Tässä on tullut jo reilun vuoden ajan harkittua koiran ottamista, joten nyt olisi ehkä hyvä alkaa rajaamaan rotuja ja valita siitä sitten paras mahdollinen koira...
Kerrostaloasunto on, neljäs kerros, mutta alue ei ole kovinkaan meluisa ja kyseessä kunta, ei kaupunki. Hissiä ei ole. Asunto on suurehko kaksio, todennäköisesti olemme kuitenkin tämän vuoden aikana muuttamassa kolmioon, kaupunkiin.
Itse olen mieltynyt lähinnä gööttiin, kääpiöpinseriin, corgiin ja shibaan. Puolisoni ei kuitenkaan juuri välitä näistä roduista, hän haluaisi labbiksen, sakemannin, kultsikan tai tollerin. Itse taas pitäisin mieluummin hieman pienemmästä koirasta... Miten kerrostalosoveltuvuuden kanssa? Ehdottakaa toki muitakin rotuja jos teille tulee jotakin mieleen! Olemme kuitenkin melko tarkkoja koiran suhteen, eli tiettyjä nyt jo poissuljettuja vaihtoehtoja on. (lähinnä lyttynassuiset koirat, samaten suurin osa terriereistä ja hurjan suurista koirista)
Koirasta olisi siis tulossa lähinnä vain lemmikki, ehkä voisimme sopivalla rodulla yrittää agilityä, tokoa tai ehkä näyttelyjä.
Olemme yrittäneet koirakirjojen avulla etsiä tietoja miettimistämme roduista, mutta kaikki kirjat tuntuvat sanovan vähän eri tavalla... Elikkäs, koira ei saisi olla kovinkaan riehakas tai hirvittävän itsepäinen, leikkisyyttä saa olla, muttei liikaa. Seurallisuuttakin saisi olla, ei kuitenkaan jatkuvasti konteissa niin että potkaisisi vahingossa jos koko ajan perässä juoksisi.
Kova haukkumaan ei saisi olla, naapureita ajateltava. Haukkuminen tulisi ainakin olla helposti poiskynittävissä. Liikuntaa tulisi saamaan ehkä yhden ison lenkin päivässä, sen pituus ehkä n. 5km. Muuten pienempiä pissalenkkejä.
Olisi plussaa jos tulisi hyvin toimeen muiden koirien kanssa, alueellamme aika runsaasti koiria, lenkittäessä tulee varmasti enemmän kuin kolme yksilöä vastaan.
Lisäksi sellainen, ettei koira saisi kauheasti kiinnittää huomiota muihin lemmikkeihimme, eli meiltä löytyy kani, kaksi marsua ja akvaario. Ne eivät saisi olla vaarassa.
Kyseessä sitten kummallekin periaatteessa toinen koira, mutta vain siinä mielessä että meillä on ollut kotona lapsuudessa kummallakin koirat. Eli kokemusta on, mutta rajallisesti.
Kiitos jos jaksatte auttaa!
Kerrostaloasunto on, neljäs kerros, mutta alue ei ole kovinkaan meluisa ja kyseessä kunta, ei kaupunki. Hissiä ei ole. Asunto on suurehko kaksio, todennäköisesti olemme kuitenkin tämän vuoden aikana muuttamassa kolmioon, kaupunkiin.
Itse olen mieltynyt lähinnä gööttiin, kääpiöpinseriin, corgiin ja shibaan. Puolisoni ei kuitenkaan juuri välitä näistä roduista, hän haluaisi labbiksen, sakemannin, kultsikan tai tollerin. Itse taas pitäisin mieluummin hieman pienemmästä koirasta... Miten kerrostalosoveltuvuuden kanssa? Ehdottakaa toki muitakin rotuja jos teille tulee jotakin mieleen! Olemme kuitenkin melko tarkkoja koiran suhteen, eli tiettyjä nyt jo poissuljettuja vaihtoehtoja on. (lähinnä lyttynassuiset koirat, samaten suurin osa terriereistä ja hurjan suurista koirista)
Koirasta olisi siis tulossa lähinnä vain lemmikki, ehkä voisimme sopivalla rodulla yrittää agilityä, tokoa tai ehkä näyttelyjä.
