Saatteko kutsuja joissa on pukukoodi merkittynä? Onko sellaisilla tälle ikäluokalle enään suurtakaan merkitystä? Itselläni alkaa olemaan että hautajaisiin tumma puku muut kutsut menee casual pukeutumisen piikkiin. Vaimolla on enemmän ongelmana että mihinkä mahtuu kun vaatteet tuppaavat kutistumaan henkarissa.
Tämä tuli mieleen kun luin että kutsuun merkitty pukeutumiskoodi helpottaa elämää, helpottaako?
Tämä tuli mieleen kun luin että kutsuun merkitty pukeutumiskoodi helpottaa elämää, helpottaako?
Vastaukset 31
Vanhimmat
tulee tällainen kutsu. Kyllä se helpottaa, vaikka tässä iässä suunnilleen tietää, miten pukeudutaan.
Linnankutsuille, vai?
en ole vielä ollut sellaisessa juhlassa, missä pitäisi pukeutua etiketin mukaan. Olavinlinnassa olen ollut jonkinlaisissa juhlissa. Mutta kohta on vaalit ja kuviot muuttuvat.
Samoin, nuo hautajaiset tuppaa olemaan lisääntymään päin. On onneksi vastapainoksi häitä, ja nimenantotilaisuuksiakin.
Kaksi kesää sitten viimeksi oli tuollainen kutsu, eli tosi harvoin enää.
Uskon osaavani pukeutua etiketin mukaan, ilman erillistä koodiakin ;))
miehillä, liian helppoa..*huoks* :/
Mutta onneksi ei tule niiiin tärkeitä menojakaan joihin täytyisi pukeutua vimpan päälle, - noo ristiäisiin ostin kyllä uuden "läningin" ja jakun, ja ja - täytyihän ne kegätkin olla samaa sarjaa..ihan omaksi iloksi vain..ei ollut pukukoodattu juhla..mutku..jne..
-mutta lahjatoive listoja sitäkin enemmän. Ennen sai tyytyä viiteen painekattilaan häissään t.m.v, mutta nyt listat on valmiina, josta voi ruksata ostoksensa. Eipähän tule kymmeni maljakoita.
Samoin on rahalahjojen kanssa. Rippilapsetkin tuhahtelee 100,-€ edessä. Silti käyn juhlissa, joihin kutsutaan.
on maailma täynnänsä.
Halutun etiketin mukainen pukeutuminen, niiaaminen, pokkaaminen, ruokailuvälineiden oikeaoppinen käyttäminen, Valkoviinilasiin tarttuminen jalasta ei kuupasta, keittolusikan käyttäminen sirosti ja itsestä poispäin, haarukkaan pistäminen ei kauhominen jne.
Nuo ovat sivistyneen ihmisen merkkejä.
Sivistys ei ole pakollista eikä kaikille mahdollistakaan.
Yleensä sen puuttuminen annetaan hyväntahtoisesti naureskellen anteeksi, mutta uutta kutsua ei tule.
H
piikuisen rasittaa kun joskus on ravintolassa niin eivät ihmiset enää ollenkaan pukeudu. Siinä kun seurueen kanssa juhlistetaan jotain ja syödään vähän paremmin niin muu väki on pukeutuneena farkkuihin ja paitoihin (nekin parhaat päivät nähneenä ja saippuaa säästäneinä). Omassa nuoruudessa ei ravintolaan ollut asiaa ilman pikkutakkia ja solmiota.
Se on tätä päivää ja jokaisella ajalla on omat tapansa.
Kaikkialla ei ole pelkkiä ruokaravintoloita, asiakaspohjan puutteessa on joillain paikkakunnilla vain sekaravintola. Sille ei voi mitään, mutta jos ruoka-ravintola on, niin minustakin sinne voisi vaatia vähän enemmän asennetta vaatetukseen.
Olen itsekin joskus masentunut Tournedos: ta nauttivasta seurueesta joka juo kaljaa sen kanssa, vanhoissa farkuissa ja hohottavat Brittney Spearsin viimeisimmistä bikinikuvista.
Itse kun, puku päällä, pyrin näyttelemään herrasmiestä jollekin ladylle, kynttilöiden kera.
H.
kerran vuodessa ainakin (jollen useammin riippuen siitä käyttäydynkö itse kiltisti) pääsen ulos syömään. Siis äitienpäivälounaalle. No. Silloin ilokseni kyllä ihmiset todella pukeutuvat vähän paremmin. Monella miehellä on puku päällä... Viimeksi kun tuolla Lasipalatsissa olimme. Niin yksistään tämä ja se että, ruoka todella hyvää. Toi tähän lisätunnelman. Itse tuo ravintolahan sitten eräänlainen kulttimesta rakennustaiteellisesti on aina...ja merkitsee myös paljon jos oman kaupunkinsa historiaa arvostaa...
