Olen 15-vuotias. Minulla on ollut koira noin viisi vuotta, mutta nyt vanhempani haluavat että siitä luovutaan. Syynä on se, että isosiskoni sai lapsen, jolla on joku paha koira-allergia. Lasta ei siis voi tuoda kotiimme, sillä pienikin määrä jotain koirankarvaa aiheuttaa reaktion. Nyt minun vanhempani haluavat koiran pois. Itse olen tietenkin vastaan. Tiedän että allergia on paha juttu, mutta en toisaalta haluaisi luopua koirastani. Uskon myös, että mikäli joudun luopumaan, minulle tulee väkisinkin joku vihasuhde tähän lapseen. Mitä te tekisitte?
Koirastani luopuminen
Kohta Koiraton
6436
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tapa se lapsi ja koira nii hyvä tulee ::D
Vanhempasi eivät nyt kyllä ole lainkaan ajan tasalla. Sitä koiraa on koko talo täynnä vielä kuukausia, vaikka itse päähenkilö olisi jo muualla. Ei kukaan voi siivota niin tarkkaan!
Meidän molemmat lapset ovat allergisia, myös koiralle. Nyt he ovat jo aikuisia. Meillä on aina ollut koira ja välillä kissakin. Tällä hetkellä toisen lapsemme perheessä on kaksikin koiraa. Emme luopuneet koirasta ensimmäisen allergiadiagnoosin myötä, vaan katsoimme, mitä tapahtuu. Allergian kanssa elettiin ja lapsista kasvoi oikein hyviä aikuisia. Koirallisuus selvästi edisti heidän kykyään ottaa toiset, heikommassa asemassa olevat, huomioon ja teki heistä eläinrakkaita. Toimimme vastoin allergialääkärin antamia ohjeita, ihan oman vanhempienvaistomme varassa.
Nykyisinhän tällaista siedätyshoitoa taas suositellaan ja sen tulokset ovat lupaavia. Liiallinen hygieniakin on pahasta. Sellaisilla lapsilla, joilla on rasavilli isoveli ja perheessä esim. koira, on vähemmän allergiaa kuin erityishygieenisten kotien kasvateilla.
Älä missään nimessä luovu koirasta, sillä ainakin omalla kohdallani koira on minulle perheenjäsen, enkä luopuisi siitä vaikka mikä tulisi. Jos ei muuta vaihtoehtoa olisi, niin lähtisin kahdestaan koiran kanssa.
luovu koirastasi.
Koira on sinun perheenjäsen ja siitä ei luovuta niinkuin jostain lelusta.
Jos se penikka on allerginen,sitten se ei käy teillä.
Niinkuin vanha sanonta kuuluu"talo elää tavallaan,vieras käy ajallaan".
Se koiran lähtö teiltä ei poista sitä allergia ongelmaa,ongelma on ja pysyy,on sinulla koira tai ei.
Siis,pidä puolesi,lähe vaikka turvataloon koirasi kanssa että saat pitää sen.
Itselleni ei sinun iässäsi (olen nyt 18) annettu vaihtoehtoa ja joudun luopumaan rakkaasta pennustani, josta olin huolta pitänyt sen syntymästä asti. Pennun emo on edelleen elämässäni, mutta pentu ei.
Pahinta oli, että tämä pentu oli paras ystäväni ja olin itse kasvattanut sen. Luovutus tapahtui kun se oli melkein 2 vuotias. Pahimmat arvet jäi tästä ja minulla on suuri katkeruus äitiäni kohtaan - sain tiedon että pentu lähtee pois vain viikon varoitusajalla.
Älä siis missään nimessä anna heidän luovuttaa koiraasi eteenpäin!
Pieni kakkakon-- anteeksi, tarkoitan, vauva siedätushoito-ohjelmaan heti kun mahdollista ja kappas - 5n vuoden päästä sillä voi olla jo oma karvapallero. :D
Älä luovu koirastasi. ♥
Heips, meillä oli pikkaisen eri juttu. Koira lähti joksikin aikaa pois, sillä hän puri pikkuveljeäni kun pikkuveli kiusasi koiraa. Koira on tulossa meille vielä takaisin kun poika kasvaa vanhemmaksi, mutta kyllä se tuntuu silti raskaalta, vaikka koira on poissa vain pari kuukautta :S