Veneiden perien erot, tasaperä vs "veneperä"

Ääliökö?

Ihan tyhmä kysymys,mutta vastatkaa tyhmälle.
Mitä käytännön eroa ulkonäön lisäksi on ajettavuudessa/ominaisuuksissa tasaperäisellä ja veneperäisellä veneellä?

11

3163

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tarkoitat varmaan suippoa joka löytyy uppoumarunkoisista, menevät pienellä koneella hiljaa ja "tankillinen riittää koko kesäksi".
      Tasaperä liittyy, useimmiten, liukuvaan tai puoliliukuvaan jotka vaatii isot koneet.
      Jos on takakabiini niin tasaperässä se on yleensä ISO

    • die shell

      Ero tosiaankin liittyy suunniteluperusteisiin ja runkomalliin; uppoumarunkoinen vene kulkee pienimmällä kulutuksella ja peräaallolla virtaviivaisen muotoisena (runkonopeus siten tulee vastaan), jos katsot purjeveneiden vesilinjaa, niin tylpän risteilijäperän alla vesilinjan muoto on takaa suippo.

      Liukuvassa veneessä taas tasainen perä kantaa paremmin liukuun noustessa ja ajettaessa.

      Tästä voisi tietysti jatkaa yhtä ja toista hydrodynamiikasta, mutta noin se suunnilleen yksinkertaistettuna menee.

      Käytännön esimerkin näet, kun vertaat uppoumarunkoisen, vaikkapa Family Cruiserin menoa, jonnekin 6 solmuun asti peräaaltoa tuskin lainkaan veden virratessa liki laminaarivirtauksena runkoa myötäillen, runkonopeutta lähestyttäessä peräaalto ja tehontarve kasvavat eksponentiaalisesti. Tasaperäinen liukuva vene on puolestaan epäkiitollinen ajettava hitaissa nopeuksissa, peräaaltoa alkaa kertyä nopeasti ja polttoainetaloudellisempaa (litraa/maili) on nostaa vene liukuun paljon ennen runkonopeutta.

      Uppoumarunkoihin sitten jotkut kikkailevat kaikenlaisia plaanitasoja peräpeiliin saadakseen lisää runkonopeutta tai matkanopeutta, mutta niistä sitten voikin tee-se-itse miehet jatkaa eri threadissa.

      • Vanhana nyrkkisääntönä on pidetty, että runkonopeus solmuina on veneen vesilijan pituus metrinä. Mikä esim. 7 metriä pitkän vesilinkan omaava liukuva moottorivene nousee liukuun 7 solmun nopeudessa?

        Muuten olen kylläkin aika lailla samaa mieltä muista kirjoittamistasi asioista.


      • die shell
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Vanhana nyrkkisääntönä on pidetty, että runkonopeus solmuina on veneen vesilijan pituus metrinä. Mikä esim. 7 metriä pitkän vesilinkan omaava liukuva moottorivene nousee liukuun 7 solmun nopeudessa?

        Muuten olen kylläkin aika lailla samaa mieltä muista kirjoittamistasi asioista.

        itse kokeillut ajaa eri runkotyypeillä ja tarkkaillut miten ne reagoivat?

        Runkonopeus = teoreettinen maksiminopeus uppoumarungolle = vesilinjan pituuden neliöjuuri * 2,43. Tämä on siis se teoreettinen maksiminopeus, jolla kyseinen vene syrjäyttää painonsa verran vettä. Käytännössä luku on kuitenkin alempi, runkomuodosta riippuen yleensä ainakin solmun verran.

        7 - metriselle veneelle siis tuo raja-arvo on 6,43 solmua.

        Puoliliukuva tila sitten on mitä tahansa tuosta ylöspäin ja on jossain määrin makuasia, koska vene on oikeasti "liukuva" - käytännössä yksilökohtaista. Peräaallon muuttuminen kiila-aalloksi on eräs kriteeri.

