Ajattelin tehdä asiasta toisen osan ja katsoa asioita hieman tarkemmin.! Aiemmassa taidepolitiikkaa käsittelevissä viesteissä tuli esille muutama mielenkiintoinen seikka. Ensimmäinen oli se että taidemaalariliitto ei ole ammattijärjestö ja tämä minun oli helppo kumota, koska vuonna 2005 taidemaalariliitto on mainostanut jopa omilla sivuillaan olevansa valtakunnallinen taidemaalareiden ammattijärjestö. Mainos muutettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemäni kantelun jälkeen!
Toinen mielenkiintoinen väite on se että Yhdenvertaisuuslaki ei ole osana Perustuslakia ja lähdetäänpäs miettimään asiaa siltä kannalta! Koska jos se ei ole osana Perustuslakia, niin ovatko silloin Yhdistyslaki ja Yhdenvertaisuuslaki samanarvoisia lakeja, niin kuin joku ketjussa esittikin? Ja katsotaanpas ensin asiaa pelkän perustuslain kannalta!
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
ELI PERUSTUSLAKI ANTAA OIKEUDEN PERUSTAA JA KUULUA TAI OLLA KUULUMATTA YHDISTYKSEEN JA OSALLISTUA SEN TOIMINTAAN, SEKÄ TURVAA AMMATILLISEN YHDISTYMISVAPAUDEN JA VAPAUDEN JÄRJESTÄYTYÄ MUIDEN ETUJEN VALVOMISEKSI JA TÄMÄN MUKAAN LIITTO ON ASIASSANI TOIMINUT PERUSTUSLAIN VASTAISESTI ESTÄMÄLLÄ AMMATILLISEN JÄRJESTÄYTYMISENI VUONNA 2005, KOSKA PERUSTUSLAKI ON TULLUT VOIMAAN 1.3.2000.
MUTTA KATSOTAANPAS SITTEN YHDENVERTAISUUSLAKIA JA YHDISTYSLAKIA JA VERRATAAN NIITÄ TOISIINSA, OVATKO NE SITTENKÄÄN SAMANARVOISIA LAKEJA.
Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:
1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;
2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;
3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka
4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.
Yhdistyslaki 26.5.1989/503
12 §
Jäseneksi liittyminen
Sen, joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, on ilmoitettava aikomuksestaan yhdistykselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty.
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES ON RATKAISUSSAAN PÄÄTYNYT YHDISTYSLAIN KANNALLE JA ASETTANUT SEN YHDENVERTAISUUSLAIN EDELLE. VOIMME KUITENKIN SELVÄSTI TODETA ETTÄ YHDISTYSLAKI ON VUODELTA 1989 JA YHDENVERTAISUUSLAKI VUODELTA 2000 JA NÄIN OLLEN UUDEMPI LAINTULKINTA ON YHDENVERTAISUUSLAKI, JOTA MYÖS TUKEE PERUSTUSLAIN 13 § SANAMUODOT.
Toinen mielenkiintoinen väite on se että Yhdenvertaisuuslaki ei ole osana Perustuslakia ja lähdetäänpäs miettimään asiaa siltä kannalta! Koska jos se ei ole osana Perustuslakia, niin ovatko silloin Yhdistyslaki ja Yhdenvertaisuuslaki samanarvoisia lakeja, niin kuin joku ketjussa esittikin? Ja katsotaanpas ensin asiaa pelkän perustuslain kannalta!
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
ELI PERUSTUSLAKI ANTAA OIKEUDEN PERUSTAA JA KUULUA TAI OLLA KUULUMATTA YHDISTYKSEEN JA OSALLISTUA SEN TOIMINTAAN, SEKÄ TURVAA AMMATILLISEN YHDISTYMISVAPAUDEN JA VAPAUDEN JÄRJESTÄYTYÄ MUIDEN ETUJEN VALVOMISEKSI JA TÄMÄN MUKAAN LIITTO ON ASIASSANI TOIMINUT PERUSTUSLAIN VASTAISESTI ESTÄMÄLLÄ AMMATILLISEN JÄRJESTÄYTYMISENI VUONNA 2005, KOSKA PERUSTUSLAKI ON TULLUT VOIMAAN 1.3.2000.
MUTTA KATSOTAANPAS SITTEN YHDENVERTAISUUSLAKIA JA YHDISTYSLAKIA JA VERRATAAN NIITÄ TOISIINSA, OVATKO NE SITTENKÄÄN SAMANARVOISIA LAKEJA.
Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:
1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;
2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;
3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka
4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.