Eli kyllä väittäisin näin. Että, 'Suomessa tätä vielä onneksi myös arvostetaan. Eli pukeutumista tilanteen mukaisesti.
Tsau:Friidu
Tumma puku käy melkein minne tahansa. Ja frakin tai smokin saa vuokrattua, tosin vuokraamoita ei ihan kaikkialla ole. Naisilla on tuo ikuinen kutistumisongelma. Mutta kun niillä se vika kans, että ne ei halua käyttää samaa kledjua jokapaikassa. Kaiva vaan suosiolla kuvetta, kun vaatteet on seuraavan kerran kutistuneet.
=DW=
Kaikki miehet eivät ymmärrä;))) Nainenhan on miehen kallein koru. Miksi siis pihistellä....Kunnon mies arvostaa sitä että, nainen on kaunis ja osaa pukeutua myös tyylikkäästi ja pitää ulkonäöstään myös huolta...se tosin vähän maksaa...;))) Nainen sitten..vastavuoroisesti pysyköön arjen pyörittäjänä siellä keittiössä suu supussa...ja passatkoon miestään...kaiken tavoin. Eläköön se ero miehen ja naisen välillä.
Tsau:Friidu
(Friidu ei ole yhtään venakko;))) muuten vaan samanlaisia arvoja... Nainen on tyytyväinen ja mies on tyytyväinen. Sehän on onnellisen avioliiton salaisuus....
Meille opetettiin nuorena ettei työläisen pidä ottaa kaunista vaimoa, sellaista ei ole varaa ylläpitää.
Saippua on halpaa joten ei sen työmiehen muijan tarvi silti likainenkaan olla.
itse tuossa kun vähän perehtynyt siis vain vähän...tähän venäläiseen kulttuuriin. Isoäitini kun sieltä...no. Siellä ajatellaan juuri niinkuin itsekin ajattelen. Venäläläinen mies arvostaa naisensa (olkoon sitten työläinen tai ei sosiaalisella asemalla ei merkitystä tässä kuitenkaan) hyvin korkealle. Nainen on koru. Johon satsataan. Tuottaahan hän miehelle myös ylpeyden aihetta, mies siis kohottaa aina maljan naiselle, maksaa ravintolakäynnit on erittäin kohtelias auttaa painavien tavaroiden kantamisessa ym. Mutta, ei osallistu kotitöihin. Nainen hoitaa kaiken itse. Vastavuoroisesti mies voi olla hyvin sovinistinen ja onkin hänellä saa olla rakastajattaria....Nainen, taas on ylpeä roolistaan. Miehen ja naisen välinen ero on todella olemassa. Venäläiset ihmettelet oikeastaan säälivät meitä Pohjoismaalaisia tasa-arvo pyrkimyksinemme....eivät ymmärrä.
sellainen sanonta on Venäjällä olemassa: Mies on perhee pää ja nainen sen kaula. No, nainenhan loppupelissä kuitenkin ohjaa tuolla kaulallaan miestä mihin sen täytyy sen pään kääntyä;))) Jotenkin minulle kyllä sopisi itselleni tämä venäläinen mies vallan hyvin;))) Muista en mene takuuseen;)))
Tsau:Friidu
Tuossa kun laitoin sosiaalisen tatuksen...siellä on vähän erinlainen tapa vain ajatella....elämästä...mihin satsataan..ja millä volyymilla...ja miten. Juhlat ovat esim. hyvä. Ei silloin olla kipeitä eikä köyhiä...on kunnia asia venäläiselle miehelle tarjota. Jos, menet ja tyrkyt osuuttasi sitä pidetään loukkauksena ja suurena typeryytenä isäntää kohtaan...esim. nainen ei koskaan saa tyrkyttää osuttaan ravintolalaskusta..eivät ymmärrä...;)))) kun sellainen ei kuulu venäläiseen kulttuuriin..ollenkaan.
valta ulottuu vain kodin seinien sisäpuolelle.
on oppinut nauttimaan kaikenlaisesta ulkomaalaisesta.
Pullealla Blinillä saa venäläisen naisen hiljaiseksi, kunhan katsoo mihin sen työntää.
Ruotsalainen hiljenee kun sanoo että näytät ihastuttavan naisasianaiselliselta.
Saksalaiselle voi karjaista: Raus! We till zimmer gehen, Tai jotain .)
Jenkkitytölle voi sanoa että: This is Finland, not Hollywood.
Etelämaalaiselle voi sanoa: ota pois toi ?(%"z>() tai mikä sen nimi nyt on, tämä ei mahdu silmäaukoista.
:)
H.
Kuten itse kirjoitit, että olet VÄHÄN perehtynyt, mutta se vähän perehtyminen ei kuitenkaan salli yleistämistä.
vaatisi kyllä paljoon vastaamisen.
Niin sanottu kuittaileminen ei sovi aikuiselle ihmiselle.