        Hyvin suunniteltu liukuva vene kulkee liki samassa asennossa (alle 10 asteen nousukulma) matkavauhdissa kuin normaalisti kelluessaan. Jos keulan taakse jää kohtuuton katvealue kuljettajan näköpiiriin, on kyse joko huonosta suunnittelusta, liian heikosta moottorista tai liian hitaasta nopeudesta. Ja tämä on luonnollisesti mielipidekysymys enkä väitä yleispäteväksi säännöksi. (flybridge veneillä tuo katveongelma tietysti on teoreettinen)

        Nykyinen veneeni on tasaperäinen liukuva, kaava antaisi runkonopeudeksi 7,45 solmua, käytännössä kuitenkin peräaalto kasvaa epämiellyttäväksi jo alle seitsemän solmun -> satamissa ja ahtaissa paikoissa 5-6 on paljon asiallisempi maksimi. Aiemmin esimerkkinä käyttämäni Family Cruiserin runkonopeus on likipitäen sama, mutta merkittävää peräaaltoa ei todellakaan synny alle 7,5 solmun.

        Yhtä totuutta siis ei ole, vaan kukin runkomalli on yksilö tässä suhteessa. Edelleen esimerkiksi oma veneeni ei ole mielestäni kunnolla liu'ussa alle 25 solmun nopeudessa (ajoasento, peräaallon koko ja muoto jne.) Itse asiassa ihan jännää experimenttiä miten ajoasento ja aalto muuttuu eri tavalla nopeutta hitaasti nostettaessa tai laskettaessa. Puoliliukuvasta tilasta voi sanoa sen verran, että kovassa aallokossa lienee sen ainoa validi paremmuus, ellei vene sitten ole pohjasuunnittelultaan nimenomaan siihen suunniteltu. Aidosti liukuvat ovat jokseenkin hankalia käsitellä puoliliukuvina eivätkä ne yleensä ole mitään maailman parhaita menijöitä hitaassa vauhdissa (tuuli tarttuu ja vie sivulle jne.)

        Sitten tuo paljon viljelty epämääräinen suure "liukukynnys" on omasta mielestäni enemmän pienveneisiin pätevä, muissa tuo ylimenoalue uppoumakulusta liukuun on yksinkertaisesti liian pitkä ja itse suure menettää relevanttiutensa.


    • Perä Peili

      Kun veneellä ajetaan alle runkonopeutta, niin suippoperäisen perästä vesi irtoaa ilman energiaa turhaan kuluttavaa pyörteilyä ja näin parantaa uppoumarunkoisen veneen hyötysuhdetta. Suippoperäinen taas ei käytännössä kanna peräpäästään, joten sillä ei kannata ajella edes ihan sitä runkonopeuttakaan. Eli käytännössä 7 metrinen vene kulkee todella pienellä kulutuksella ja aaltoja aiheuttamatta noin kuutta solmua. Sen jälkeen perä alkaa painua ja kulutus lisääntyy vauhdin juuri lisääntymättä. Tämän takia uppumarunkoiseen on turha laittaa kovin suurta moottoria kun se ei käytännössä kuitenkaan kulje runkonopeuttaan kovempaa.

      Tasaperäinen vene taas kantaa peräpäästään hyvin ja tämä helpottaa veneen liukuun lähtöä. Liu'ussa veneen kulutus matkaa kohti alenee runsaasti, vaikka se jääkin uppoumaveneen kulutusta jonkin verran suuremmaksi. Liukukynnystä alhaisemmissa nopeuksissa perä laahaa turhaan vettä mukanaan aiheuttaen turhaa polttoaineenkulutusta. Pohjanlahden rannikolla kalastajilla oli aiemmin käytössän vedenalaisilta osiltaan suippoperäisiä veneitä, joissa kuitenkin pinnan yläpuolella kuitenkin oli peräpeili pienen perämoottorin kiinnittämistä varten.

      • Ei ummjarra prkl

        Eli:

        Suippoperäinen= merikelpoinen
        Tasaperäinen=juppivene/tyynen kelin vehje

        Ymmärsinkö oikein?


      • ei yhtä ratkaisua
        Ei ummjarra prkl kirjoitti:

        Eli:

        Suippoperäinen= merikelpoinen
        Tasaperäinen=juppivene/tyynen kelin vehje

        Ymmärsinkö oikein?

        On merikelpoisia v pohjaisi nopeita veneitä ja merikelvottomia suippoperäisiä, näin kaikissa kokluokissa.


      • Kiikkutuolitarpeeton
        ei yhtä ratkaisua kirjoitti:

        On merikelpoisia v pohjaisi nopeita veneitä ja merikelvottomia suippoperäisiä, näin kaikissa kokluokissa.

        hitailla uppoumaveneillä vuosikymmeniä, kulutus oli pieni, kiikunta välillä aikamoista, nyt olen ajanut yli 10v. akselivetoisilla puoliliukuvilla, rahaa kuluu ajamiseen hieman enemmän, mutta kiikkuminen on vähäisempää. Uppoumaveneiden pituus oli 9-12m, puoliliukuvien pituus 7-9 m. Tää nykyinen veneily on mukavampaa. Tämä oli rautalangasta väännetty selvitysmalli suippoperäisen ja tasaperäisen käytännön eroista.


