaan. Kavereita en tarvinnut, enkä edes halunnut. Koko yläasteen eräs tyttö yritti iskeä minua joka ikinen päivä. Pidin kyllä tytöstä paljon, mutta en olisi ikinä alkanut hänen kanssaan kuitenkaan, sillä tajusin jo kauan sitten, että tytöt tai parisuhde tai seksikään eivät ole se asia jota elämältä haen. Ja homo en ole, enkä ruma tai lihava, kuntoilen, en polta mutta juon ehkä jonkun 1-2 pulloa 3 kertaa vuodessa, jos nyt juomiseksi voi sanoa. Ja vaikka löytyiskin joku, niin en mä sellasta elämää tarvitse. Sitä menee omat polut sitten niin sekasin, että ei se ole sen arvosta kuitenkaan. Sitä on pystynyt nauttimaan ihan eri tavalla elämästä näin, ainakin omasta mielestä. On aikaa tehdä itseään kiinnostavia asioita juuri silloin kun haluaa, eikä kukaan määräile tai vaadi mitään. Kyllä on helppoa. Pitää vain olla paljon harrastuksia ja tekemistä, ettei kerkeä pitkästymään yksikseen, jos vaikka elää vielä 60-80 vuotta. Ja jos joku jossain tulee jotain yrittämään, niin heti luulot pois ja taas matka jatkuu yksin rauhallisuudessa. Joten kaikilla ei todellakaan ole poika/tyttöystävää vaikka niin joskus voisikin luulla, jokaisen oma valinta. Over and out.
Olen ensi vuonna 19 täyttävä lukiota juuri lopetteleva tyttö.
Pojissa - ja ihmisissä .ylipäätään arvostan aitoutta. Kiinnostun ihmisistä jotka uskaltavat olla oma itsensä. Seurustelusta.. itse en seurustele, en ole ikinä seurustellut, eikä ole nyt "haku päällä". Tässä iässä, kun on juri itsenäistymässä ja alkaa olla enemmän vapauksia ei ensimmäisenä kiinnosta sitoa itseään johonkin suhteeseen. Itse ajattelen että "se oikea" tulee vastaan sitten kun (/jos) tulee, eikä sitä sen kummemmin pidä etsimällä etsiä. Jos aktiivisesti hakee seurustelukumppania niin saattaa käydä niin, että hyppää jokaisen vstaantulevan vähänkään kiinnostavan pojan kanssa suhteeseen ja saa pettyä kerta toisen jälkeen. Kokemuksia asiasta lähipiiristä. Minusta on huolestuttavaa, että monilla tuntuu olevan käsitys, että ihminen ei ole "kokonainen" ilman kumppania, ja tarvitsee "toisen puoliskon". Itse en koe olevani mitenkään "puolikas", eikä minua erityisesti haittaa, vaikken koskaan kumppania löytäisikään. Tulevaisuuden haaveeni eivät liity kumppaniin tai perheeseen.
Neitsyydestä? Jaah. On fakta että naisilla on immenkalvo, joka hajoaa ensimmäisessä yhdynnässä. Itselleni tämä ei paljon sen enempää merkitse. Neitsyyden ei pitäisi olla mikään häpeän aihe, josta pitäisi yrittää "päästä eroon" nin äkkiä kuin mahdollista. Hankkii vain huonoja kokemuksia seksistä jos näin ajattelee. Toisaalta taas jotkun pitävät sitä arvokkaana asiana ja haluavat säästää sitä avioliittoon, mikä on mielestäni ihan ok, kunhan ei sen takia sitten kiirehdi naimisiin menoa.
Seksistä.. Minua ihmetyttää muunmuassa televison seksiohjelmissa tuputettu käsitys että jos parisuhteesa ei harrasteta seksiä vähintään kerran viikossa niin jotain on ehdottomasti vialla ja suhteesta puuttuu läheisyys. Vaikka seksin onkin todettu lähentävän kumppaneita, Minusta on huolestuttavampaa jos ihmiset eivät voi olla läheisiä tai lähellä toisiaan ilman että sitä ollaan jatkuvasti vällyjen välissä, tai missä nyt ikinä. Muutenkin tuntuu että seksiä tuputetaan nykyään liikaa jokapuolelta,loppujenlopuksihan se kuitenkin on vain suvun jatkamiseen tarkoitettu tapahtuma (vai miksi sitä nyt ikinä haluaa kutsua).
Tulipa tästä nyt luettelo.
Asenteitani yleisesti elämästä taisi tullakin tuossa sivussa. Illalla nukkumanmennessä yritän välttää suurempia ajattelun aiheita, siinä menee vain yöunet. (kuten nyt)
korjaus edelliseen: täytän ensi KESÄNÄ 19 :D. Ei kai kannattaisi kirjoittaa näin väsyneenä...
Lyhyesti sanottuna arvostan ihmisissä oman järjen käyttöä ja ajattelua.
Mun elämän filosofia on että, ihminen on vaan kasa soluja, jonka elämä yhtä merkityksetön, ku kasvin. Syntyy, elää, kuolee. Ei enempää. En usko rakkauteen, vaan siihen että aivoissa liikkuu nesteitä ja impulsseja, jotka aiheuttavat ns tunteet.
Mihin ikinä ihminen pyrkii, sen lopullinen tarkoitus on jatkaa lajia tai/ja tuottaa mielihyvää. Ihminen on eläin, mikäs muukaan. Mikä ihmsen taas erottaa muista eläin lajeista, on monimutkaisempi keskushermosto, joka mahdollistaa ajettelun viemisen pidemmälle.
Joo, eihän tän pitäny olla mikään ylifilosofinen pohdinta, vaikka siltä saattaa jostain vaikuttaa. Mut mun ajattelu tapa on tollanen. En ole mikään friikki, vaikka sellaseksikin on luultu. Se on sitä ihmisestem luontaista pelkoa erillaisuutta kohtaan ja kyvyttömyyttä ymmärtää sitä. Erillaisen musta tekee ajattelutapani, muuten olen ihan normaali 15v teini tyttö.
Seurustelu mua ei kiinosta tässä iässä, koska muut tuntuvat olevan niin helvetin kakaroita (anteeks vaan). Sinänsä se on ihan okei juttu, koska tän ikänen on vielä aika tavalla lapsi. Aivotkin kehittyvät 25 vuotiaaksi asti. En ittekkään pidä itseäni mitenkään aikusena, sehän on mahdotonta olla henkisesti aikunen nyt jo. Mut anyway... Suurin osa ikäsistäni ei vaan näytä olevan samalla aaltopituudella.
Tyyppi joka väittää ettei seurustelussa ulkonäkö merkitse mitään valehtelee (vaikka tietty A-seksuaalit saattaa olla tähän poikkeus). Geenit määrittävät mikä vetoaa keneenkin seksuaalisesti.
Sen lisäksi, että haluaisin suht samalla aaltopituudella olevan miehen, niin sen löytämisen tekee vaikeaksi, se että ehkä 1/700 on mua mielyttävät kasvot. Ja kroppakin sain olla hyvä x) Ei siitä vaan muuten tule mitään, jos ei seurustelu kumppani vetoa seksuaalisesti.
Että semmosta..