Lukion kakkosvuonna kaikki oli hyvin, olin päivittäi tekemisis likan kanssa ja kaikki tuntu olevan kohdallaa. Yli puolen vuoden ajan vietin joka ikisen viikonlopun häne ja sen kavereitte kaa. Olin kans niist viikonlopuista parii poikkeusta lukuunottamatta joka viikonloppu kännissä. Tein tyhmii, aiva liia tyhmii juttuja, jotka kaduttaa paljon.
Kaikki loppu siihe ku kerroin tytölle et tahtosin enemmä. Sain pakit, ja se tuli niin nurka takaa etten oo vielkää päässy siit yli. Ystävyys meni tosi vaikeeks sen jälkee. Vihasin sitä ihmistä. Vaikka tyttö sano ettei vika oo minussa nii en voi sille mitää et syytän itteeni kaikist sekoiluista ja muuteki etin vikoi. En osaa enää pitää hauskaa? Jos oon kännissä nii en taho tehä mitää sellasta mitä enne oisin tehny iha tost vaa koska tiiän et se karkaa ja aamul vituttaa. Välil se karkaa kuiteki ja aamulla oon iha ranteet ja vannon etten juo ikinä enää.
Täst kaikest on jo vuos aikaa ja oon tapaillu muitaki mut en voi mitää etten tunne mitää. En ees oo ton jälkee suostunu seksii koska tuntuu nii väärältä. Vaikka tyttö ois tosi mukava ja nätti ja kaikkee nii niis on silti sellasii piirteitä mist en tykkää, en arvosta ja se johtaa siihe etten tunne mitää. Nää likat on ollu sellasii ketkä ois ollu täysi buenoita vuos sitte. Sellasii ketkä ei oo tottunu kuulemaa ei. Ne tykkää juoda ja ite tykkäsin juoda? Mut en enää.
Haluisin jotai iha erilaista mihi oon tottunu. Tahtosin tavata sellasen likan kene kaa vois vaa kattoo leffaa ja viettää iltaa iha selvipäi yleensä. Tiiän et omaan kaiken tarvittavan hyväks poikaystäväks jos vaa pääsisin täst tunteettomuus jutusta yli. Oon herkkä ja näytän tunteeni vahvasti, oon paremmas ku perus kunnos ja osaan olla hauska. Tykkään kattoo romanttisii leffoi:D oon nähny ne kaikki! Aika homoo ehkä mut jos tykkään ni miksei? Mietin ain kaikkee niiku et millasta ois rakastaa toista niiku puol elämääsä ja sit ku toine kuoliski ni mitä siin tekis. Tollast kaikkee en tiiä. Itkisin kyl nii pahasti jos tätä kertos jollekki kasvotuste:D
Ongelma on et oon saanu aika.. mielekiintose maineen. Oon se joka on niis hirveimmis kännikuvis ja kuka saa ain hirveen skenen aikaa. Haluisin vaa tavata sellasen "nobodyn" mut mite sellasii voi lähestyy? Oon tavannu kaikki mukavat likat aina kännissä ja jos on ollu kivaa ni sovitaa mis ollaa taas kännissä ja siit se etenee. Mut mite tavata niiku sellane kuka ei juo? Tuntuu tosi oudolt mennä jauhamaa jollekki randomille jotai teennäist läppää mut sellane ois liia upee. Vois vaa jutella ja kattoo leffaa ja olla sillee "ahh olet ehana halitaa!½rakasirakasi"
Siis tiiän et pitäs mennä vaa juttelee, jauhaa paskaa tyylii koulusta tai jostaki ja siit tutustuu eteepäi meses ja sillee mut en oikee tiiä. Sit ku homma kuseeki ni oon taas iha ranteet. Lievästi sekava viesti kyl mut kiva jakaa tuntemattomie kaa mitä tuntee. Ehkä jollai on tarjota vähä erillaist näkökantaa tai jotai :>
Mite lopettaa liika vanhojen virheitte miettimine ja tarrata taas "elämä langast" kii? Oon kyl sillee ylpee itestäni et kadun paljo kaikkee paskaa mitä oon tehny. Oon kasvanu iha liikaa ihmisenä tän kaike aikan mut pitäs oikeesti saaha sisältöö elämää. Joku tärkee ihmine.