Yhdistyslaki 26.5.1989/503
12 §
Jäseneksi liittyminen
Sen, joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, on ilmoitettava aikomuksestaan yhdistykselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty.
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES ON RATKAISUSSAAN PÄÄTYNYT YHDISTYSLAIN KANNALLE JA ASETTANUT SEN YHDENVERTAISUUSLAIN EDELLE. VOIMME KUITENKIN SELVÄSTI TODETA ETTÄ YHDISTYSLAKI ON VUODELTA 1989 JA YHDENVERTAISUUSLAKI VUODELTA 2000 JA NÄIN OLLEN UUDEMPI LAINTULKINTA ON YHDENVERTAISUUSLAKI, JOTA MYÖS TUKEE PERUSTUSLAIN 13 § SANAMUODOT.
Vastaukset 4
Vanhimmat
JA NÄIN ASIASTA SANOO EUROOPAN PERUSOIKEUSKIRJA
EUROOPAN UNIONIN
PERUSOIKEUSKIRJA
(2000/C 364/01)
12 artikla
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
1. Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen kaikilla tasoilla
erityisesti poliittisessa, ammattiyhdistys- ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, mihin sisältyy, että
jokaisella on oikeus perustaa yhdessä muiden kanssa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.
JA TÄSSÄ EUROOPAN NEUVOSTON DIREKTIIVI
Neuvoston direktiivi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 76/207/ETY, jäljempänä työelämän yleinen tasa-arvodirektiivi, on pohjana tasa-arvon edistämiselle työelämässä. Parlamentin ja neuvoston direktiivi edellä mainitun direktiivin muuttamisesta 2002/73/EY laajensi direktiivin alaa. Muutosdirektiivi on tullut voimaan 5 päivänä lokakuuta 2002 ja sen noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on saatettava voimaan viimeistään 5 päivänä lokakuuta 2005.
Muutosdirektiivin 3 artiklan 1 kohdan perusteella direktiiviä sovelletaan julkisella ja yksityisellä sektorilla, julkiset laitokset mukaan lukien, seuraavilla aloilla:
a) työpaikan, itsenäisenä ammatinharjoittajana tehdyn työn tai toimen saamisen ehdot, valinta- ja työhönottoperusteet mukaan lukien, toimialasta ja ammattiasemasta riippumatta, uralla eteneminen mukaan lukien;
b) mahdollisuus kaikenlaiseen ja -tasoiseen ammatilliseen ohjaukseen ja koulutukseen, ammatilliseen jatkokoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, työkokemus mukaan lukien;
c) työehdot ja työolot, mukaan lukien irtisanominen, sekä palkka samapalkkaisuusdirektiivissä säädetyn mukaisesti;
d) jäsenyys ja toiminta työntekijä- tai työnantajajärjestössä, tai järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, sekä kyseisten järjestöjen tarjoamat edut.
JOTEN NIIN EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA KUIN DIREKTIIVIKIN OVAT OLLEET VOIMASSA LOKAKUUSSA 2005.
NÄIN OLLEN NIIN TAIDEMAALARILIITON KUIN EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN PÄÄTÖKSET ASIASSA OVAT OLLEET LAINVASTAISIA, KOSKA EU.N PERUSOIKEUSKIRJA JA DIREKTIIVIT MENEVÄT KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN OHI JA NIITÄ PITÄISI ENSISIJAISESTI NOUDATTAA!
JA ON MYÖS SELVÄÄ ETTÄ KUN TAIDEMAALARILIITTO JA SEN PÄÄSIHTEERI JA LAKIMIES TERHI AALTONEN PUOLUSTAUTUU TEKEMIÄÄN PERUSOIKEUSRIKKOMUKSIA SILLÄ ETTÄ MAAMME YLIN OIKEUSVALVOJA ON RATKAISSUT ASIAN LAINVASTAISESTI, OTTAMATTA LAINKAAN HUOMIOON MAAMME SOLMIMIA KANSAINVÄLISIÄ PERUSOIKEUSSOPIMUKSIA JA VOIMASSA OLEVIA EU DIREKTIIVIA, HÄN JA LIITTO TOSIASIASSA PUOLUSTAUTUVAT AIVAN SAMALLA TAVALLA KUIN NATSIT PUOLUSTAUTUIVAT NURNBERGIN SOTASYYLLISYYSOIKEUDENKÄYNNISSÄ.