Olemme yrittäneet koirakirjojen avulla etsiä tietoja miettimistämme roduista, mutta kaikki kirjat tuntuvat sanovan vähän eri tavalla... Elikkäs, koira ei saisi olla kovinkaan riehakas tai hirvittävän itsepäinen, leikkisyyttä saa olla, muttei liikaa. Seurallisuuttakin saisi olla, ei kuitenkaan jatkuvasti konteissa niin että potkaisisi vahingossa jos koko ajan perässä juoksisi.
Kova haukkumaan ei saisi olla, naapureita ajateltava. Haukkuminen tulisi ainakin olla helposti poiskynittävissä. Liikuntaa tulisi saamaan ehkä yhden ison lenkin päivässä, sen pituus ehkä n. 5km. Muuten pienempiä pissalenkkejä.
Olisi plussaa jos tulisi hyvin toimeen muiden koirien kanssa, alueellamme aika runsaasti koiria, lenkittäessä tulee varmasti enemmän kuin kolme yksilöä vastaan.
Lisäksi sellainen, ettei koira saisi kauheasti kiinnittää huomiota muihin lemmikkeihimme, eli meiltä löytyy kani, kaksi marsua ja akvaario. Ne eivät saisi olla vaarassa.
Kyseessä sitten kummallekin periaatteessa toinen koira, mutta vain siinä mielessä että meillä on ollut kotona lapsuudessa kummallakin koirat. Eli kokemusta on, mutta rajallisesti.
Kiitos jos jaksatte auttaa!
Vastaukset 33
Vanhimmat
Siis valtaosa noista toiviomistasi piirteistä on koulutuskysymyksiä . Vaikka ottaisit rodun josta sanotaan sitä ja tätä niin esim jos et koiraasi sosiaalistuta niin ei varmaan ole sosiaalinen . Sama juttu noiden lemmikkien kanssa myös ei metsästysviettinen koira saa laitettua vahingossakin hengiltä jos ei heti pennusta lähtien opeta . Myös kaunis hihnakäyttäytymine non opittu ominaisuus ... ei synnynäinen .
Koiralle ei myöskään pelkkä lenkkeily riitä että suosittelen lisäämään vapaana oloa ja vaikka tokoa tai muuta ...sitä voi harrasta ihan itsekseenkin koiran kanssa .
Tottakai rotukin ohjaa sitä millainen koiran pitäisi olla mutta kyllä ihminenkin pystyy paljon vaikuttamaan .
jos ja kun teille pentutulee suosittelen että menette ihan ohjattuun pentukouluun jotta opitte kouluttamaan koiraa oikein ...kyseessä on kuitenkin molempien tavallaan ensimmäinen koira jonka itse koulutatte .
Itselläni on sheltti ja vaikka yleisesti ihmsiet pitävät niitä haukkuherkkinä niin minun ja tuntemani sheltit eivät hauku kuin leikkiessään että pitkälti koulutuskysymys .
samaa mieltä! nuo ovat tosiaan koulutuskysymyksiä, mutta jos ajatellaan rotuja, niin:
- Göötillä on metsästys/paimennusvietti, vaatii paljon koulutusta
- kääpiöpinseri on söpö, mutta luonteeltaan itsepäinen "iso koira", joten tarvitsee kokeneen, itsepäisen koiran omistajan mieluiten rinnalleen
- Shiballa on myös metsästysviettiä, koulutuksen vaativuus riippuu yksilöstä, ovat välillä äänekkäitä koiria, mutta niillä on yleensä kiva luonne
- corgi on suht terve rotu, löytyy paimennusviettiä, jotkut voivat olla itsepäisiä, mutta yleisimmin mukavia koiria josta saa hienon perhekoiran
- tolleri on hieno koirarotu, mukavia ovat
- sakemanni tarvitsee hyvän peruskoulutuksen
- labbis ja kultsu aika helppo kouluttaa, ovat rauhallisia ja seurallisia
muita rotuja:
- suomelapinkoira on suht terve, helppo kouluttaa, ja yleensä mahtavaluonteisia!