Kaikki loppu siihe ku kerroin tytölle et tahtosin enemmä. Sain pakit, ja se tuli niin nurka takaa etten oo vielkää päässy siit yli. Ystävyys meni tosi vaikeeks sen jälkee. Vihasin sitä ihmistä. Vaikka tyttö sano ettei vika oo minussa nii en voi sille mitää et syytän itteeni kaikist sekoiluista ja muuteki etin vikoi. En osaa enää pitää hauskaa? Jos oon kännissä nii en taho tehä mitää sellasta mitä enne oisin tehny iha tost vaa koska tiiän et se karkaa ja aamul vituttaa. Välil se karkaa kuiteki ja aamulla oon iha ranteet ja vannon etten juo ikinä enää.
Täst kaikest on jo vuos aikaa ja oon tapaillu muitaki mut en voi mitää etten tunne mitää. En ees oo ton jälkee suostunu seksii koska tuntuu nii väärältä. Vaikka tyttö ois tosi mukava ja nätti ja kaikkee nii niis on silti sellasii piirteitä mist en tykkää, en arvosta ja se johtaa siihe etten tunne mitää. Nää likat on ollu sellasii ketkä ois ollu täysi buenoita vuos sitte. Sellasii ketkä ei oo tottunu kuulemaa ei. Ne tykkää juoda ja ite tykkäsin juoda? Mut en enää.
Haluisin jotai iha erilaista mihi oon tottunu. Tahtosin tavata sellasen likan kene kaa vois vaa kattoo leffaa ja viettää iltaa iha selvipäi yleensä. Tiiän et omaan kaiken tarvittavan hyväks poikaystäväks jos vaa pääsisin täst tunteettomuus jutusta yli. Oon herkkä ja näytän tunteeni vahvasti, oon paremmas ku perus kunnos ja osaan olla hauska. Tykkään kattoo romanttisii leffoi:D oon nähny ne kaikki! Aika homoo ehkä mut jos tykkään ni miksei? Mietin ain kaikkee niiku et millasta ois rakastaa toista niiku puol elämääsä ja sit ku toine kuoliski ni mitä siin tekis. Tollast kaikkee en tiiä. Itkisin kyl nii pahasti jos tätä kertos jollekki kasvotuste:D
Ongelma on et oon saanu aika.. mielekiintose maineen. Oon se joka on niis hirveimmis kännikuvis ja kuka saa ain hirveen skenen aikaa. Haluisin vaa tavata sellasen "nobodyn" mut mite sellasii voi lähestyy? Oon tavannu kaikki mukavat likat aina kännissä ja jos on ollu kivaa ni sovitaa mis ollaa taas kännissä ja siit se etenee. Mut mite tavata niiku sellane kuka ei juo? Tuntuu tosi oudolt mennä jauhamaa jollekki randomille jotai teennäist läppää mut sellane ois liia upee. Vois vaa jutella ja kattoo leffaa ja olla sillee "ahh olet ehana halitaa!½rakasirakasi"
Siis tiiän et pitäs mennä vaa juttelee, jauhaa paskaa tyylii koulusta tai jostaki ja siit tutustuu eteepäi meses ja sillee mut en oikee tiiä. Sit ku homma kuseeki ni oon taas iha ranteet. Lievästi sekava viesti kyl mut kiva jakaa tuntemattomie kaa mitä tuntee. Ehkä jollai on tarjota vähä erillaist näkökantaa tai jotai :>
Mite lopettaa liika vanhojen virheitte miettimine ja tarrata taas "elämä langast" kii? Oon kyl sillee ylpee itestäni et kadun paljo kaikkee paskaa mitä oon tehny. Oon kasvanu iha liikaa ihmisenä tän kaike aikan mut pitäs oikeesti saaha sisältöö elämää. Joku tärkee ihmine.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.