On ollut hyvinkin kitkeriä kirjoituksia, viha on suunnattu koiriin ja kissoihin. Ihminen näitä eläimiä itselleen haalii ja jos ei jaksa, älyä jne. on turha syyttää eläintä.
Muistatko jonkun ihanan jo menneestä tai vielä olevasta perheenjäsenestäsi?
Kerronpa kun opetin koirualin agilityyn ja hienosti menikin, vaan kun asuinpaikastamme menimme metsään päästin vapaaksi, se riemu ..ja jäljet! Sinne meni, huhuilin ja huhuilin en uskaltanut poiskaan lähteä, tytöt tiesivät mihin menimme ja jokusen tunnin perästä tulivat paikalle, soittivat isille joka tuli paikalle vaan ei voinut käyttää virkaa tekevää koiraa apuna, jo vain sain pienoisen hepulin, laki kun laki:/
Tytöt toivat termarissa kahvia ja voileipiä, minä huhuilin ja istuksin siellä aamu viiteen ennenkuin "sankari" saapui , kurassa, veressä - vaan jotenkin sellainen ilme , et minähän en toiseksi jäänyt. Ei tullut mieleenikään torua , sillain se vaan menee :))
Asuimme silloin kolmannessa kerroksessa viisikerroksisessa kerrostalossa, kun säännöllisesti pari pariskuntaa meillä vieraili, samainen koiruli ilmoitti kun he oli parkkeerannut pihaan et tuttumme tulee.
Katsoimme ikkunasta ja niin oli.
Mitä itse muistat lemmikkisi sinulle viestittävän? minä voisin kertoa pilvin pimein , vaan jatketaan muisteloita! :)
Muistatko jonkun ihanan jo menneestä tai vielä olevasta perheenjäsenestäsi?
Kerronpa kun opetin koirualin agilityyn ja hienosti menikin, vaan kun asuinpaikastamme menimme metsään päästin vapaaksi, se riemu ..ja jäljet! Sinne meni, huhuilin ja huhuilin en uskaltanut poiskaan lähteä, tytöt tiesivät mihin menimme ja jokusen tunnin perästä tulivat paikalle, soittivat isille joka tuli paikalle vaan ei voinut käyttää virkaa tekevää koiraa apuna, jo vain sain pienoisen hepulin, laki kun laki:/
Tytöt toivat termarissa kahvia ja voileipiä, minä huhuilin ja istuksin siellä aamu viiteen ennenkuin "sankari" saapui , kurassa, veressä - vaan jotenkin sellainen ilme , et minähän en toiseksi jäänyt. Ei tullut mieleenikään torua , sillain se vaan menee :))
Asuimme silloin kolmannessa kerroksessa viisikerroksisessa kerrostalossa, kun säännöllisesti pari pariskuntaa meillä vieraili, samainen koiruli ilmoitti kun he oli parkkeerannut pihaan et tuttumme tulee.
Katsoimme ikkunasta ja niin oli.
Mitä itse muistat lemmikkisi sinulle viestittävän? minä voisin kertoa pilvin pimein , vaan jatketaan muisteloita! :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voisin kertoa kissastani piirteitä jotka yllättävät. Makailemme makuuhuoneessa telkkua katsellen kun ampaisee yks´kaks tuulikaappia kohti, no isäntämieshän se sieltä. Kellon ajat eivät ole vakiot vaan se kuudes aisti pelaa.
Mieheni nukkui väsyneenä olohuoneen sohvalla ja savuke jota poltti olikin mennyt ohi, nukuin makkarissa ja heräsin kissan tassun ilman kynsiä vetelemisiin. Kysyin mitä nyt, on sulla ruokaa ,,aatelleen nukahtaa uudelleen, ei auttanut sama toistui ja kamala kiire olkkariin kissalla, pakkohan se oli nousta ja.. niin se siitä ihanasta sohvapöydästä!
ja koira on koira. Mutta ihmisen pitäis olla sen verran viisaampi, että antais koiran olla pelkkä koira.
se koira on monesti viisaampi, kuin ihminen!
Koiranpidon ymmärtää , sehän jaksaa nuoleskella eikä tuheron karvatkaan häiritse kuten miestä.
Muuten ihmisen seurustelu eläimenkanssa on ?