MIes painostaa muuttoon

Olen 12-vuotiaan murkun äiti. Seurustelen toisessa kaupungissa asuvan miehen kanssa nyt toista vuotta. Mies opiskelee vielä kolmisen vuotta ja sen jälkeen ei tiedä mihin asettuu. Mieheni lapset lähtevät joka viikonloppu äidilleen joka asuu minun kaupungissani, eli reissaavat koko ajan. Oman lapseni isä asuu myös samassa kaupungissa kuin me. Mieheni voisi vaihtaa opintonsa meidän kaupunkiimme mutta ei halua sitä tehdä. Sen sijaan vaatii minua ja lastani viikottain muuttamaan luokseen ja perustamaan uusperheen jotta arki olisi hänelle helpompaa. Lapseni ei missään tapauksessa halua muuttaa kauas isästään. Mieheni painostaa ja uhkailee suhteen loppumisella jos en tee ratkaisua lähiaikoina. Minulla on hyvä työpaikka ja omat ystävät ja sukulaiset tukiverkkona lähelläni, kaiken tämän jättäisin taakseni. MIesystäväni ja lapseni ihmissuhde on vielä kovin etäinen ja lapseni on äkäisessä murkkuiässä. MIes sanoo minun olevan itsekäs kun ajattelen vain lapseni parasta. On järjetöntä pakottaa lapaset sellaiseen tilanteeseen, jossa heidän on pakko matkustaa aivan koko ajan kun muitakin vaihtoehtoja on. Miehen lapset ovat myös murrosikäisiä ja mielestäni tämä olisi pahin vaihe ylipäätään laittaa uusperhettä pystyyn. Vaakakupissa siis joko lapseni etu tai suhteen päättyminen. Onko kellään kokemuksia vastaavanlaisesta tilanteesta ja miten ne ovat ratkenneet? Jatkuva painostaminen kuormittaa minua todella paljon.
12624
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Varmaan itse jo kirjoittaessasi näet kuka tässä on itsekäs ja ikäisekseen tosi idiootti, jos vielä uhkailee. Vaikka teillä olis nyt kuinka ihanaa, niin järkevämmin teet, kun et muuta, pysyt kotikaupungissa murkun kanssa ja jatkat etäsuhdetta - jos se on jatkuakseen. Ja jos se on loppuakseen, niin sitten on. Sehän nyt sitten kertoo tästä miehestä todellakin jotakin. On vain eduksi mikäli suhde kusipäähän loppuu, kun kusipäisyys tulee ilmi, vaikka eihän se tietysti kivaa ole.

Tee ratkaisusi järkevänä naisena, kaikkien lasten etua ajatellen. Joko mies saa voimia ajatella järkevästi hänkin, tai sitten kiukuttelee siellä itsekseen. Tsemppiä.

Äänestä

Minä en näe mitään syytä miksi sinun ja lapsesi pitäisi muuttaa toiselle paikkakunnalle. Viestissäsi on niin paljon plussia jotka puoltavat asumista nykyisellä paikkakunnalla. Ainoa jonka kannattaisi muuttoa harkita on mies. Minä en ymmärrä että miksi aina pitäisi asua yhdessä ja elää sitä arkea yhdessä. Tokihan se helpompaa ja taloudellisempaa olisi mutta onhan elämässä niin paljon muitakin asioita joita pitää miettiä ennenkuin uusperhettä perustaa.

Itselläni on kokemusta kahdesta kaukosuhteesta ja ne eivät todellakaan kestäneet. Minä en edes missään vaiheessa halunnut keskustella muutosta vaan olisin halunnut seurustella niin että olisi asuttu kumpikin omilla paikkakunnillamme. Tähän miehet eivät olleet valmiita.

Äänestä
  • Varsinkin kun mieheni on selvästi sanonut että tarvitsee jonkun jakamaan arjen työt koska ei itse jaksa, eipä ole kovin ruusuinen lähtökohta mullistaa meidän elämää. Olen koittanut vääntää rautalangasta sitä, että uusperheen muotoutuminen vie vuosia, sitä ei vaan muuteta yhteen ja kaikki sujuu kuin tanssi, tätä ei ymmärrä ollenkaan. Parisuhteeseen ja rakkauteen ei voi kuulua pakolla vaatiminen tai painostaminen. Tässä se rakkaus nyt varmaan testataan, että jaksaako mies odottaa vai ei kunnes lapset ovat kasvaneet. Toisaalta en minäkään voi häntä pyytää odottamaan jos haluaa pikaisesti perheen pystyyn. Sellaista hintaa en äitinä voi maksaa, että lapseni joutuu kärsimään ja jättämään hänelle rakkaat asiat.

    Äänestä

  • Painostettu kirjoitti:

    Varsinkin kun mieheni on selvästi sanonut että tarvitsee jonkun jakamaan arjen työt koska ei itse jaksa, eipä ole kovin ruusuinen lähtökohta mullistaa meidän elämää. Olen koittanut vääntää rautalangasta sitä, että uusperheen muotoutuminen vie vuosia, sitä ei vaan muuteta yhteen ja kaikki sujuu kuin tanssi, tätä ei ymmärrä ollenkaan. Parisuhteeseen ja rakkauteen ei voi kuulua pakolla vaatiminen tai painostaminen. Tässä se rakkaus nyt varmaan testataan, että jaksaako mies odottaa vai ei kunnes lapset ovat kasvaneet. Toisaalta en minäkään voi häntä pyytää odottamaan jos haluaa pikaisesti perheen pystyyn. Sellaista hintaa en äitinä voi maksaa, että lapseni joutuu kärsimään ja jättämään hänelle rakkaat asiat.