- eurasier soveltuu moneen paikkaan, niilläkin on yleisimmin mukava luonne, melko helppo kouluttaakkin
- tiibetinspanielit ovat aina hyvä vaihtoehto
- shetlanninlammaskoira ja australianpaimenkoira ovat ihania seurakoiria, jotka oppivat nopeasti, tarvitsevat aktiviteetteja esim. agility tai jokin muu missä käytetään ketteriä jalkoja ja tarvitaan älyä, haukkuminen koulutuksesta kiinni
eli siitä sitten punnitsemaan vaihtoehtoja! kaikissa roduissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta toisilla on niitä hyviä puolia enemmän :)
Labbikset tosin ei näyttelylinjaiset erittäin vilkkaita ja saattavat olla vaativia nuorina ja riehakkaina.
Aloittaja ei ole määritellyt luonnetta kovin paljon joten moni rotu menee sen puolin mutta vaativimmat energisimmät rodut jättäisin pois eli sakemannin.
sheltti amerikan cockeri aussi pon vehnis sussex kookerhond lagotto rotuja on niin paljon ..
...lähinnä pyrkimällä huolehtimaan niistä. Prheensä pienempiin lemmikkeihin, eli laumansa jäseniin, koira ei tietenkään pura metsästysviettiään. Pennusta asti pienempien lemmikkien seurassa kasvaneena koira oppii niiden olevan osa laumaa, on se rodultaan tai vieteiltään sitten minkä lainen koira hyvänsä. Koira kumminkin on aina laumaeläin. Älkää siis olko huolissanne, kunhan hankitte koiran pentuna. Aikuinen koira ei välttämättä ymmärrä, että pienet jyrsijät saattavat kuulua laumaan, eli eivät ole saaliita, ellei ole sellaisiin aikaisemmin tottunut.
Onko toi 85 nimimerkissä sun ikä? No siinä tapauksessa suositelisin jotain vanhaa löytökoiraa. Ei kannattas ottaa pentua kun ei tiedä miten sun terveys voi. Koirasi voi myös elää sinuua pitempää joten varmista sille valmiiksi toinen koti. Onnea koiran etsintään elisemummo!
Hyvä jos ootte miettineet tarkkaan koiran ottamista, Mutta ottakaa ehdottomasti pienikokoinen koira ja kiinnittäkää huomiota lenkkeilytarpeeseen. Isolle sakemannille tai tollerille EI TOD riitä "ehkä yksi iso lenkki ehkä n 5 km". Isot koirat tarvitsee ainakin sen kolme LENKKIÄ, joka on ainakin minulle se pieni lenkki on n. 5 km. Mieti oletko oikeasti valmis sitoutumaan esim. JOKA aamu käyttämään koiraa LENKILLÄ ei pelkällä pissalla, vai eikö ne sun mielestä ansaitse tai tarvitse sitä ollakseen yksin päivän?
Ja tietysti muut aktivoinnit siihen päälle. Muuten tuleekin sitten ongelmia ja paljon ja koira kärsii.
minkälainen turkki ?
Jos pidempi kelpaa niin havannankoira (ei irtoa karvaa, monen värisiä , helppo kouluttaa , sopii agilityyn ,tokoon ja näyttelyihin. Eikä edes hilseile :)
Itse en enään voisi vaihtaa rotua. Havat tulevat myös lasten ja muiden elukoitten kanssa toimeen. Ihana rotu < 3 Ja jos turkki stressaa , itse leikkasimme ihan lyhyeksi niin pesu kerra kk riittää.
on rauhallinen kerrostaloeläjä, ei hauku eikä touhota. Viihtyy sisällä. Liikunnantarve ihan normaali, kunhan pystyy järjestämään myös vapaanajuoksumahdollisuuden. Omaani lenkitän n. 1,5 h päivässä (kaksi lenkkiä), ja muun ajan TOSI rauhallinen kotona, vaikka vasta 10 kk. Kissakin meillä on. Pikkupentuna kyllä kova koulutus, koska on metsästysrotuinen, mutta nyt jo rauhallista, kissa ja koira ovat parhaat ystävät. Ystävällinen ja fiksu koira, hyvät hermot, ei minkäänlaisia ongelmia. Ei kaipaa hirveästi muuta aktiviteettiä. Ei edes tunnu isolta, kun nukkuessaan käpertyy kissan kokoiseksi. Kivaa pukea talvella ulkoilua varten hienoihin vaatteisiin :)
Harva vain asuu vinttihuoneistossa. Muuten jee idea.
kikkelitonttu on hauska huumormiehen alku. ;)
vähän ärsyttävä sellainen...(eli pikkasen kehittymisen varaa on)
Voisivatko eräät nyt lakata pelleilemästä täällä? Tuo on äärimmäisen säälittävää ja lapsellista. Haluan pitää aiheen asiallisena, kiitos.
