Kertokaa matkakommelukstanne

70-luvulla nuorena maalaistyttönä interrail-matkalla pistäydyimme tyttöjen kanssa Köpiksessä eräässä baarissa. Ihmeteltiin miten siellä olikaan vain södejä kundei eikä yhtään tyttöjä. Mutta eihän ne kundit tytöist välittäneetkään. ;)))))

Dubaissa erehdyin kerran mukavan illan päätteeksi kaverin kanssa yöuinnille. Niinhän siinä kävi, että meidät pidätettiin. Valehtelimme olevamme aviopari ja kerroimme miten yöuinti kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Pääsimme varoituksella vapaaksi, mutta pakko oli mennä kaverin hotelliin ja huoneeseen asti. ;))))

mut paikallinen kokemus kummiskin.
Belgiassa oli muutamia vuosia sitten terroristi uhka ja yksiköt tietenkin liikkeelllä.
Lähdin Bruggesta käymään Ghentissä ja kun saavuin perille, niin lähdin kävelemään sellaista ostos katua jossa eri kansalaisuudet myyvät tuotteitansa...enimmäkseen ruokaa, no siinä kävelellä ihmettilin kun oli kadulla aikas hiljaista, mut syykin selvisi!
Yksiköt jahtasi epäiltyjä terroristeja joista oli osaksi paikallisia informoitu ja käsketty pysyttelemään sisä tiloissa, mutta sitähän minä en tiennyt :)
Tein siinä sitten pienen ostoksen ja kun tulin ulos liikkeestä niin vastaan tuli noin 7-10 mustiin pukeutunutta kypärineen ja kone pistoolit kädessä.
Jotku väittävät, että elämän vaiheet vilisee ohi muutamissa senkunneissa, mut siihen en usko..itse ainakin olin hetken shockissa, ajottomassa tilassa!
Vasta tunteja myöhemmin mulle selvisi mistä oli kysymys, mut eipä se paljon oloa helpottanu.

Pariisissa tuli itsekin töpättyä mutta onneksi lievästi. Tultiin myöhäiseltä Seinen-risteilyltä puoliltaöin ja pikkaisen huikoi vatsassa. Hotellissa ei ollut ravintolaa joten päätimme käydä lähellä hotellia olevassa kuppilassa syömässä. Näin teimmekin ja sapuska oli ihan hyvää. Asiakaskunta katseli meitä hieman huvittuneena, mutta kerrankos sitä turisteille naureskellaan. Aamulla oikaisimme saman kadun kautta metroasemalle ja vasta silloin meille valkeni, että ravintola oli huorakadulla. Aamulla anteliaasti pukeutuneita tyttöjä seisoi valaisinpylväiden vieressä josta näin päättelimme. Asuimmehan lähes Pigallella, joten....

Kesy juttu, mutta tykkään jerezistä eli sherrystä ja etenkin muuasta espanjalaisesta, hartaudella monessa tammitynnyrissä valmistetusta arvokkaasta litkusta. Sitä ei saa laseittain monestakaan paikasta, joten pysähtyessäni Sevillassa pienessä ja siistissä viinikahvilan tapaisessa, paikallisten suosimassa paikassa pyysin saada yhden lasillisen. Tarjoilija esitteli pulloa silkkityynyisessä pikkuarkussa ja nyökkäsin hyväksyen, että juu, sitä juuri. Omistajakin oikein ryhdistäytyi ja juhlava tarjoilu alkoi. Mutta tyypillisenä suomalaisena hämmennyin ystävällisestä palvelusta ja kun koetin sönkätä vähäisellä espanjallani, että kiva kiva ja vielä vahvistin haluavani vain lasillisen, suuttui omistaja ja tarjoilija ihan hirveästi koko kahvilan vaietessa tuijottamaan minua tuomitsevat ilmeet kasvoillaan. Hetken päästä selvisi, että olin kehdannut tilata kansallisylpeyttä kertakäyttömukiin.

Koin, että mokani oli samaa kuin kävisi pissimässä Marskin haudapaadelle. Häpesin silmät päästäni ja päätin ostaa espanjan kielikurssin kotiin.

Tyttäreni syntymävonna jouduin Lontoossa hällyytksen alle.
Siisti puvun takki yllä, mutta liikaa kolikkoja taskussa. Ohitin portin mutta sen hetkessä löytyi turvatarkastajia kopelomaan asuani.
Tuntui että koko Eurooppa siihen pysähtyi, hyvä ettei ammuttu!