Friidu on ystävähkelikköni, ja soisin että hänellekin kirjoitettaisiin aikuisesti, vaikka se idootti onkin.
H.
Tiedät kuitenkin että, YRITÄN olla ONNELLINEN idiootti;))) se vaatii kyllä todella paljon;))) Minä en tahdo yleistää. Tahdon vain venäläisen miehen itselleni. Hitsi mitäs en nuorena naisena suostunut kosintaan Moskovan Punaisella torilla. Kiovaan olisin joutunut...Turha sitä enää itsekellä..
Tämä on muuten tosi tarina. Opas minulle kertoi myöhemmin että, jos venäläinen mies näyttää sinulle valokuvansa lompakosta ja heittää sinne kaivoon ruplan kolikoita. Hän toivoo, oikeesti kohtaavasi sinut vielä uudestaan...
Mitenkäs sinne Moskovaan...sanoo, Friidu...ja alkaa ottamaan asiasta selvää oikeesti...Eikö sinne nyt jotenkin vielä?)))) pääsisi...
Tsau:Friidu
on luotu, ettei tarvi miettiä mitä hienoihin juhliin niskaansa vetää.
Taitaa harva meistä saada sellaisiin kutsukortteja.
Hautajaisissakin olen nähnyt milloin minkäkinlaista pukeutumista.
Kukaanhan ei sure vaatteillaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9647817/47987771
H.
mutten arkistoi tämän palstan kirjoituksia koneelleni, saaati aivosoluihini. Aivoillani kehittelen uutta ja olevaa kuin myös tulevaa, en mennyttä ja unhoon poistuvaa.
Tiedän sanovani turhaan, mutta mikä elämässä on pannut sinutkin aliarvioimaan muiden tänne kirjoittavien ihmisten järkeä ja ulostuontia?
Retorista, tosin.
Aikasti usein analysoin kommentteja ja vastauksia.
Ja niin tuo vammani ei saa minua kopioimaan tai ottamaan aihetta muilta fiksuilta.
H.
yksi alalaji on toisten tunteiden huomioiminen. Mutta, tämä tästä, en vaivaa teidän fiksuuttanne enempää tyhmyydelläni. ;))
joka ei kenellekään ole ongelma?
Totesit tuolla aikaisemmin jotain siihen suuntaan, että sille, joka ei kaikkia tervehtimiseen tai ruokailuvälineiden käyttöön liittyviä "hienouksia" hallitse, naureskellaan hyväntahtoisesti eikä häntä kutsuta toiste.
Niinhän ei tietenkään tehdä, vaan ollaan kuin ei oltaiskaan, mikäli joku tekee silmiinpistävän mokan. Tämähän nyt opetetaan jo naperoille.
Pikkuvirheitä ei edes kukaan huomaa, eikä välitä. Juhliin yleensä kutsutaan ne, joiden kutsumatta jättäminen olisi se varsinainen emämoka tai suoranainen loukkaus, tunnistivat nuo kalaveitsen tai eivät. Usein kutsutaan myös niitä, jotka ovat puutteellisine käytöstapoineenkin aina odotettuja ja toivottuja vieraita, vaikka eivät tiukasti ottaen vieraslistalle oikein kuuluisikaan.
Suhtautuminen asiaan tunteellisesti on.
Herra/Rouva on hyvä ja vaivaa edelleen.
H.
vaikka ei ole viuhkaa minkä taakse piiloutua.
SIvistystä ei saa sanoilla, se on myötäsyntyinen ominaisuus.
H.
silti net ov vaa perhejuhlii.
Eiku ei sentäs,niis lukee "Asu vapaa,mut pakolline."
Meijän kulttuuri on opettanu riittävät vaatettamistavat.
Häihi ei mennä valkosis,hautajaisii ei riakkuvis jne.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9647817/47987771
Aloitus ei, mielestäni, ollut lapsille.
H.
niin hienoihin tilaisuuksiin päässyt, että olisi pukukoodia tarvinnut tutkailla.
Mutta aina on siistit ostovaatteet päällä, kun johonkin tilaisuuteen menen.
Juuri hiljattain olin ravintolaillallisilla, missä oli ns pukukoodi ja todella
kirjavaa ja vapaata oli pukeutuminen.
Oli nuoria naisia, joiden asut muistuttivat entisajan alusvaatteita, mutta kauniille,
hyväryhtisille kantajille sopivat mainiosti.
Me isoäidit peittelimme paljasta nahkaamme ja kuvittelimme olevamme tyylikkäitä
Nuoret miehet paidan ylänappi auki ja joillakin 50-luvun musta hyvin kapea tekokuitu
kravatti ja aivan liian pieneltä näyttävä puku.
Senioriherroilta löytyi silkkiä, kashmiria ja mittatilauksia.
Ajat muuttuvat ja pukeutuminen sen myötä, mutta hyvät tavat pysyvät.