Kiitokset teille jotka olette vastanneet! Olisiko teillä lisäksi suositella joitakin koirakirjoja joissa tiedot ainakin olisivat paikkansapitäviä ja tämänhetkisiä?
Ja sitten vielä, joku tiedusteli siitä mitä toivoisimme koiran luonteelta. Luulin maininneeni tämän jo ensimmäisessä viestissä, mutta en kai sitten ollutkaan. Eli, haluaisimme mahdollisimman rauhallisen, hiljaisen ja kerrostaloelämään sopivan koiran. En kuitenkaan ole vaatimassa liikoja, eli en odota löytäväni koiraa joka olisi jatkuvasti hiljaa tai ei tekisi mitään koiramaista.
Lisäksi turkista sen verran, että mielellään ei pitkää. Jos muuten sopivalla rodulla on pitkä turkki, se on ok. Mutta katsomme näin aluksi ainakin lähinnä vain lyhytturkkisia koiria.
Tuire Kalmio. Koiran pennun kasvatusopas.
Irina Milan Koirakuiskaaja
hmmm.. mäyräkoira? niitä löytyy lyhyt ja pitkäturkkisena!
Muista roduista ei ole omakohtaista kokemusta, joten ei niistä sen enempää, kääpiöpinsereitä sen sijaan tunnen useampiakin, joten niistä jotakin osaan sanoa..
Kääkkä on suhteellisen haukkuherkkä rotu, ilmoittaa tulevat vieraat, rapusta kuuluvat äänet jne hyvinkin äänekkäästi. Hieman siis tuppaa olemaan vahtikoiran vikaa, sillä muuten ei oikeastaan haukukaan. Tosin tämä haukkuminenkin on pitkälti myös koulutuskysymys, jollei sitä kokonaan pois saisikaan niin ainakin haukkumisen saa vähäiseksi ja hallintaan kouluttamalla.
Kääpiöpinsereitä on aikanaan käytetty rottakoirina maatiloilla, ja se kertonee jotain niiden saalistusvietistä.. Tosin tämäkin on koutusasia, mutta en siltä jättäisi sitä yksinään marsun kanssa samaan huoneeseen (ainakaan jollei marsu ole häkissä turvassa).
Muuten kääpiöpinseri on mielestäni teidän vaatimuksiinne passaava rotu, se jaksaa innostua ja olla mukana menossa ja meiningissä juuri niin kauan kuin sitä riittää mutta osaa olla ja leikkiä myös itsekseen. Se on suuri koira pienissä raameissa, joten huolellinen kasvatus alusta asti takaa sen että aikuisenakin se on tottelevainen ja hyväkäytöksinen perheenjäsen.
Missä päin asut ? Minkä ikäinen olet ? Oletko sinkku ?
Taitaa kikkelitonttu olla vielä pojan koltiainen veikkaisin iäksi 12-16.. :)
Taidat opiskella opettajaksi kun on tiukka linja huumorin suhteen :)
no miten ois clumbersinspanieli tai sussexinspanieli?
Rauhallinen rotu ja kuitenkin mukava koulutettava.
oon hesast ja ja ikää vähemmän kuin mulkkupukilla jos ei olla serkuja niin mennään kimppaan ja puhutaan koiruuksista kaiket illat paitsi jouluna on hiukan kiire.
