Saimme muutama viikko sitten naapureiksemme nuoren parin., joilla pari koiraa. Jatkuvaa ulinaa, vikinää, itkemistä, haukuntaa...saatana että käy hermoille oikein kunnolla! Eivätkö ihmiset ymmärrä lemmikkiä hankkiessaan ottaa huomioon lemmikkinsä tarpeet. Hyvä jos itsestään pystytään pitämään huolta, niin vielä koiria hankitaan, jotka kuitenkin vaativat vaikka mitä.
Pinna piukeena
Kurt..
3335
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ymmärrän hermostumisesi. Minulla on myös ollut joskus sellaiset naapurit, joiden koirat ovat pitäneet järkyttävää meteliä asunnossa yksin ollessaan (ja yksin he olivatkin puolet vuorokaudesta sekä arkena että vkl:na). Jatkuvaa ulvontaa ja räksytystä pienimmällekin äänelle mitä rapusta tai toisista asunnoista kuului.
Olen todella eläinrakas ja haaveilen ottavani joskus oman koiran, mutta mielestäni tälläistä räksytystä ei kenenkään tarvitse alkaa kuuntelemaan. Tiedän kokemuksesta, että se on sietämätöntä ja käy hermoille. Itse ainakin aloin varoa mitä uskallan tehdä asunnossani etteivät koirat hermostu, enkä viitsinyt aina lähteä esim. ruokakauppaan tai roskia viemään, koska koirat olisivat haukkuneet mennessä ja tullessa. Säälin muita naapureita niin paljon etten viitsinyt omalta osalta "pahentaa" tilannetta. Kävin kaupassakin mieluummin vasta kun omistajat olivat tulleet kotiin.
Suosittelen, että ilmoitat naapurille (lapulla tai sanomalla suoraan kasvotusten) että koirat haukkuvat ja ulvovat omistajien poissa ollessa. Näin omistajat tulevat tietoiseksi ongelmasta, jos siitä ei ole kukaan sanonut tai ovat ajatelleet ongelman poistuvan uudessa asunnossa. Näin heillä on myös mahdollisuus tehdä jotain asialle. Meillä naapurit hankkivat koirille haukkupannan, mutta koirat oppivat haukkumaan ja ulvomaan "kimeää ja korkealta" mitä panta ei tunnistanut. Eli siitä ei ollut apua.
Jos räksytys ja ulvonta jatkuu, ei sinun auta muu kuin kääntyä isännöitsijän puoleen. Myös muilta naapureilta voi kysyä ovatko koirat häirinneet. Ei naapurin sitten auta muu kuin alkaa etsiä koirilleen päivähoitopaikkaa, uutta kotia, tai muuttaa koirien kanssa omakotitaloon jossa voivat louskuttaa häiritsemättä toisia. Meillä tämä ratkesi niin että naapuri lähti koiriensa kanssa. Uskomattoman rauhallista on ollut sen jälkeen.
Täytyy myös sanoa samaa, että ihmettelen kyllä miksi jotkut ottavat koiran/koiria, kun heillä ei selvästi ole aikaa eläimille. Mitä koiran elämää se sellainen on, että yksin pitää olla aina kotona ja joku joskus käy heittämässä pienen lenkin, lähinnä siitä syystä ettei koira tee tarpeita sisälle. Mihinkään koiraa ei oteta mukaan edes vkl:na, ei viedä puistoon, metsään, kunnolla ulkoilemaan...Eläinrakkaana ihmisenä en todellakaan ymmärrä tällaista.
Koirien pito kerrostalossa on eläinrääkkäystä.
Pidän koirista ja paljon, mutta en missään tapauksessa haaveilekaan ottavani koiraa kerrostaloasuntooni. Se ei ole koiran elämää. Rivitalo maybe, mutta mieluiten omakotitalo.
Samoilla linjoilla aiemman vastaajan kanssa, että mene heti sanomaan. Mitä enemmän pitkität palautteen antamista, sen vaikeampaa on naapureittesi uskoa sinua "koska kukaan muukaan ei ole vielä valittanut".
Yleensä nopea palaute on tehokkaampi keino vaikuttaa asioihin. Ja sano asiallisesti, niin sinua myös kuunnellaan. Tosiasioiden kieltäminen on ensimmäinen reaktio, mutta voit tallentaa meteliä kännyysi ja kuunteluttaa sen naapureillasi. Se yleensä auttaa pääsemään neuvotteluvaiheeseen, mitä koirille voi tehdä.