      • pellinkiläinen
        Kiikkutuolitarpeeton kirjoitti:

        hitailla uppoumaveneillä vuosikymmeniä, kulutus oli pieni, kiikunta välillä aikamoista, nyt olen ajanut yli 10v. akselivetoisilla puoliliukuvilla, rahaa kuluu ajamiseen hieman enemmän, mutta kiikkuminen on vähäisempää. Uppoumaveneiden pituus oli 9-12m, puoliliukuvien pituus 7-9 m. Tää nykyinen veneily on mukavampaa. Tämä oli rautalangasta väännetty selvitysmalli suippoperäisen ja tasaperäisen käytännön eroista.

        "uppoumavene" voi olla suippo- tai tasaperäinen. samoin puoliliukuva voi olla suippo- tai tasaperäinen.
        että otas uusi kela rautalankaa esille....


      • Tasasuippo
        pellinkiläinen kirjoitti:

        "uppoumavene" voi olla suippo- tai tasaperäinen. samoin puoliliukuva voi olla suippo- tai tasaperäinen.
        että otas uusi kela rautalankaa esille....

        Tällaisia varmaankin on. Kuitenkin valtaosa uppoumarunkoisita on suippoperäisiä, koska sellainen on huomattavasti parempi uppoumanopeuksissa. Toisaalta useimmissa puoliliukuvissa suippoperäisissä perä on vain muodon vuoksi sellainen. Veden alta löytyy paljon V-pohjaisen muotoja, jopa niin kutsutuissa pellinkiläisissäkin. Alkuperäinen aito pellinkiläinen ei tällainen tosin ole.

        Joten edellinen kirjoittaja tiivisti asian varsin hyvin.


    • suitsaa

      Meneeköhän suippoperäisen ajettavuus pilalle, jos laitetaan esim. trimmilevy perään perän painumisen estämiseksi ? Kokemusta onko kellään !

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kysymys muille miehille

      Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss
      Ikävä
      134
      7386
    2. Kaipaisin nyt kosketusta

      jota ei koskaan ole ollut. Saisinpa tuntea kätesi niskallani ja silittelemässä päätäni. Sulaisin varmasti siihen.
      Ikävä
      21
      2737
    3. Imaami kysyy, miksi pojat uivat ilman valvontaa

      Kalajoen särkät ovat usean kilometrin pituiset. Siellä on kylttejä, joissa varoitetaan rannan vaaroista. Siellä ei ole
      Maailman menoa
      287
      1434
    4. Mansikkatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia

      Työolot ovat surkeita ja palkka kelvoton. https://yle.fi/a/74-20172942
      Maailman menoa
      200
      1146
    5. Sokea "ystävälle"

      Oletko oikeasti noin sokea?
      Ikävä
      100
      1089
    6. Kerrostaloihin ilmalämpöpumput

      Ulkomailla näkee paljon ilmalämpöpumppuja kerrostalojen ulkoseinissä. Mikä estää taloyhtiötä hankkimasta niitä asuntoih
      Sinkut
      78
      1018
    7. En ymmärrä käytöstäsi

      Se on ollut eräänlaista hyväksikäyttöä. Että seura kyllä kelpaa palstan välityksellä silloin kun ei ole parempaakaan tek
      Ikävä
      137
      992
    8. Kiitoksia kaikille epäasiallisesta sisällöstä liputtaneille

      Se ylimielisyys ja epäasiallisen julkaisun jakaminen ei sitten kantanut.
      Tuusniemi
      82
      851
    9. Kirkonkylän puliveivarit

      Hieman pistää silmään nuo puliukot ja akat kirkonkylän penkeillä ja S-marketin kulmilla. Tarttis varmaan tehdä asialle j
      Karstula
      15
      813
    10. Persaukinen puolankalainen kävi kerjäämässä paitaa

      Ja lippistä. Nauratti suuresti kun katsoin. Kukahan mahtanee olla? Voipi katsoa täältä jutun. https://www.youtube.com
      Puolanka
      19
      806
    Aihe