Voimme siis selvästi todeta Yhdenvertaisuuslain tulleen meille voimaan EU:n direktiivin ja Perusoikeuskirjan muodossa ja molemmat menevät ohi kansallisen lainsäädännön ja molemmat ovat olleet voimassa kyseisenä ajankohtana. Joten kun eduskunnan oikeusasiamies asettaa yhdistyslain EU direktiivin ja Perusoikeuskirjan edelle laintulkinnassaan, niin hän syyllistyy itsekin laittomaan laintulkintaan.
Ja kaikki ne jotka puolustavat eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua asiassa, toimivat aivan samalla tavalla kuin natsit Nurnbergissa. Koska nykyisten ihmis- ja perusoikeussäännöissä lähdetään siitä ettei ylemmän laillisuusvalvojan, eismiehen tai kenenkään muunkaan käskystä tai luvalla saa syyllistyä toisen ihmisen perus- tai ihmisoikeuksien polkemiseen. Vaan vastuu kuuluu aina ihmiselle itselleen ja tässä tapauksessa vaikka vastuu on voitu kokonaan välttää, niin ei se silti poista perusoikeusrikkomuksia!
Luin noi tänne kopioimasi pykälät tarkoin ja ennenkaikkea ne tulkintasi :). En varmaankaan osu kovinkaan pieleen kun väitän että juuri nuo tulkintasi herättävät muissakin lukijoissa hilpeyttä. Eikä siihen ei tarvitse edes olla mikään kirjanoppinut huomatakseen että käsityskykysi näissä asioissa on pyöreä nolla ja yritin tämän sanoa mahdollisimman nätisti että et taas häiriintyisi menemään henkilökohtaisuuksiin.
Kun nyt huomaan tuon todellisen "tietämyksesi" noiden lakipykälien tulkinnasta niin ainakin minä katson parhaimmaksi vetäytyä tästä keskustelusta ja olen varma että en tässäkään ole ainoa.
Toivottavasti hankit alan kirjallisuutta tai yritä hyvä mies ainakin keskustella noista asioista oikeasti tietävien kanssa. Laki näet ei aina ole niinkuin se luetaan.
##Luin noi tänne kopioimasi pykälät tarkoin ja ennenkaikkea ne tulkintasi :). En varmaankaan osu kovinkaan pieleen kun väitän että juuri nuo tulkintasi herättävät muissakin lukijoissa hilpeyttä. Eikä siihen ei tarvitse edes olla mikään kirjanoppinut huomatakseen että käsityskykysi näissä asioissa on pyöreä nolla ja yritin tämän sanoa mahdollisimman nätisti että et taas häiriintyisi menemään henkilökohtaisuuksiin.,##
Ei kyllä minun tulkintani on oikea ja sen sijaan että yleistät ja esität näkemyksiäsi ilman perusteita, niin kumoa esittämäni asiat ja lakipykälät! Pystytkö???
##Kun nyt huomaan tuon todellisen "tietämyksesi" noiden lakipykälien tulkinnasta niin ainakin minä katson parhaimmaksi vetäytyä tästä keskustelusta ja olen varma että en tässäkään ole ainoa.
Toivottavasti hankit alan kirjallisuutta tai yritä hyvä mies ainakin keskustella noista asioista oikeasti tietävien kanssa. Laki näet ei aina ole niinkuin se luetaan.##
Et kuitenkaan edes yritä korjata minun tulkintaani lakipykälistä, joten eikö tieto-taito riitä??? Miksi muuten hakea alan kirjallisuutta, kun kaikki tiedot löytyvät netistä. Ja keskustelunhan olen herättänyt ainoassa paikassa jossa se avoimesti ja julkisesti on mahdollista, koska esimerkiksi virallinen taidelehti julkisista tuista huolimatta ei tarjoa siihen mahdollisuutta.
Ja lopuksi haluaisin sanoa että minusta olisi ollut kiva jos olisit voinut esittää missä kohtaa laintulkintani olivat vääriä ja korjata miten ne pitäisi tulkita ja myös perustella asiat! Tuossa ensimmäisessä taidepolitiikkaa käsittelevässä ketjussa tuli vain kaksi mielenkiintoista asiaa esille jolla omat tulkintani yritettiin oikeasti ja asiallisesti kumota! Ja ne molemmat kumoan esille tuomissani asioissa tässä ketjussa, sekä teen sen juridisesti pitävästi!
Asia on kuitenkin niin mielenkiintoinen ja tärkeä kaikkien taiteilijoiden perusoikeuksien kannalta, että olisi hyvä jos joku yrittäisi etsiä väittämästäni jotain mikä ei juridisesti pitäisi paikkaansa ja myös esittäisi sen avoimesti. Kyse on taiteilijoiden perusoikeuksista!!!