Hän on tonttu, joka kurkkii kikkeleitä ja ilmeisesti tarvitseekin sellaista :-)
Aito stadilainen on yleensä aika tarkka siitä, millä nimellä kotikaupunkiaan kutsuu. Se on Helsinki tai stadi, ei koskaan hesa. Landet puhuu hesasta, ei helsinkiläiset. Sinänsä mulle aivan se ja sama, mistä olet, mutta stadilainen et ole, jo juttujen ala-arvoinen taso kertoo sen. Ellet ole sitten muuten jotenkin älyllisesti jälkeenjäänyt.
Kanit huomioon ottaen helpommalla pääsette, jos otatte paimennusviettisen koiran, kuin metsästysviettisen. Niin ihania kuin labbikset, kultaiset noutajat ja tollerit ovatkin, ne ovat metsästyskoiria, kani saattaa tulla syödyksi. Gorgit, aussit ja göötit olisi varmasti helpompi ratkaisu teille, miksei sheltit ja collietkin. Collieitahan on myös lyhytkarvaisia, koira on keskikokoinen, helposti koulutettava, miellyttämishaluinen kelpo koira.
Australianpaimenkoira ei näihin kriteereihin sovi. Ei se ole mikään mukava sohvakoira, jolle riittäisi yksi pidempi lenkki päivässä. Niillä on vahtiviettiä, terävyyttä ja tarvitsevat paljon aktiviteettia päivän aikana pysyäkseen poissa pahanteosta (esim. vahtiminen ja tuhoaminen).
Minä ehdotan, että katselet seurakoiria, jotka nimensä mukaisesti ovat juuri niitä.
Shetlanninlammaskoira ja suomenlapinkoira voisivat myöskin olla tutustumisen arvoisia rotuja. Suomenlapinkoirista löytyy kaksi linjamuutosta paimensukuinen lapinkoira ja suomenlapinkoira. Ei ole käyttö- ja näyttöjako vaan veri- ja ulkonäkölinjaero. Kumpikaan ei oikeasti tarvitse mitään kunnollista harrastamista, kunhan muusta aktivoinnista pidetään huolta ja sehän voi sitten olla mitä tahansa temppujen opettamisesta namin piilotukseen.
Eikö aussie ole aika pitkä ikäinen. Meinaa kun ap.llä on ikää jo hulppeat 85v. tietenkin jos löytyy jokin kodeinvaihtaja aussie nii sitten asiat on ok
Kyllä ymmärrän että yrität vain ärsyttää, mutta mainittakoot, että 85 nimeni perässä on syntymävuoteni. ;)
Seurakoirat tuntuvat taas olevan tuttujen koirien perusteella vähän turhaksi kiehnäämässä jaloissa koko ajan, eikä sellainen oikein miellytä... Onkohan olemassa takertumattomia seurakoiria? Sellaisia jotka eivät halua olla jaloissa 24/7 ?
Antaisitko vinkkejä :-)
Raumanmurre
Kyllä paimenkoiriakin tiedän jotka tappavat pikku eläimiä..shelttikin tappoi uskomatonta kyllä siilin. Käänsi tassulla nopeasti sen ympäri ja iski vatsaan. :(
itse ehdotan sussexin spanielia tai clumbersia..mukavia hyviä perhekoiria ja metsästysvietti lähinnä noutava.
Kaikki metsästyskoiratkaan ei tapa vaan noutaa tai paikallistaa saaliin.
ja myös paimennus on metsästämistä eli kootaan saalis yhteen.
tipsut lhasat chow chowt etc..eli omaa myös itsenäisyyttä. Affenpinserikin lienee hieman itsenäinen ja kingkallekin..japanin chin. onhan niitä jotka ei koko ajan häslää.
leijonakoirakin lienee sellainen.
koska lonkkaviat yleisiä ja pv:ttäinen rappurumba ei tee hyvää. Joudutte lopulta kantamaan koiraa rapussa eli miettikää koko sen mukaan.
Eipä ole kovinkaan pitkä lenkki.. ainakaan göötille tommonen ei riittäisi! Saatika sitten sakulle tai labbikselle.. tollerille.. yms. Huoh..
googleta kyseinen rotu. Mutta niitä on vaikea saada. Ja tosiaan, ei ole tyypillinen terrieri, ei luonteeltaan eikä ulkonäöltään.
ja räköttää kaikelle liikkuvalle. Jostain syystä niitä on meidän alueelle eksynyt useampikin.