Paloilmoituksensiirtojärjestelmien varmuus heikentynyt IP -tekniikan myötä?
Palohälytinjärjestelmien tiedonsiirto on siirtynyt piirikytkentäisestä (perinteinen analoginen, esim. puhelinlinja) pakettikytkentäiseen ip -tekniikkaan. Ratkaisuja ja laitevaihtoehtoja on useita markkinoilla mutta kaikille yhteinen piirre on se, että tieto liikkuu ip -paketteina joko langallisen (ethernet, xDSL yms) tai langattoman (GPRS, 3G) yhteyden avulla. Pakettikytkentäisen tekniikan ominaisuus on tiedonsiirron ajoittainen katkeaminen ja vaihteleva laatu, toisin kuin piirikytkentäisessä. Mistä sitten tarve siirtyä ns. "huonompaan tekniikkaan" kriittisissä järjestelmissä? Kyse on operaattoreiden halu purkaa kannattamattomilta alueilta kuparijohdot pois. Nyt esteenä tälle ei ole enää lakisääteiset määräykset paloilmoituksen siirrosta. Samaan aikaan tekniikan vaihtuessa hälytyskeskukset uudistivat toimintaansa siten, että ne eivät enää valvo yhteyksien päällä pysymistä vaan ainoastaan vastaanottavat hälytyksiä. Linjojen valvonta ja yhteyden jatkuvan toimivuuden tarkkailun vastuu siis siirretään asiakkaalle itselleen ja näin ollen kolmannelle osapuolelle joka ko. palvelua tarjoaa. Kyseenalaiseksi tässä tuleekin juuri yhteys epävarmempaan tiedonsiirtoon siirtymisen ja hälytyskeskusten palvelu-uudistuksen myötä, onko tarkoituksella tehty uudistus koska tiedostettu ip -tekniikan vajavaisuus hälytyksensiirtotekniikkana? Esimerkiksi rikosilmoitinjärjestelmissä on havaittu ip -tekniikan ongelmat ja näin ollen monesti pitäydytäänkin yhä perinteisessä analogisessa piirikytkentäisessä tekniikassa juuri luotettavuuden takia, tämä ominaisuus ei kuitenkaan näytä merkitsevän silloin kun on kyse rahallisista säästöistä ja vastuun siirtämisestä asiakkaan kontolle lakisääteisissä palohälytysjärjestelmissä? Kenen on vastuu siinä kohtaa kun pahin tapahtuu ja ihmishenkiä menetetään sen takia, että hälytystieto ei mennyt perille? Syitä voi uudessa tekniikassa olla monia, internet yhteyden tilapäinen katkeaminen/häiriö voi johtua monesta eri komponentista ja näin ollen jälkikäteen hyvin vaikea selvittää oliko vika päätelaitteessa, tietoliikenneoperaattorissa vai vaikkapa asiakkaan sisäisessä tietoliikenneinfrastruktuurissa? Vaikuttaisi siltä että tekniset uudistukset on tehty puoliväkisin ja varsinainen viranomaisvalvonta ja ohjeistus jäänyt hoitamatta riittävällä teknisellä tasolla.
C&D
Palohälytinjärjestelmien tiedonsiirto on siirtynyt piirikytkentäisestä (perinteinen analoginen, esim. puhelinlinja) pakettikytkentäiseen ip -tekniikkaan. Ratkaisuja ja laitevaihtoehtoja on useita markkinoilla mutta kaikille yhteinen piirre on se, että tieto liikkuu ip -paketteina joko langallisen (ethernet, xDSL yms) tai langattoman (GPRS, 3G) yhteyden avulla. Pakettikytkentäisen tekniikan ominaisuus on tiedonsiirron ajoittainen katkeaminen ja vaihteleva laatu, toisin kuin piirikytkentäisessä. Mistä sitten tarve siirtyä ns. "huonompaan tekniikkaan" kriittisissä järjestelmissä? Kyse on operaattoreiden halu purkaa kannattamattomilta alueilta kuparijohdot pois. Nyt esteenä tälle ei ole enää lakisääteiset määräykset paloilmoituksen siirrosta. Samaan aikaan tekniikan vaihtuessa hälytyskeskukset uudistivat toimintaansa siten, että ne eivät enää valvo yhteyksien päällä pysymistä vaan ainoastaan vastaanottavat hälytyksiä. Linjojen valvonta ja yhteyden jatkuvan toimivuuden tarkkailun vastuu siis siirretään asiakkaalle itselleen ja näin ollen kolmannelle osapuolelle joka ko. palvelua tarjoaa. Kyseenalaiseksi tässä tuleekin juuri yhteys epävarmempaan tiedonsiirtoon siirtymisen ja hälytyskeskusten palvelu-uudistuksen myötä, onko tarkoituksella tehty uudistus koska tiedostettu ip -tekniikan vajavaisuus hälytyksensiirtotekniikkana? Esimerkiksi rikosilmoitinjärjestelmissä on havaittu ip -tekniikan ongelmat ja näin ollen monesti pitäydytäänkin yhä perinteisessä analogisessa piirikytkentäisessä tekniikassa juuri luotettavuuden takia, tämä ominaisuus ei kuitenkaan näytä merkitsevän silloin kun on kyse rahallisista säästöistä ja vastuun siirtämisestä asiakkaan kontolle lakisääteisissä palohälytysjärjestelmissä? Kenen on vastuu siinä kohtaa kun pahin tapahtuu ja ihmishenkiä menetetään sen takia, että hälytystieto ei mennyt perille? Syitä voi uudessa tekniikassa olla monia, internet yhteyden tilapäinen katkeaminen/häiriö voi johtua monesta eri komponentista ja näin ollen jälkikäteen hyvin vaikea selvittää oliko vika päätelaitteessa, tietoliikenneoperaattorissa vai vaikkapa asiakkaan sisäisessä tietoliikenneinfrastruktuurissa? Vaikuttaisi siltä että tekniset uudistukset on tehty puoliväkisin ja varsinainen viranomaisvalvonta ja ohjeistus jäänyt hoitamatta riittävällä teknisellä tasolla.
C&D
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.