Olen keski-iän ylittänyt, kaupungissa asuva ja työtä tekevä mies.
Nyt asiat ovat menneet sille kantille, että olen ainoa sukutilan perijä.
Minua ei kuitenkaan kiinnosta tulevaisuudessa muuttaa maalle ja alkaa remontoimaan huonoja rakennuksia
tai käynnistää uudelleen viljelystoimintaa, eivätkä metsätyötkään oikein sovellu terveydelleni.
Tavallaan tuntisin olevani sukuni pettäjä, jos vain myisin kaiken pois.
Jos taas yritän pitää tilan vireänä "kesämökkikäyttöä" varten, niin sekin tuntuu aika kalliilta ja tarkoituksettomalta.
Niinpä olen päätynyt siihen, että voisin rakentaa "mummonmökin" nykyisen maatilan maille, myydä nykyiset rakennukset naapurille, jolla olisi käyttöä niille, vuokrata/myydä peltoja, myydä suurimman osan metsästä pois.
Niinpä päästään kysymykseen;
Voisinko laittaa tuon sukutilaviirin tuon tulevan mökkini katolle ja kuvitella asuvani sukutilalla?
Vai onko koko sukutila-ajatus jotain 80-luvun aivopesua, jolla yritettiin saada maatalon pojat jatkamaan vanhempiensa työtä opiskelun sijaan? (aikana jolloin vielä uskottiin enemmän suomalaiseen maatalouteen)
Nyt asiat ovat menneet sille kantille, että olen ainoa sukutilan perijä.
Minua ei kuitenkaan kiinnosta tulevaisuudessa muuttaa maalle ja alkaa remontoimaan huonoja rakennuksia
tai käynnistää uudelleen viljelystoimintaa, eivätkä metsätyötkään oikein sovellu terveydelleni.
Tavallaan tuntisin olevani sukuni pettäjä, jos vain myisin kaiken pois.
Jos taas yritän pitää tilan vireänä "kesämökkikäyttöä" varten, niin sekin tuntuu aika kalliilta ja tarkoituksettomalta.
Niinpä olen päätynyt siihen, että voisin rakentaa "mummonmökin" nykyisen maatilan maille, myydä nykyiset rakennukset naapurille, jolla olisi käyttöä niille, vuokrata/myydä peltoja, myydä suurimman osan metsästä pois.
Niinpä päästään kysymykseen;
Voisinko laittaa tuon sukutilaviirin tuon tulevan mökkini katolle ja kuvitella asuvani sukutilalla?
Vai onko koko sukutila-ajatus jotain 80-luvun aivopesua, jolla yritettiin saada maatalon pojat jatkamaan vanhempiensa työtä opiskelun sijaan? (aikana jolloin vielä uskottiin enemmän suomalaiseen maatalouteen)
Vastaukset 7
Vanhimmat
pellot pois. Tänä vuonna tulee mahdolliseksi tehdä 20v pellonvuokrasopimuksia.
Pitkä vuokrasopimus kannustaa vuokramiestä pitämään pellot hyvässä kunnossa.
Kattelet vaan sellaisen vuokraajan joka on "hyvä maamies" eikä mikään tukienkalastellija..
ei kannata hukata. Nykyään puutavarayhtiöt ja metsän hoitoyhdistys
antaa tietoa ja taitoa hoitaa sitä, ja se kasvaa hyvin hoidettuna
sinulle enemmän kuin pankin korko tai huono osakesijoitus,
eikä lama vaikuta sen arvoon. Rakennuksia voi vaikka vuokrata
varastotilaksi tai naapureille tarpeeseen.
Rakennusten eli tilakeskuksen myynti on parempi vaihtoehto, kuin niiden rappeutuminen, mikäli ne ovat hyvässä kunnossa niin niistä saa käyllä käypän hinnan, sen mökin rakentaa kyllä murto-osalla tosta hintaa.
Pellot sinuna vuokraisin, mikäli mitään varsinaista rahantarvetta ei ole, toisaalta jos sinulla ei ole perillisiä eikä myöskään tule olemaan, niin sukutila sanan varsinaisessa merkityksessä on jokatapauksessa ohi sinun sukusi kohadalla.
Maatalouden voi aina aloittaa uudestaan, jos on peltoa omistuksessa, siinä mielessä päätöksiä ei tarvitse tehdä nyt, mikäli ei jostakin muusta syystä halua niitä tehdä nyt, pellot säilyttää tukikelpoisuuden jos vuokraat ne ja vuokraaja viljelee niitä, eli et menetä mitään, päinvastoin saat vuokratuloa joka on yleensä selkeästi parempi kuin korkotuotta pankkitilillä, arvonnousukin on aika varma seuraavat kaksikymmentä vuotta.
Sinuna en kiirehtisi, myydä voi aina, mutta ostaminen on haastavaa, ei ehkä ole myynnissä sillä hintaa minkä pystyt maksamaan sitten joskus jos haluaisit ostaa ...
Kannattaa jatkaa omistusta ja hallinnoida yksityishenkilönä, tai mikäli on isot palkkatulot, niin osakeyhtiökin voi olla järkevä tapa. Pellot vuokralle ja katsot että soppari on asiallinen. Metsää kannattaa säilyttää varallisuusportfoliossa, mikäli ei ole akuuttia käteisen tarvetta esim. velkojen maksuun.
Tilakeskus rakennuksineen vaatii suhteellisen paljon ylläpitoa, joten ei välttämättä kannata ottaa riesakseen, mikäli haluat lomilla remppaamisen sijaan virkistyä. Mä laittaisin viirin katolle, ja jos joku suvustasi haluaa jatkaa viljelyä, joka siis on mahdollista pitkänkin tauon jälkeen, mikäli on oikeasti intoa, niin silloin olet pitänyt homman kasassa.
Jos tila on toimiva, vuokraisin talouskeskuksen koneineen ja peltoineen pitkällä sopparilla halukkaalle jatkajalle. Eläimet myisin myös jatkajalle.
Metsän pitäisin itse ja hoitaisin sitä asiantuntijoiden ohjeiden mukaan.
Ja viiri sitten mökin katolle. Se on osa sitä sukutilaa.
Sukutilakin on omaisuutta. Sitä pitää aina hoitaa kuten muutakin omaisuutta. Tuolla menettelyllä et ainakaan hukkaa sitä. Ja tulee vielä vähän tuottoakin.
Lapsia tekemään !
Ongelma poistuu itsestään seuraavaksi. Silloin et ole sukusi viimeinen!
Komppaan tuota vuokraamista kokonaisuutena. Meidän tila on vuokrattuna koneineen karjoineen, karjasta tehtiin ylläpitosopimus niin että vuokraaj ahankkii sitten poistoon mennene tilalle oman.
Eihän tästä vuokratulosta rikastu mutta mukava lisä se joka kuukausi on. Vuokra on 10% liikevaihdosta.
Suosittelen.