    Kyllähän meidän on aina ajateltava ensisijaisesti lasta ja mikä on lapselle parasta. Aikuinen voi jättää omat tarpeensa ja halunsa hetkeksi syrjään kunhan vain lapsella on hyvä olla. Ehkä meidän naisten on helpompi ajatella näin sillä jostain kumman syystä me jaksamme pyörittää sitä arkea ilman apuakin. Kieltämättä tänä talvena on tullut mieleen ajatus ehdottaa miesystävälleni että muuttaa meille kun on jatkuvasti lumitöitä. Mutta vielä toistaiseksi olen pitänyt suuni kiinni; kolannut pihaaa ja antanut miehen kolata silloin kun on meillä käymässä.

    Aito ja oikea rakkaus kyllä jaksaa odottaa ja ottaa myös huomioon kaikki kuviossa mukana olevat henkilöt. Ketään ei voi toki pakottaa odottamaan ja jos mies haluaa uuden perheen (kotiapulaisen) heti niin silloin se ei ollut aitoa rakkautta teidän välillänne. Eikä teitä ollut tarkoitettu toisillenne! Näin se vain menee, sille ei voi mitään.

    Äänestä

mihinkään. Jätä moinen painostaja ja etsi mies joka arvostaa.
Miksi suostut miseen painostajan kanssa olemisieen?
Mut onhan se niinkin, että lapsiakin painostetaan muuttamaan viikottain.. ja lapsen on pakko suostua! Mutta aikuisen ei...
Oikeesti voisit hyväksyä, sillä lapsetkin hyväksyy, ja se on heidän parhaaksi. Jos tuokin on sun parhaaksi. Sinun etu.

Äänestä

sanoisin moiselle ukolle et asia selvä sitten, erotaan sitten.
Älä ihmeessä anna äijän itseäsi pompotella !

Äänestä

sinulle ja vielä parempi lapsellesi olla siellä missä nyt olette! Aika vähäjaksoinen mies, jos ei jaksa huusholleerata yksin... Anna kenkää, oikea tulee vastaan kun on tullakseen.

Äänestä

Notta ihan pölövästi oot jos tuohon suostut?

Äänestä

muuta!!! Lapsesi on todella haavoittuvassa iässä ja tiedät jo nyt tekeväsi virheen jos muutat, riskit epäonnistua ja pahasti ovat liian suuret. Pidä pääsi, ja katso miten mies reagoi. Saattaahan olla, että olet hänelle sittenkin niin tärkeä, että on valmis joustamaan. Jos ei , voit yrittää unohtaa hänet ja katsoa miltä elämä muutaman kuukauden kuluttua näyttää.

Äänestä

vaikka oikein paperilla, mitä menettäisit ja mitä saisit, jos suostuisit miehen vaatimukseen.
Menetyksiä olet jo listannutkin. Saantipuolelle ei näytä jäävän muuta kuin luuserimies. Ei taida opiskelijalta lastenelatusten jälkeen jäädä edes rahaa, vaan joutuisit luultavasti elättämään häntä. Sehän se arkea helpottaisikin.

Äänestä

Ja älä missään nimessä muuta miesystäväsi kanssa yhteen ennen kuin hänellä on työpaikka koska jos muutat nyt niin olet hänelle elättäjä kun sinä olet töissä ja maksat kaiken kun opiskelijalla ei ole rahaa.
Lapsesi on herkässä iässä ja pitää olla tuttu ympäristö ja sanot meisystävällesi että lapsi on paljon tärkeämpi kuin hän koska mies ei ole lapsen isä. Ensin lapsen hyvinvointi ja sitten muu elämä. Miehesi tapa uhkailla ei kuulu seurusteluun vaan tämänkaltaiset asaiat pitää miettiä tarkkaan ja lapsen edun mukaista etttä et muuta mihinkään ennen kuin lapsi on 18v tai muuttaa kotoa pois.

Äänestä
  • sinä lissu paska.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kahden tulen välissä kirjoitti:

Olen 12-vuotiaan murkun äiti. Seurustelen toisessa kaupungissa asuvan miehen kanssa nyt toista vuotta. Mies opiskelee vielä kolmisen vuotta ja sen jälkeen ei tiedä mihin asettuu. Mieheni lapset lähtevät joka viikonloppu äidilleen joka asuu minun kaupungissani, eli reissaavat koko ajan. Oman lapseni isä asuu myös samassa kaupungissa kuin me. Mieheni voisi vaihtaa opintonsa meidän kaupunkiimme mutta ei halua sitä tehdä. Sen sijaan vaatii minua ja lastani viikottain muuttamaan luokseen ja perustamaan uusperheen jotta arki olisi hänelle helpompaa. Lapseni ei missään tapauksessa halua muuttaa kauas isästään. Mieheni painostaa ja uhkailee suhteen loppumisella jos en tee ratkaisua lähiaikoina. Minulla on hyvä työpaikka ja omat ystävät ja sukulaiset tukiverkkona lähelläni, kaiken tämän jättäisin taakseni. MIesystäväni ja lapseni ihmissuhde on vielä kovin etäinen ja lapseni on äkäisessä murkkuiässä. MIes sanoo minun olevan itsekäs kun ajattelen vain lapseni parasta. On järjetöntä pakottaa lapaset sellaiseen tilanteeseen, jossa heidän on pakko matkustaa aivan koko ajan kun muitakin vaihtoehtoja on. Miehen lapset ovat myös murrosikäisiä ja mielestäni tämä olisi pahin vaihe ylipäätään laittaa uusperhettä pystyyn. Vaakakupissa siis joko lapseni etu tai suhteen päättyminen. Onko kellään kokemuksia vastaavanlaisesta tilanteesta ja miten ne ovat ratkenneet? Jatkuva painostaminen kuormittaa minua todella paljon.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu