sijaisäidiksikö??

Toimeksiantosopimukseen perustuva perhehoito (sijaisperhehoito)

Sijaisperhehoitoa valvotaan kuten muitakin kunnan tuottamia sosiaalipalveluja (SHL:n 3§ mukaisesti) Käytännössä lapsen hyvän hoidon valvonta kuuluu hänestä vastuussa olevalle sosiaalityöntekijälle.(STM 2001:29,LSL 10.3§)

Lastensuojelulaissa - samoin kuin myös lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa laissa - keskeisin ja tärkein periaate on lapsen edun toteutuminen.

Voimassa olevat ohjeet :

Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa (SHL 26a§)
-enintään neljää henkilöä (hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan lukien, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisarruksille)
-enintään seitsemää henkilöä, jos huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joilla on riittävä perhehoitajalain 1§:ssä säädetty kelpoisuus

PERHEHOITAJALLE ASETETUT VAATIMUKSET (SHL 26§;PHL 1§)
-jos lapsia on enintään neljä; hoitaja on sopiva koulutuksen, kokemuksen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella
-jos lapsia on enemmän kuin neljä: vaaditaan toiselta hoitajalta sopivuutta ja toiselta lisäksi tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävissä
-hoitajat voivat käydä töissä tai toimia kokoaikaisesti perhehoitajina (vaikuttaa hoitopalkkion suuruuteen (PHA 1§)

TILAT (SHL 26§)
-kunnan hyväksymä yksityiskoti
-terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopivat

Lastensuojelulain 2.2§:n mukaan lastensuojelun tavoitteena on, että lapsi saa sellaisen huollon ja kasvatuksen kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1§:ssä on säädetty :
Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Hei!

Yleensä lapselle haetaan perhettä, joka tietysti välittää ja haluaa olla erilaisten lasten ja vanhempain kanssa vuorovaikutuksessa ja ei katso ylhäältä niitä,jotka ovat siellä alhaalla heikoissa oloissa ja ottaa nämä bio-vanhemmat huomioon ja arvostaa heitäkin, kuin kaikkia muitakin.
Yrittää tulla toimeen koko bio-suvun kanssa, mutta eihän kaikkien kanssa voi millään pärjätä, näinkin voi käydä.

Sijaisperheen tulee omata rehelliset ja tasapuoliset lähtökohdat kaikille lapsille, oli ne sitten omia tai sijaislapsia.
Sijaisperhekin voi olla ihan tavallinen perhe ja sellainen kai paras onkin.

Kun meille ilmoittautuu uusi sijaisperhe, otamme ensin perustiedot ylös, ja minkäikäistä lasta he toivovat. Sitten kun tulee perhesijoitukseen menevä sen ikäinen lapsi, otamme perheeseen yhteyttä ja kerromme hieman lapsesta, se vähä mitä voimme kertoa jos lapsi ei vielä ole huostassa, ja sovimme kotikäynnin. Kotikäynnillä yleensä jutustelemme niitä näitä ja katsomme miltä koti näyttää jne. Tämän jälkeen tehdään päätös sijoitetaanko lapsi kyseiseen perheeseen. Jos sijoitetaan, järjestetään lapsen ja bio-vanhempien ja tulevien sijaisvanhempien yhteisiä tapaamisia muutama aika tiheässä tahdissa, mahdollisuuksien mukaan lapsi ja bio-vanhemmat käyvät perheen luona.
Työkaverillani on hyvä kriteeri siitä millaiseen perheeseen voi sijoittaa; jos hän uskaltaisi jättää sinne omat lapsensa, sitten perhe on ok!